Minua on kiinnostanut kovasti kohdullisten kierrollisuus. Se, miten esimerkiksi töiden kanssa voi yrittää ottaa kierron huomioon. Voi yrittää sopia kaikki palaverit ja tapaamiset niille päiville, kun on luonnostaan itsevarma ja hyvä draivi. Ja ne koneella tehtävät hommat voi ajoittaa taas kuukautisten aikaan, kun ei muutenkaan tee mieli liikkua. Tämähän olisi tosi ihanteellista. Jos kierto olisi ennustettavissa.

Itselläni imetys on tehnyt sen, että kiertoni menee aivan miten sattuu. Huomaan, että ovulaatio on aivan miten sattuu. En voi luottaa yhtään siihen milloin se tulee. Kierron pituus vaihtelee selkeästi. Vaihtelu on kyllä vielä normaalissa, joten sen suhteen ei tarvitse huolestua.

Tämän lisäksi PMS voi olla ihan milloin vain, eikä juuri ennen menkkoja. Mikä on todella raivostuttavaa. Ei ole ollut kerta tai kaksi, kun olen miettinyt keskellä kiertoa, onko masennus uusinut ja tajunnut sen olleen lopulta PMS, joka yllätti. Myös muut kiertoon liittyvät tuntemukset ovat sekaisin. Tällä hetkellä on täysin arpapeliä esimerkiksi se, haluttaako minua ovulaation aikaan.

En ole huolissani. Tiedän, että imetys vaikuttaa nimenomaan ovulaatioon ja kuukautiskiertoon. Mutta onhan tämä nyt turhauttavaa, kun omaa kroppaa ei meinaa oikein tunnistaa.

Tutkimaton on naisen keho

Kirjoitin aikaisemmin siitä, miten kaipaan mun haluja. Ja sain kiitosta, sekä kehuja siitä, miten tärkeästä aiheesta kirjoitin. Näistä asioista puhutaan edelleen todella vähän. Kuten muistakin naistyypillisen kehon asioista. Meistä odotetaan, että me naiset ollaan heti synnytyksen jälkeen valmiita peti puuhiin ja palvelemaan miestä. Harvoin puhutaan siitä, että kroppa saattaa olla sekaisin vielä 1,5 vuotta synnytyksen jälkeen.

Toivon, että tämänkin postauksen löytävät sellaiset ihmiset, jotka kamppailevat samojen asioiden kanssa. Itselläni on todella ristiriitaiset tunteet. Tiedostan, että tämä on normaalia ja luonnollista. Haluan edelleen imettää. Mutta samaan aikaan haluaisin tämän loppuvan. Ja samaan aikaan odotan kauhulla, millainen trippi siitä tulee, kun lopetan lopulta imettämisen. Olen nimittäin kuullut, että silloinkin hormonit menevät sekaisin ja useampi kuvailee aikaa ihan hirveäksi.

Tästäkin selvitään puhumalla

Meillä tämä on tarkoittanut enemmän puhetta, myös seksistä, sekä asioiden sanoittamista myös kesken seksin. Olen esimerkiksi pyytänyt avuksi leluja tai sanonut kaipaavani enemmän aikaa, jotta kehoni ehtii mukaan toimintaan. Ja välillä on pitänyt myös sanoa, että tänään viisarit eivät kyllä värähdä vähääkään. Ollaan myös opeteltu sitä, että kosketusta ja läheisyyttä voi olla ilman seksiä. Koska huomattiin jossain vaiheessa, että meidän läheisyys ja kosketus nivoutui vähän turhan paljon seksiin. Kuivana kautena sitä läheisyyttäkään ei meinannut olla.

Tämä alati jatkuva postpartum aika on kyllä opettanut minulle todella paljon itsestäni. Sen lisäksi se on opettanut ääirmmäisen paljon kärsivällisyyttä oman kehon kanssa. Toki viimeinen vuosi on ollut minulle ja keholleni melkoinen matka, kun päätin lopettaa laihduttamisen ja opetella hyväksymään itseni.

Katsotaan mitä tapahtuu, kun imetys jossain vaiheessa loppuu. Jännä nähdä miten kiertoni asettuu silloin. Ennen raskautta se oli kärsinyt jonkin verran myös koronarokotteista. Kaipaan jo senkin vuoksi vanhaa säännöllistä kiertoani.

-Jenni

Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Minulle avain hyvinvointiin oli laihduttamisen lopettaminen

Tavoite; Liikunta osaksi arkea

Sun ei ole pakko rakastaa itseäsi

Tavoite siihen, kun täytän 40-vuotta

Olin Ylen haastattelussa

Kirjoitin keväällä siitä, miten päätin lopettaa laihduttamisen. Olen laihduttanut koko aikuisikäni. Olen onnistunut laihduttamaan lähes 200 kiloa. Mutta siitä huolimatta olen ollut kolmannen raskauteni jälkeen painavimmillani, kuin koskaan aikaisemmin.

Viime vuonna opin sen, että laihdutuskuurit eivät ole ratkaisu. 95 % laihdutuskuureista epäonnistuu ja ihmiset palaavat lähtöpainoon tai sen yli. Yksikään lääkäri ei määräisi tai edes suosittelisi lääkettä tai hoitokeinoa, jolla onnistumisprosentti on alle viisi prosenttia. Joten miksi minä haluaisin etsiä ratkaisua tällä tavalla? Laihduttamisen lopettaminen tuntui tässä vaiheessa ainoalta järkevältä ratkaisulta.

Kun lopetin laihduttamisen keväällä, todellinen työ vasta alkoi.

Liikuntaa haittaavat tavat

Ei ollut yksinkertaista lopettaa jotain, jota oli tehnyt koko aikuisikänsä. Varsinkin kun kyse on jostain sellaisesta, jonka siemen on istutettu jo ihan varhaislapsuudessa. Olen sitä ikäpolvea, joka on kasvanut keskellä laihdutuskulttuuaria. Meille on kerrottu, millainen kuuluu olla ollakseen hyväksytty. Minulla oli todella paljon haitallisia ajatusmalleja, jotka estivät minua liikkumasta. Sen sijaan, että olisin nauttinut liikunnasta, keskityin laskemaan kaloreita ja sitä, kuinka paljon enemmän olisi pitänyt liikkua. Omalla kohdallani tämä oli todella hyvä tapa tehdä selvää liikunnan ilosta.

Tähän liittyi myös vahvasti se, että tavoitteeni ovat aina olleet aivan liian isoja. Kun omat voimat eivät ole riitäneet niiden saavuttamiseen, usko on loppunut. Kun pilkoin ne liikuntatavoitteet mahdollisimman pieniksi, aloin saamaan onnistumisia.

Olen nyt liikkunut kolmen kuukauden ajan 10 minuuttia päivässä. Se on niin lyhyt aika, että en pysty mitenkään perustelemaan itselleni hetken skippaamista. Sen lisäksi riittävä jousto on ollut avain onnistumiseen. Jos olen väsynyt tai jotain paikkaa kolottaa tai olen ollut flunssan vuoksi puolikuntoinen, olen vaihtanut päivän treenin tosi herkästi venyttelyihin.

10 minuuttia päivässä on jo viikossa 70 minuuttia enemmän säännöllistä liikuntaa, kuin mihin olisin uskonut pystyväni. Huomasin ensimmäiset tulokset jo ensimmäisen kuukauden aikana. Jaksoin paremmin. Mun polvi ei ole oireillut. Ryhti alkoi korjaantumaan. Pikku hiljaa huomasin, että jaksoin myös liikkua enemmän. En tarvinnut enää 10 minuutin aikana taukoja.

Kun olin tehnyt jumppaa yli kuukauden päivittäin. Uskalsin hankkia itselleni jumppamaton helpottamaan liikkumista. En halunnut hankkia mitään ylimääräistä, ennen kuin olen näyttänyt itselleni pystyväni tähän. Nyt haaveilen jo vähän kevyistä käsipainoista. Se on ehkä seuraava hankintani.

Rajoittaminen ei toimi

Saan somessa jatkuvasti viestejä siitä, mitä kaikkea mun pitäisi jättää ruokavaliosta pois. Siis vaikka aika harvalla on mitään käsitystä siitä, miten todellisuudessa syön.

Olen vaan huomannut sen, että rajoittaminen ei itselläni toimi. Jos lähden rajoittamaan syömisiäni, se tarjoittaa sitä, että haluan entistä palavammin sitä mitä rajoitan. Olen muuten oppinut tästä asiasta melkoisen paljon viimeisen vuoden aikana. Laihduttamisen yhteydessä lopetin samalla syömisen rajoittamisen. Annoin luvan ihan kaikkeen. Silläkin uhalla, että pupeltaisin sen jälkeen pelkkää irtokarkkia. Näin ei kuitenkaan käynyt. Syön mitä mieli tekee. Viime aikoina se on ollut veriappelsiineja. Mietin, mitä hyvää voisin siihen vielä lisätä. Sen lisäksi mietin uusia ravintosuosituksia. Millä tavoilla pääsisin edes lähelle niitä.

Ja tämä on toiminut.

Kielsin itseltäni vaa-an

Ajattelin aika pitkään, että vaaka ja sen lukema eivät triggeröi. Mutta kyllä ne triggeröivät. Liikunnasta tulee heti pakkomielteisempää, vaadin itseltäni liikaa ja silloin into lopahtaa. Joten olen kieltänyt itseltäni vaa-an. Lääkärissä voin käydä vaa-alla ja ehkä joskus muutenkin, mutta toistaiseksi se on minulle liikaa. Ja siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Laihduttamisen lopettaminen on tuonut elämääni enemmän niitä hyvinvointia tukevia tekoja. Ahminta on loppunut, kun syön säännöllisemmin ja liikun enemmän. Kuka olisi uskonut?

-Jenni

Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Uusi vuosi ja ensimmäisten pävien kuulumisia

Tavoite: Liikunta osaksi arkea

Sun ei ole pakko rakastaa itseäsi

Tavoite siihen, kun täytän 40 vuotta

Armoton väsymys