Kävin lukemassa kommentteja
Kävin tänään lukemassa Me Naisten artikkelin saamia kommentteja Facebookissa. En yleensä käy lukemassa minusta kirjoitettujen artikkelien kommentteja, koska siellä on 100 % todennäköisyydellä niitäkin, jotka on tarkoitettu loukkaaviksi. Niin tälläkin kertaa. Tämä kerta oli tosin siinä mielessä erilainen, että nyt minä en ollut artikkelin pääosassa, vaan meitä oli artikkelissa kuusi ihmistä. Näin ollen kaikki ilkeydet eivät tuntuneet henkilökohtaisilta,
No, mitä siellä kommenteissa oli. Siellä oli kannustuksia, ihailua ja positiivisia kommentteja, joiden näkeminen oikeasti yllätti positiivisesti ja ilahdutti. Ehkä some ei ole tältä osin täysin läpimätä. Mutta sitten siellä näkyi paljon puhdasta läskivihaa. Tämä ei yllättänyt. Aina, kun julkisuudessa näkyy marginalisoituja kehoja, jotkut ovat meuhkaamassa siitä etteivät ne kuulu nähtäville.

KORVAKORUT SAATU HUVITUSKORU*
Lihavuuden takana on biologisia tekijöitä
Omalla kohdallani olen jo aika pitkälti tottunut läskivihaan, vaikka oikeasti kenenkään ei pitäisi joutua tottumaan siihen. Kenenkään ei pitäisi tottua vihaan, syrjintään tai haukkumiseen. Minä olen aika paksunahkainen ja tiedostan äärimmäisen hyvin, että muiden ihmisten mielipiteet eivät vaikuta ihmisarvooni. Mutta maailma on täynnä myös niitä, jotka ovat minua epävarmempia omasta ulkonäöstään. Niitä, jotka kaipaavat muiden mielipiteitä, eivätkä ole vielä oivaltaneet sitä, että ovat hyviä minkä kokoisena tahansa.
Se, mikä minulle välittyi kaikista veemäisistä kommenteista, oli puhdas tietämättömyys. Selkeästi harvalla on oikeasti tietoa lihavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Lihavuus kun ei ole tutkitun tiedon valossa itsekurista tai tahdonvoimasta kiinni. Lihavuuden takana on biologisia tekijöitä, jotka ovat ikäänkuin menneet väärin. Käytännössä voidaan ajatella, että keho on sairastunut. Sitä ei itsekurilla korjata. Suosittelen ihmisiä lukemaan tämän artikkelin aiheesta. Lisäksi monet dieetit lisäävät ahmimista, joka on myös syömishäiriö.
Toinen usein käytetty väite on se, että pluskokoiset ihmiset lisäävät yhteiskunnan terveydenhoitokuluja. Tämä ei sinänsä pidä paikkaansa, koska fakta on se ettei pluskokoisia tutkita tai hoideta, koska kaikki vaivat pistetään lihavuuden piikkiin. Oli lääkärinkäynnin syynä mikä tahansa asia, lihavaa ihmistä kehotetaan yleensä vain laihduttamaan ilman isompia tutkimuksia. Esimerkiksi PCOS:sta (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä) kärsivien naisten on äärimmäisen vaikeaa saada oikeanlaista hoitoa, koska he ovat lihavia. PCOS nimittäin aiheuttaa painonnousua, koska se vaikuttaa aineenvaihduntaan. Kierre on siis valmis.

Jos näistä asioista puhuttaisiin enemmän ja ihmiset ymmärtäisivät oikeasti asioita lihavuuden takana, voisiko se vähentää läskivihaa? En usko, että se karsisi aivan kaikkea, koska osa ihmisistä haluaa olla vain ilkeitä. Mutta ainakin tiedon lisääminen muuttaisi koko keskustelun oikeaan suuntaan.
Samaan aikaan en voi olla miettimättä sitä, kuinka paha ja epävarma olo ihmisellä pitää olla, että hän kokee tarvetta purkaa sitä muihin. Minä olin kerran siinä pisteessä, että olisin halunnut purkaa pahaa oloani toiseen ihmiseen. Olin silloin äärimmäisen nöyryytetty ja loukattu kyseisen ihmisen toimesta. Se olo oli hirvittävä. Silti en alentunut siihen. Kyseinen kommentointi kertoo enemmän kommentoijasta, kuin yhdestäkään lihavasta ihmisestä.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Annoin haastattelun Me Naisille liittyen plusmuotiin
Tänään ilmestyi Me Naisien verkkosivulla artikkeli plusmuodista, jossa itsekin olin mukana. Tästä suora linkki artikkeeliin. Ensinnäkin oli mielettömän iso kunnia päästä kyseiseen artikkeliin mukaan ja vitsit missä seurassa. Tiesin jo alusta lähtien, että juttuun haettiin useampi pluskokoisia naisia ja iloinen yllätys oli, että tiesin heistä yhtä lukuunottamatta kaikki entuudestaan. Ja kaikki yhtä upeita pluskokoisia tyyppejä, jotka ovat jakaneet tyyli-inspiraatiota seuraajilleen. Melkein jokaisen kuvia on myös jaettu Plustyylit tilillä.
Minulle plusmuoti ja erityisesti pluskokoisten kokemat vääryydet muodin saralla ovat sydämen asia, joten tähän artikkeliin pääseminen oli todella hienoa.

Pluskokoisena vaatteiden löytäminen on merkittävästi vaikeampaa, kuin normaalikokoisella, jolla valinnanvaraa on mielettömiä määriä. Minusta ehkä isoin vääryys on se, että pluskokoisena joudun ostamaan suurimman osan vaatteistani netistä, sovittamatta. Kivijalkaliikkeissä on olemattomasti pluskokoja. Jos on, ne ovat usein jossain liikkeen perällä omalla plusosastollaan, jossa on valikoima säkkimäisiä, tummia vaatteita. Tummia, koska musta hoikentaa. Tämä on yksi syy sille, miksi itse pukeuduin vuosia mustaan.

Tuossa artikkelissa tuotiin esiin paljon niitä epäkohtia ja vääryyksiä, joita me pluskokoiset joudumme kokemaan. Ja kaikilla meistä olis myös ajatuksia siitä, miten näitä meidän kokemia epäkohtia voitaisiin korjata. Yksi yhdistävä ajatus oli se, että pluskoon vaatteita pitäisi tuoda kivijalkoihin, mutta samaan aikaan pitäisi unohtaa ne nöyryyttävät pluskoon osastot. Kaikille sama valikoima, mutta enemmän kokoja. Eikö se olisi kaikkein hienointa ja reiluinta?
Olen iloinen, että tämä haastattelu tehtiin. Tässä saatiin samalla kertaa kuuluviin useamman ihmisen ääni, joista jokainen puhui samasta asiasta. Lisäksi positiivista on, että haastattelussa oli useampia eri pluskoon ihmisiä. Pluskokojen haitari kun on paljon laajempi, kuin peruskokojen haitari.
Mitä pidit artikkelista?
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit


0