Tilinpäätös vuodesta 2022
2Mietin pitkään mitä kirjoitan, mutta päällimmäisenä minulla oli ajatus siitä, että haluan summata jotenkin vuoden 2022. Vuodenvaihde on hyvä hetki meittiä elämäänsä, mennyttä vuotta ja tulevaa vuotta. En usko uudenvuoden lupauksiin tai ”uuteen, parempaan ja terveelliseen minään”. Uskon kuitenkin lempeisiin tavoitteiisiin ja jonkinlaisiin suuntaviivoihin.
Mikä on jäänyt päällimmäisenä mieleen vuodesta 2022?
Taistelu mielenterveysongelmieni kanssa. Se miten sinnittelin ja kaipasin muutaman kuukauden välein sairaslomaa. Yritin saada yhä uudelleen ja uudelleen opinnoista kiinni ja itkin tunneilla. Mikä näin jälkeen päin ajateltuna oli ehkä merkki siitä, että en ollut kunnossa. Lopulta seinä tuli vastaan. Itkeminen tunneilla muuttui paniikkihäiriöksi, asioiden välttelyksi ja siksi, etten pystynyt puhumaan mistään kouluun liittyvästä itkemättä tai hyperventiloimatta. Silloin otettiin opettajan kanssa puheeksi se, että mitä jos laitetaan mun koulu hetkeksi tauolle ja minä keskittyisin toistaiseksi vain toipumiseen. Se oli ehdottomasti yksi vuoden parhaista päätöksistä.
Iso kiitos tästä kuuluu myös puolisolleni. En olisi varmasti uskaltanut jäädä sairaslomalle toipumaan, vaan olisin yrittänyt vielä. Minulle on kertaalleen väläytetty psykiatrisen osaston mahdollisuutta ja voi olla, että olisin päätynyt sinne jos en olisi jäänyt sairaslomalle. Tällä hetkellä jaksan pääasiassa aika hyvin, mutta olen edelleen ahdistunut ja oirehdin säännöllisesti, mutta pääasiassa asiat ovat pikku hiljaa paremmin.
Tämä oli myös meidän ensimmäinen yhteinen vuotemme pariskuntana. Kumppanini on asettunut meidän perheeseen yllättävän vaivattomasti. Aika pienellä vastustelulla selvittiin lopulta. Toki edelleen, minä olen monessa jutussa lasten ensimmäinen vaihtoehto, mutta se on vain luonnollista. Kumpikin pitää puolisostani valtavasti ja he ovat keksineet myös omia, yhteisiä juttuja hänen kanssaan. Esimerkiksi videopelit ovat jotain missä minulla ei ole osaa eikä arpaa. Mikä sopii minulle paremmin, kuin hyvin. Lisäksi me tehdään nykyään paljon yhdessä perheenä asioita, mikä tuntuu hitsaavan meitä entistä paremmin yhteen.
Tämä oli myös vuosi, jolloin minusta tuli koululaisen äiti. Esikoiseni aloitti koulutaipaleensa ja voisin väittää, että tämä kaikki on jännittänyt lopulta enemmän äitiä kuin itse koululaista. Ensimmäisen syksyn perusteella voin sanoa, että meille sattui aivan ihana koulu ja ihanat opettajat. Lapsi on myös itse todella motivoitunut koulun kävijä. Hän muistaa läksyjen teon paljon paremmin, kuin esimerkiksi tämä äiti. Oli kyllä hyvä päätös pitää syksy vapaana kaikesta ylimääräisestä, koska kaikkeen uuteen totutteleva lapsi on ollut iltaisin aika väsynyt. Kotona on tankattu iltaisin paljon läheisyyttä.
Joten tämä vuosi on ollut samaan aikaan äärimmäisen rankka, sekä äärimmäisen ihana.
Mitä opi vuodesta 2022?
Selkeästi koskaan ei voi kuunnella liikaa itseään. Luulin kuunnelleeni itseäni ja omaa jaksamistani ja silti olen sinnitellýt. Ei ole helppoa myöntää olevansa loppu ja tarvitsevansa taukoa tai sairauslomaa. Meidän yhteiskunta kannustaa ja jopa painostaa jatkuvaan suorittamiseen. Ainakin omissa työpaikoissani sairauslomat, omat tai lapsen, tuntuivat kirosanoilta. Se on ollut yksi syy sille, miksi olen itse yrittänyt suorittaa myös omaa parantumistani. Vaikka se, mitä kaikkein eniten olisin tarvinnut, oli kunnon pysähtyminen.
Nytkin mietin jatkuvasti töiden etsimistä. Pakko päästä tekemään jotain, että ihmiset eivät luule minua laiskaksi. Samaan aikaan kumppanini yrittää muistuttaa minua siitä, että en ole kunnossa ja minun ainoa tehtäväni on nyt levätä.
Mistä asioista olen eniten kiitollinen vuonna 2022?
Siitä, että olen saanut rinnalleni aivan mielettömän, hyvän kumppanin. Sellaisen, jolle meidän suhde on arvokas ja joka haluaa olla mukana minun ja lasteni arjessa. Kontrasti on aika ajoin todella iso niihin suhteisiin, joita minulla on ollut. Tuntuu, että minulla on käynyt aivan mieletön tuuri, että sain rinnalleni juuri tämän ihmisen. Monet ystäväni ovat myös sanoneet olevansa äärettömän onnellisia puolestani ja siitä, että sain nyt vihdoin tämän kaiken.
Olen myös kiitollinen siitä, että raskauduin aika lyhyellä yrittämisellä ja siitä, että ainakin tällä hetkellä kaikki vaikuttaisi olevan vauvallakin hyvin. Nyt tätä raskautta olisi puoli vuotta vielä jäljellä.
Millaisia onnistumisia koin vuonna 2022?
Tällä kertaa, kun kaikki muu tuntuu menneen alamäkeen, niin menestykseni löytyy tänä vuonna blogin ja Instagramin puolelta. Olen selkeästi löytänyt oman juttuni ja sitä kautta onnistunut kasvattamaan kanaviani. Se tarkoittaa myös sitä, että olen saanut tänä vuonna tehdä oikeasti useampia töitä somen parissa, mikä on ihan parasta.
Mitkä asiat palkitsivat vuonna 2022?
Kevyt yrittäjänä kirjoitetut laskut. Tätä on vaikeaa kuvailla, mutta kyllä se oli palkitsevaa, kun omasta työstä sai tänä vuonna kirjoittaa useamman laskun kuin koskaan.
Tämän lisäksi myös lapset ja heidän kasvunsa seuraaminen. Sekä sen huomaaminen, että oma kasvatustyö kasvaa pikku hiljaa hedelmää. Kun lapsi toimii niin, kuin olen opettanut ja ohjannut. Samoin lasten onnistumiset tuntuvat omilta onnistumisilta.
Mitkä asiat haluat jättää vuoteen 2022?
Mielenterveysongelmani. Tosin asia ei taida olla ihan niin helppo tai yksinkertainen. Tiedostan, että minulla on vielä pitkä matka edessäni tällä saralla. Ensimmäinen askel on saada oma mieli sen verran vakaaksi, että pystyisin aloittamaan psykoterapian. Se voisi olla ehkä tulevan vuoden tavoite.
Lisäksi haluaisin jättää viime vuoteen Ukrainan sodan ja Venäjän hirmuteot, sekä tämän energiakriisin ja laman. Kun pandemia alkoi viimein hellittää niin alkoi tämä kaikki. Aika ajoin tämä on tuntunut myös aivan liialta. Jättäisin niin mielelläni tämän kaiken viime vuoteen, kuten varmasti moni, moni muukin.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Hei, hei mitä kuuluu?
Kerroin edellisessä postauksessa hieman arkikuulumisia. Mutta ajattelin kirjoitta nyt vähän pidemmin ja tarkemmin siitä, mitä kuuluu juuri nyt. Olen käyttänyt tätä postauksen runkoa ennenkin, joten palasin siihen taas pitkästä aikaa.
Mitä kuuluu?
Periaatteessa todella hyvää. Yhteiselo puolison ja lasten kanssa sujuu saman katon alla. Lapset ovat ihania. Tämä kehitysvaihe heidän kanssaan on kovin ihana. Kummankin kanssa pystyy keskustelemaan jo aika isoista ja syvällisistä asioista. Me ollaan löydetty lasten kanssa yhteisiä harrastuksia maalaamisesta ja uimisesta. Yhdessä tekeminen on ihan parasta. Viimeksi uskaltauduttiin uimahallin isoon liukumäkeen, jota lapset rakastivat. Laskettiin mäkeä varmaan kymmenen kertaa. Minäkin, vaikka mäki oli niin iso, että vähän hirvitti. Periaatteessa meidän arki on aivan ihanaa ja mutkatonta tällä hetkellä.
Mutta sitten on se toinen puoli tästä arjesta. Sairasloma jatkuu ja minulla on edelleen paljon ahdistusoireita. Välillä päivä saattaa alkaa ihan hyvin, mutta iltapäivällä tulee romahdus, joka romuttaa koko tilanteen. Lääkkeet ovat vieneet sen jatkuvan ahdistuksen pois, mutta ei pahimpia hetkiä. Nukun öisin suurinpiirtein kymmenen tuntia ja olen silti väsynyt, mikä ei ole normaalia. Mutta tämän suhteen on pakko mennä päivä kerrallaan.
Mitä tapahtuu työrintamalla?
Meinasin jo skipata tämän kohdan, koska olen pääasiassa sairaslomalla. Mutta samaan aikaan, minulla on sometöitä enemmän ja säännöllisemmin, kuin koskaan aikaisemmin. Saan tehdä melkein koko ajan jotain uutta kivaa projektia, josta nautin. Ensinnäkin kaikki tulot ovat juuri nyt tervetulleita ja sen lisäksi, vaikka olen sairaslomalla, saan tehdä jotain, joka pitää minut niin sanotusti hereillä. Olen tästä äärettömän kiitollinen. Vaikka onhan tässä myös totuttelemista, kun projekteja on enemmän, kuin koskaan.
Parisuhde/perhe/ystävät?
Paristuhteelle kuuluu hyvää. Honeymoon jatkuu siltä osin. Kai tämä on sitä vasta yhteenmuuttaneiden kuherruskuukautta. Ystävien kanssa kaikki on niin kuin pitää. Emme ehkä ehdin nähdä ihan niin usein, kuin ehkä haluaisimme, mutta viestit liikkuvat sujuvasti kaikkien välillä. Samaan aikaan kuitenkin kuvaustreffit Katrin kanssa jaktuvat. Olemme sopineet aamukahvitreffit Heidin kanssa. Bestikseni kanssa puhumme lähes päivittäin, vaikka emme joka päivä ehdi nähdäkkään. Suunnitteilla on myös vanhan rymyjengin pikkujoulut.
Harrastukset/hyvinvointi?
Uimassa käyn edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti ja nautin siitä suunnattomasti. Olen onnellinen, että olen löytänyt itselleni sopivan ja mieluisen liinkuntamuodon. Samalla se on harrastus, jota voimme tehdä puolisoni kanssa yhdessä. Olemme käyneet uimassa paljon kaksin ja koko perheen voimin.
Olen myös ottanut itseäni niskasta kiinni suun terveyden suhteen. Taistelen hammaslääkäripelkoa vastaan ja nyt minulla on hoitosuunnitelma, sekä hoitosuhde ja pian todennäköisesti terve suu. Tämän viikon käynnillä hammaslääkäri, sekä hoitajat olivat molemmat aivan ihania ja myötätuntoisia ja sanoivat, että kaikki ongelmat ovat tällä hetkellä hoidettavissa. Todennäköisesti niitä olisi vähemmän, jos olisin pakottanut itseni hoitoon aiemmin, mutta onneksi varsinaista hätää ei ollut.
Hankittiin viimein koko perheelle sähköhammasharjat, joten suun terveys on ollut nyt jonkin aikaa eräänlaisessa pääroolissa meidän perheessä.
Inspiroi eniten/vähiten?
Minä elän tällä hetkellä jonkinlaisessa omassa joulukalenterikuplassani. Suunnittelen, kuvaan ja kirjoitan sitä jatkuvasti. Mutta päässä ei tunnu riittävän tilaa ihan hirveästi millekään muulle. Vaikka olen innoissani tästä projektista, niin samaan aikaan tulen olemaan onnellinen, kun se viimein on paketissa. Mutta tämä on todella ihanaa ja inspiroivaa. Rakastan joulua, joten on todella ihanaa toteuttaa tällainen jouluinen projekti teille.
Tällä hetkellä syön/katson/luen?
Tällä hetkellä elän käytännössä Kokkikartanon riisipuurolla. Paras riisipuuro, mitä Suomessa saa. Syön sitä todennäköisesti tämän parin kuukauden aikana kyllästymiseen asti.
Olen katsonut viime aikoina paljon erilaisia rikossarjoja. Netflixistä katsoin muun muassa Good Nursen, joka on muuten elokuva. Sen lisäksi ahmin Netflixitä myös Insidemanin, joka oli todella hyvä ja koukuttava. Rakastin sitä. Puolison kanssa meillä on kesken niin Marvel maraton, kuin joululeffamaraton. Aion laittaa hänet katsomaan kaikki lempi jouluelokuvani. Jouluprinssit 1, 2 ja 3 on nyt katsottu. Katsotaan, mitä seuraavaksi keksitään.
Mitä odotan?
Tällä hetkellä joulua. Onneksi joulussa odottaminen on nimenomaan se paras osuus. Tällä hetkellä odotan myös jotain muutakin, mutta palaan siihen vielä myöhemmin.
Mitä teille kuuluu?
Terkuin,
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit