Minulle avain hyvinvointiin oli laihduttamisen lopettaminen
Kirjoitin keväällä siitä, miten päätin lopettaa laihduttamisen. Olen laihduttanut koko aikuisikäni. Olen onnistunut laihduttamaan lähes 200 kiloa. Mutta siitä huolimatta olen ollut kolmannen raskauteni jälkeen painavimmillani, kuin koskaan aikaisemmin.
Viime vuonna opin sen, että laihdutuskuurit eivät ole ratkaisu. 95 % laihdutuskuureista epäonnistuu ja ihmiset palaavat lähtöpainoon tai sen yli. Yksikään lääkäri ei määräisi tai edes suosittelisi lääkettä tai hoitokeinoa, jolla onnistumisprosentti on alle viisi prosenttia. Joten miksi minä haluaisin etsiä ratkaisua tällä tavalla? Laihduttamisen lopettaminen tuntui tässä vaiheessa ainoalta järkevältä ratkaisulta.
Kun lopetin laihduttamisen keväällä, todellinen työ vasta alkoi.

Liikuntaa haittaavat tavat
Ei ollut yksinkertaista lopettaa jotain, jota oli tehnyt koko aikuisikänsä. Varsinkin kun kyse on jostain sellaisesta, jonka siemen on istutettu jo ihan varhaislapsuudessa. Olen sitä ikäpolvea, joka on kasvanut keskellä laihdutuskulttuuaria. Meille on kerrottu, millainen kuuluu olla ollakseen hyväksytty. Minulla oli todella paljon haitallisia ajatusmalleja, jotka estivät minua liikkumasta. Sen sijaan, että olisin nauttinut liikunnasta, keskityin laskemaan kaloreita ja sitä, kuinka paljon enemmän olisi pitänyt liikkua. Omalla kohdallani tämä oli todella hyvä tapa tehdä selvää liikunnan ilosta.

Tähän liittyi myös vahvasti se, että tavoitteeni ovat aina olleet aivan liian isoja. Kun omat voimat eivät ole riitäneet niiden saavuttamiseen, usko on loppunut. Kun pilkoin ne liikuntatavoitteet mahdollisimman pieniksi, aloin saamaan onnistumisia.
Olen nyt liikkunut kolmen kuukauden ajan 10 minuuttia päivässä. Se on niin lyhyt aika, että en pysty mitenkään perustelemaan itselleni hetken skippaamista. Sen lisäksi riittävä jousto on ollut avain onnistumiseen. Jos olen väsynyt tai jotain paikkaa kolottaa tai olen ollut flunssan vuoksi puolikuntoinen, olen vaihtanut päivän treenin tosi herkästi venyttelyihin.
10 minuuttia päivässä on jo viikossa 70 minuuttia enemmän säännöllistä liikuntaa, kuin mihin olisin uskonut pystyväni. Huomasin ensimmäiset tulokset jo ensimmäisen kuukauden aikana. Jaksoin paremmin. Mun polvi ei ole oireillut. Ryhti alkoi korjaantumaan. Pikku hiljaa huomasin, että jaksoin myös liikkua enemmän. En tarvinnut enää 10 minuutin aikana taukoja.
Kun olin tehnyt jumppaa yli kuukauden päivittäin. Uskalsin hankkia itselleni jumppamaton helpottamaan liikkumista. En halunnut hankkia mitään ylimääräistä, ennen kuin olen näyttänyt itselleni pystyväni tähän. Nyt haaveilen jo vähän kevyistä käsipainoista. Se on ehkä seuraava hankintani.

Rajoittaminen ei toimi
Saan somessa jatkuvasti viestejä siitä, mitä kaikkea mun pitäisi jättää ruokavaliosta pois. Siis vaikka aika harvalla on mitään käsitystä siitä, miten todellisuudessa syön.
Olen vaan huomannut sen, että rajoittaminen ei itselläni toimi. Jos lähden rajoittamaan syömisiäni, se tarjoittaa sitä, että haluan entistä palavammin sitä mitä rajoitan. Olen muuten oppinut tästä asiasta melkoisen paljon viimeisen vuoden aikana. Laihduttamisen yhteydessä lopetin samalla syömisen rajoittamisen. Annoin luvan ihan kaikkeen. Silläkin uhalla, että pupeltaisin sen jälkeen pelkkää irtokarkkia. Näin ei kuitenkaan käynyt. Syön mitä mieli tekee. Viime aikoina se on ollut veriappelsiineja. Mietin, mitä hyvää voisin siihen vielä lisätä. Sen lisäksi mietin uusia ravintosuosituksia. Millä tavoilla pääsisin edes lähelle niitä.
Ja tämä on toiminut.
Kielsin itseltäni vaa-an
Ajattelin aika pitkään, että vaaka ja sen lukema eivät triggeröi. Mutta kyllä ne triggeröivät. Liikunnasta tulee heti pakkomielteisempää, vaadin itseltäni liikaa ja silloin into lopahtaa. Joten olen kieltänyt itseltäni vaa-an. Lääkärissä voin käydä vaa-alla ja ehkä joskus muutenkin, mutta toistaiseksi se on minulle liikaa. Ja siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Laihduttamisen lopettaminen on tuonut elämääni enemmän niitä hyvinvointia tukevia tekoja. Ahminta on loppunut, kun syön säännöllisemmin ja liikun enemmän. Kuka olisi uskonut?
-Jenni
Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Uusi vuosi ja ensimmäisten pävien kuulumisia
Tavoite: Liikunta osaksi arkea
Sun ei ole pakko rakastaa itseäsi
Uusi vuosi ja ensimmäisten päivien kuulumisia
Hei ihana! Uusi vuosi ja uudet kujeet. Miten sinun vuotesi on alkanut? Meidän arki alkoi sillä, että ilmoitin yhden lapsen sairaaksi ja juoksin hakemaan toiselle lapselle kaupasta kaverilahjaa illan synttäreille. Ollaan oltu melkein koko tämä alkuvuosi kipeänä. Nyt 4/5 perheenjäsentä on käynyt läpi jonkinlaisen flunssan, mikä on vähän kurjaa.
Vaikka sairastelu onkin kurjaa, olemme saaneet viettää paljon aikaa yhdessä. Mikä on aina yhtä ihanaa. Ollaan katsottu elokuvia, pelattu pelejä ja oltu vaan. Lapset ovat piirtäneet paljon, rakentaneet majoja, pienin on ollut menossa mukana ja minä olen muun muassa lukenut kirjoja ja Totte on leiponut. Loma on tehnyt tehtävänsä. Isommatkin sanoivat jo, että heillä on ikävä kouluun näkemään kavereitaan.

Koko perhe lomalla…
Koululaiset olivat meillä loman ensimmäisen viikon ja saatiin heidät vielä meidän luokse viimeiseksi lomaviikonlopuksi. Sen ensimmäisen pätkän myös minä vietin lomaa lasten kanssa niin töistä, kuin koko somesta. Toteutimme Toten kanssa täydellisen somepaaston, mikä teki molemmille todella hyvää. Puhelin jäi huomattavasti vähemmälle käytölle, vaikka luinkin sillä.
Yllätyin positiivisesti siitä, miten helppoa oli irrottautua puhelimesta. Lomalla keskityttiin siis ennenkaikkea perheaikaan, mikä oli ehdottomasti oikea päätös. Kolmen lapsen kanssa tekemistä riitti niin, ettei puhelimelle jäänyt juurikaan aikaa.
Viimeisen lomaviikonlopun kunniaksi käytiin ostamassa lasten kanssa hieman irtokarkkeja ja kotona katsottiin elokuvia. Koska lapset eivät osanneet päättää elokuvaa, päädyttiin katsomaan kaksi eri elokuvaa eri huoneissa. Minä esikoisen kanssa makuuhuoneessa ja Totte keskimmäisen kanssa olohuoneessa. Taapero juoksi iloisesti näiden kahden huoneen väliä.

Joulu pakettiin
Tapaninpäivänä istuin sohvalla ja katselin kuusta miettien, että se voisi olla paikallaan vielä uuteen vuoteen asti, koska on niin nätti. No seuraavana päivänä taapero onnistui rikkomaan taas yhden kuusenkoristeen ja totesin etten jaksa tätä enää. Pakattiin kuusi samana iltana pois. Raivattiin joulukoristeille taas tilaa kodin kaappeihin, koska meidän varaston lämpötilavaihteluiden vuoksi, muutamat lempikoristeeni olivat hajonneet säilytyksessä.
Muutenkin, vaikka meille tulee joulukuusi jo marraskuun puolella, se ei ole meillä kovin montaa päivää joulun jälkeen. Onhan sitä katseltu kaksi kuukautta. Kaipaan aika nopeasti joulun runsauden jälkeen väljyyttä ja puhdasta pöytää. Tuntui hyvältä aloittaa uusi vuosi puhtaassa kodissa.

Uusi vuosi
Uutta vuottanvietimme pääasiassa rauhassa kotona. Kokeilimme Instagramista löytämäämme sushivohvelireseptiä. Tonnikalatöhnä, kevätsipuli, seesaminsiemenet ja teriyaki-kastike tekivät vohveleista herkullisen yhdistelmän. Tämä on ruokalaji, jota voimme varmasti kehittää vielä pidemmälle. Kaikki meidän lapset olivat innoissaan uudesta reseptistä.
Käytiin piipahtamassa kaupungilla sen verran, että käytiin katsomassa Kansalaistorilla Skidit discon meininkiä ja pyroshowta. Taapero ihmetteli totisena ääniä ja valoja ympärillään. Minua huvitti hieman, että kaikki kuvat hänestä siltä reissulta olivat äärimmäisen totisia. Vaikka hän on iloluonteinen lapsi. Mutta tämä oli todella oiva tapa viettää uutta vuotta. Mikäli ensi vuonna lapsille on vastaavaa ohjelmaa, otetaan ehdottomasti myös koululaiset mukaan.
Illan päätimme kotona lautapeleihin. Taapero nukahti jo aikaisin, joten pääsimme pelaamaan rauhassa joululahjaksi saatuja pelejä. Tämä oli juuri sellainen uusi vuosi, jota olimme toivoneet: rauhallinen ja perheen kesken vietetty. Enää en kaipaa suuria juhlia, vaan mieluummin tällaisia rentoja hetkiä läheisten kanssa.


Oma hyvinvointi
Haluan laittaa oman terveyden ja hyvinvoinnin edelle, joten olen tehnyt pieniä muutoksia omiin rutiineihin. Aloin jo viime vuoden lopulla liikkumaan joka päivä kymmenen minuuttia. Teen joka ilta, lasten mentyä nukkumaan lyhyen kotijumpan. Minulla on rutiini, jonka avulla saan koko kehon liikkeelle. Olen kahdessa kuukaudessa huomannut jaksavani paremmin ja kuntoni on kohentunut. Sen lisäksi huomaan kehoni kaipaavan enemmän liikuntaa.
En uskonut koskaan pystyväni jokapäiväiseen liikuntaan, mutta kun tavoitteet ovat alkuun riittävän matalat, mikä vain on mahdollista. Olen aivan tavattoman ylpeä tästä saavutuksesta.
Liikunnan lisäksi, olen lisännyt aamun ja illan ihonhoitorutiiniini 10 minuutin kasvohieronnan. Minua alkoi harmittaa joulun aikana sellainen vähän pöhöttynyt ja turvonnut ilme kasvoillani mikä sai minut etsimään luonnollisia keinoja virkistää ihoani. Olen etsinyt YouTubesta pari hyvää videoita, joiden rutiinia toistan. Minulla on olemassa ennen-kuva, jonka näytän teille joidenkin viikkoje päästä.

Väsyneen vanhemman hemmottelu
Kävin tässä ensimmäisenä arkiviikkona lunastamassa arvontavoittoni Mamalempeellä. Voitin arvonnasta vapaavalintaisen hoidon Miian hellässä käsittelyssä, joten valitsin Väsyneen vanhemman hemmotteluhoidon. Ja tämän pitäisi olla lakisääteinen jokaiselle vanhemmalle.
Olen käynyt Miian palveluissa ennenkin niin yhteistyön tiimoilta, kuin tyytyväisenä, maksavana asiakkaana. Miia käynnisteli meidän kuopuksen synnytystä ja hieroi vauvaa useat kerrat ihan pienestä vastasyntyneestä lähtien. Mikäli meillä on vielä onnea matkassa ja saadaan vielä neljäs lapsi, niin Miia tulee olemaan meidän doula. Minä en enää synnytä ilman doulan tukea. Ja Totte varmasti arvostaa sitä, että mikäli tekisin taas kunniakierroksen leikkaussaliin, hänellä olisi myös tukea.
Mutta Väsyneen vanhemman hoito oli aivan ihana hengähdyshetki arjen keskellä. Siihen kuului lempeä juttutuokio Miian kanssa. Me vaihdettiin toki ihan ensimmäiseksi nopeat kuulumiset, sillä viime kerrasta on vierähtänyt tovi. Sen jälkeen keskusteltiin vähän meidän tämän hetkisestä elämäntilanteesta, jonka jälkeen minä sain siirtyä lepotuoliin. Ihan ensimmäiseksi sain ihan vain olla, rentoutua ja kuunnella musiikkia paikoillani parikymmentä minuuttia. Mikä on luksusta meidän tämän hetkisessä perhetilanteessa. Hoidon loppuosaan kuului jalka- ja päähieronta. Olin hoidon jälkeen todella rentoutunut.
Suosittelen Mamalempeen kaikkia palveluja todella lämpimästi. Meillä on tosiaan kokemusta vyöhyketerapeuttisestä synnytyksen käynnistämishoidosta, vauvahieronnasta ja tästä. Kaikkia voin suositella kokemuksen perusteella. Lisäksi, sen perusteella, mitä tunnen häntä itse, uskallan väittää, että hän on mitä ihanin, lempein ja kannustavin doula. Miia on myös ehkä Helsingin kaunein hoitohuone.
Joulun aika, uusi vuosi ja nämä vuoden ensimmäiset päivät ovat olleet juuri sitä, mitä olen aina toivonut. Aikaa perheelle, kivoja kokemuksia, hyvää ruokaa, hyvinvointia ja pientä luksusta arkeen. Tästä on todella hyvä jatkaa eteenpäin vuotta 2025.
Miten sinä olet huolehtinut omasta hyvinvoinnistasi viime aikoina? Oletko kokeillut jotain uutta? Jaa omat vinkkisi kommenttikentässä!
-Jenni
Tilaa uutiskirjeeni, niin saat säännöllisesti uusia ajatuksia ja vinkkejä arkeen.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Podcast: Kaverin kanssa


0