Elämä eron jälkeen…
0Erosta tulee pian kuluneeksi seitsemän kuukautta. Luoja, kuinka nopeasti tämä aika menee. Siitä on ehtinyt pyörähtää tovi, kun pyysin teitä esittämään minulle kysymyksiä liittyen eron jälkeiseen elämääni. Puhun nykyään mielelläni tästä ero aiheesta, sillä olen huomannut sen antavan vertaistukea niin itselleni, kuin muillekin. Edelleen, on ihan uskomatonta, miten hienoja ja voimaannuttavia viestejä saan teiltä aiheeseen liittyen.
Teiltä tuli monia hyviä kysymyksiä. Valitsin niistä sellaiset, joihin voin vastata omasta puolestani.
Viihdytkö sinkkuna vai kaipaatko parisuhdetta?
Aloitan vastauksen sanomalla, että pidän itseäni parisuhdeihmisenä. Minusta on mukavaa jakaa elämä ja arki jonkun kanssa. Mutta jos jotain olen elämässä oppinut, niin sen että mieluummin olen sinkkuna, kuin parisuhteessa joka syystä tai toisesta ei toimi. Ja onhan tässä sinkkuna olemisessa myös puolensa. Tunnen itseni tosi vapaaksi ja itsenäiseksi. Tuntuu hyvältä olla riippumaton kenestäkään.
Mikä on yllättänyt eniten elämässä eron jälkeen?
Se miten luonnolliselta kaikki lopulta tuntui ja miten elämä asettui aloilleen lähes huomaamatta. On yksi asia, jonka olen konkreettisesti huomannut eron jälkeen. Ennen pelkäsin aina yksin kotona olemista. Varsinkin pimeään aikaan säikyin pienimpiäkin rasahduksia. Ajattelin, että tämä säikkyminen jatkuu myös asuessani yksin. Mutta sen sijaan pelkään ja säikyn paljon vähemmän.
Mitä kaipaat eniten parisuhteessa?
Läheisyyttä. Minulla on krooninen halipula, joten kaipaan sitä, että saan jonkun toisen lähelle. Toki lapset helpottavat tätä vaivaa huomattavasti, kun koko ajan pitäisi olla halimassa ja pussaamassa. Toisena juttuna on se arjen jakaminen toisen kanssa.
Uusitko kaikki huonekalut erossa?
En. Sovimme, että kumpikin saa ne huonekalut, jotka on itse tuonut tähän asuntoon. Näin ollen, koska minä olen innokkaimmin käyttänyt rahaa sisustamiseen, pidin suurimman osan kotimme tavaroista. Sängyn joudun uusimaan, mitä en ole vielä saanut aikaiseksi. Nukun siis vuodesohvalla, joka on ollut tähän asti ihan kelpo vaihtoehto.
Onko sulla jo uusi kumppani?
Ei ole ja kumppani tuntuu todella vakavalta sanalta. Minulla ei ole tällä hetkellä edes ketään ihastusta. Olen käynyt joillain treffeillä, mutta ne eivät ole johtaneet mihinkään. Omaksi ilokseni olen kuitenkin huomannut ettei minulla ole kiire. Tämä on hyvä näinkin ja se oikea tyyppi, joka vie jalat altani, tulee kohdalle vielä joku päivä.
Mitä ajattelet seksisuhteista?
Minusta oli ihanaa, että joku kysyi minulta näinkin rohkean kysymyksen. Ihanaa. Minusta seksisuhteissa ei ole mitään vikaa. Parhaassa tapauksessa se antaa paljon kummallekin osapuolelle ja se on turvallinen tapa toteuttaa seksuaalisuutta. Tällaisissa järjestelyissä on todella tärkeää, että kumpikin on samalla sivulla suhteessa, jotta vältytään turhilta sydänsuruilta.
Juhannusviikon parhaat
Viikon paras tekeminen…
Haahuilin alkuviikosta pitkin Helsinkiä, ilman mitään päämäärää tai aikarajaa ja se oli aivan ihanaa. En muista, milloin olisin viimeksi vain kävellyt ympäriinsä ja nauttinut kesästä, sekä auringosta. Helsinki on varsinkin näin kesäisin niin kaunis. Olen todella onnekas, kun saan asua täällä. Rakastan keskustaa, mutta myös omaa asuinaluettani. Olen todella kiitollinen tästä.
Viikon parhaat sarjat…
Parhaat sarjat ovat olleet melko synkkiä, mutta mukaansa tempaavia. Olen katsonut tällä viikolla Netflixin oman lyhytsarjan Quicksand – Suurin kaikista. Sarja perustuu ruotsalaiseen romaaniin ja siinä seurataan tapahtumia ennen ja jälkeen kouluammunta tapauksen. Ei tosiaan kaikkein herkkähermoisemmille. Toinen sarja, jota olen katsonut on 13 reason why, joka ei ole yhtään sen positiivissävytteisempi. Sarja pyörii vahvasti nuoren tytön itsemurhan ympärillä. Molemmat sarjat ovat todella hyviä, mutta jos kyseiset aiheet ahdistavat, niin niitä ei ehkä kannata katsoa.
Viikon paras elokuva…
Suomalainen Kuutamolla, joka on minun henkilökohtainen kesäelokuvani. Jotkut sanovat, että paras suomalainen kesäelokuva on Levottomat, mutta minä olen vahvasti eri mieltä. Se on Kuutamolla ja se minun on pakko katsoa kerran kesässä. Tällä kertaa katsoin sen erään iltavuoron jälkeen, lattialla istuen ja mansikkapirtelöä juoden. Täydellisin hetki pitkään, pitkään aikaan. Elokuva alkaa olla vanha, mutta se on samaan aikaan tosi ajaton. Ajattelin lomalla lukea kyseisen kirjan uudelleen, kun sekin löytyy minulta.
Viikon paras ruoka…
Matkalla juhannuksen vietosta kotiin, googlasin bussissa pastasalaattien reseptejä. Mieleni teki mieli jotain helppoa ja hyvää. Löysinkin ihanan pastasaalaatin, johon tuli pastan lisäksi tomaattia, basilikaa, kevätsipulia, kanaa ja halloumia, sekä oliiviöljyä ja sitruunaa. Ostin ainekset matkalla kotiin ja sovelsin reseptiä hieman ja siitä tuli todella hyvää. Jaan reseptin lähiaikoina myös teille.
Viikon paras helpotus…
Tämä oli puolestaan kolmannen iltavuoron jälkeen päätös kävellä läheiseen Mäkkäriin ja ostaa iltaruoka sieltä. En ole käynyt kovin montaa kertaa kyseisessä laitoksessa eron jälkeen, mistä annan itselleni kyllä täydet pisteet. Mutta nyt oli ihanaa hemmotella itseä.
Viikon paras läppä…
Kun kollegan kanssa naurettiin vedet silmissä ja laskeskeltiin, kuinka aikaisin töistä kehtaa lähteä ja kuinka nopeasti pitää juosta, että ehtii kauppaan siideriosastolle ja kassalle ennen alkoholin myynnin lopettamista. Meillä on suurinpiirtein yhtä vanhat lapset ja kumpikin äiti lapsivapaalla itsekseen, niin revittiin huumoria tästä enemmänkin. Hyvät kollegat ja yhteiset naurunaiheet ovat kyllä meidän työpaikalla ihan parasta.
Viikon paras kuvausretki…
Lähdin jossain kohtaa viikkoa rannalle kuvaamaan kahdeksan jälkeen illalla. Halusin hyödyntää mielettömän kauniin ilta-auringon ja onnistuinkin siinä tosi kivasti. Kuvaamisen lisäksi vain istuin rannalla ja nautin hiljaisuudesta. Siinä tuli ajateltua, että kyllä tämä kaikki kääntyy vielä hyväksi ja elämä helpottaa.
Toivottavasti teidän juhannuksenne on ollut ihana ja hyvä. Omani oli sitä. Tein pääsääntöisesti töitä koko juhannuksen. Mutta ehdin kuitenkin nauraa paljon, nautti auringosta, syödä hyvin ja juhannuspäivänä aamukahviseuranani oli yksi lisko. Hrr… Kun kysyin, miksi lisko tuijottaa minua, sen omistaja vastasi sillä olevan nälkä. En oikein innostunut siitä, että se kyyläili siinä minua sillä silmällä.
En kokenut olleeni juhannuksena yksin tai yksinäinen, vaikka vietinkin suurimman osan ajasta itsekseni. Minulla on aivan mahtavat työkaverit ja olen muutenkin onnistunut löytämään ympärilleni ihania ihmisiä.
