Olen miettinyt, koska tulisin kirjoittamaan tämän postauksen. Olen miettinyt imettämisen lopettamista pitkään. Olen kipuillut paljon sen kanssa, miten kehoni ei toimi lainkaan niin kuin pitäisi. En tunne samalla tavalla kuin ennen. En kykene tuntemaan halua kuin ennen. Painoni nousee nousemistaan, vaikka tekisin mitä muutoksia elintapoihini. Samaan aikaan olen kokenut aivan järjetöntä onnea siitä, että olen saanut imettää edes yhtä lapsistani näin pitkään. Me saatiin taaperon kanssa kaksi ihanaa vuotta yhdessä tätä taivalta.

Alku

Imetys lähti sujumaan alusta asti tosi hyvin. Vauva tiesi heti mitä tehdä. Enkä tälläkään kertaan suostunut nännikumiin. Sen sijaan minulla oli rasvat ja särkylääkkeet helpottamassa alkua. Olin ensimmäistä kertaa valmistautunut pesimään vauvan kanssa ensimmäiset viikot, jotta imetys lähtisi varmasti käyntiin. Totte hoiti silloin kaiken muun, jotta minä sain keskittyä vauvaan 100 %. Niin me saatiin imetys käyntiin ja sujumaan. Olin käsittämättömän iloinen.

Minulla oli taustalla kaksi imetystä, jotka eivät ole sujuneet toiveiden tai odotusten mukaan, siksi tämä oli itselleni niin merkittävä kokemus.

Tämän vauvan kanssa imettäminen on ollut helppoa ja ihanaa. Juuri sellaista, mistä olen haaveillut. Olen nauttinut ihan joka hetkestä ja ensimmäiset kuukaudet taapero kasvoi pelkästään mun maidolla. Se oli tosi helppoa, kun eväät oli aina mukana. Kaiken lisäksi sain myös pumpattua maitoa pakkaseen niin, että meidän ei tarvinnut oikeastaan turvautua korvikkeisiin.

Tämä oli itselleni kaikella tapaa todella tärkeä kokemus. Olen kiitollinen koko kokemuksesta.

Päätös lopettaa

Kuten sanoin, olin miettinyt lopettamista kuukausia. Se on ollut mielessä sellaisena kohta-ajatuksena. Luopuminen on ollut vaikeaa, sillä tämä on ollut ainoa täysimetys, jonka olen saanut kokea. Sen vuoksi siitä on ollut myös todella vaikea päästää irti. Mutta nyt koen, että aika on oikea.

Lopettiin imetys aika yhtäkkiä yllättäen. Taapero tuli yökylästä ja me ehdittiin ottamaan vielä viimeiset imetykset, kunnes päätös lopettamisesta varmistui omassa mielessäni. Sovittiin Toten kanssa pelisäännöt. Nyt loman ajan Totte hoitaa enemmän nukutuksia ja heräämisiä, joihin on kuulunut olennaisena osana imetys. Kunhan tämä vieroitus on hoidettu, niin jaetaan vastuuta taas tasaisemmin.

Vieroitus on mennyt aivan uskomattoman hyvin. Taapero on ihan muutamia kertoja pyytänyt rintaa, mutta on hyvin tyynesti hyväksynyt sen, kun olen sanonut hänelle: ”Tissi on loppu.” Tämä pääsi yllättämään meidät vanhemmat aivan täysin. Oltiin varauduttu voimakkaampiin reaktioihin. Sen lisäksi näinä aamuina taapero on myös nukkunut pidempään, kuin puoli viiteen. Nyt meillä on nukuttu lähemmäs seitsemää, mikä on ollut helpotus.

Odotan parhaillaan, millainen hormonimyrsky tästä lopettamisesta iskee. Siitä ei ihan hirveästi puhuta, mutta ihmetyksen lopettaminen voi olla todella rankkaa aikaa äidille, kun hormonitoiminta lähtee taas muuttumaan. Ja nämä ovat taas niitä asioita, joista kukaan ei puhu. Voisi äkkiä kuvitella, että imetyksen lopettamisen jälkeen kaikki olisi hetkessä kuin ennen, mutta ei. Ilmeisesti sitä ennen täytyy käydä läpi jotain, joka muistuttaa kuulemma todella paljon alkuraskautta.

Mutta joka tapauksessa, taaperon kanssa lopetus on mennyt todella hyvin. Oma olo on toistaiseksi vain vähän haikea ja äärimmäisen kiitollinen.

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Kun imetys ei tehnyt sitä, mitä luvattiin

Imetyksen ristiriitaiset fiilikset

Imetys tähän asti

Hei ihana! 🩷 Miten sinun juhannuksesi sujui? Missä ja kenen kanssa vietit sitä? Me oltiin kotosalla, sillä perheessä sairastettiin juuri silloin kesäflunssaa. Meillä olisi ollut myös suunnitelmia ystävien kanssa, mutta jouduttiin perumaan ne tästä syystä. Mikä ei haitannut. Me eletään juuri nyt aikaa, kun meillä sairastellaan enemmän, koska perheessä on pieni lapsi. Mutta tämä aika ei kestä ikuisesti. Taapero ei ole ikuisesti taapero. Hän kasvaa kohisten ja nyt koululaisten kanssa huomaa jo sen, miten paljon vähemmän he ovat sairaana kuin muutama vuosi sitten.

Sen lisäksi, että jouduttiin perumaan reissu ystävien luokse, niin muutkaan suunnitelmat eivät menneet ihan nappiin. Meidän oli tarkoitus tehdä päiväretki yhteen tiettyyn paikkaan, mutta erilaisten muuttujien myötä sekään ei onnistunut niin kuin suunniteltiin.

Mutta näiden sijaan vietettiin aikaa yhdessä. Tehtiin itse jäätelöä, katsottiin elokuvia ja ulkoiltiin paljon. Minä pysyin terveenä, joten lenkkeilin joka päivä. Mikä oli muuten aivan ihanaa.

Juhannuksen taika hukassa

Täytyy myöntää, että tänä vuonna juhannustunnelma ei täysin tavoittanut ainakaan minua. Se ei eronnut arjesta oikeastaan mitenkään, edellä mainituista syistä. Sen lisäksi hautauduin aattona vielä biologian tehtäviin. Osan päivää mielessä pyörivät ainoastaan biomit, lajit ja luonnon monimuotoisuus.

Ollessani lenkillä juhannusaattona ja nähdessäni ihmisiä piknikillä ja grillaamassa tajusin, että nyt tosiaan vietetään juhannusta. Keskikesän juhla ei tuntunut juhlalta, kun osa perheestä on kipeänä.

Itselleni kuitenkin kaikkein tärkeintä oli se, että oltiin yhdessä. Sain halata kaikkia mun lapsia ja nauttia Toten seurasta iltaisin. Siinä oli loppujen lopuksi kaikki se, mitä oikeasti tarvitsin.

En muutenkaan kaipaa mitään suurellista, vaan olen tyytyväinen yksinkertaisiin asioihin, meidän kotiin, perheen seuraan ja arjen pieniin ihaniin nautintoihin.

Ulkoilua

Alkukesän säät eivät ole olleet parhaita mahdollisia. Aurinkoisia päiviä on viikottain, mutta ei kovin montaa. Sade on yllättänyt kerran jos toisenkin. Viimeksi tänään lenkillä alkoi sataa niin, että kastuin läpimäräksi. Kun matkaa kotiin oli enää muutama metri jäljellä, niin se loppui. Tietyllä tapaa toisaalta nautin kastumisesta. Kyseessä oli lämmin, kesäinen sadekuuro, joka ennen kaikkea virkisti.

Käytiin sunnuntaina lasten kanssa myös pyörälenkillä, kun porukan kunto salli sen. Myös taapero pyöräili potkupyörällään osan matkaa. Osan hän käveli ja kotiin päin matkusti rattaissa. Hän kävelee nyt jo ikäisekseen tosi pitkiä matkoja, mutta pidetään vielä rattaita mukana. Vaikka niitä ei välttämättä edes tarvitsisi. Tuo pienen ihmisen jaksaminen on kuitenkin vielä vähän arpapeliä, joten parempi pitää suunnitelma B mukana.

Oli joka tapauksessa ihanaa retkeillä yhdessä koko porukalla. Näitä hetkiä olen odottanut viime joulusta asti, kun taapero sai joululahjaksi potkupyörän. Näin jo silloin sieluni silmin yhteiset nämä yhteiset pyöräretket kesäpäivinä. Nyt me eletään näitä unelmia. Taapero on ottanut tosi hienosti potkupyörän haltuun. Vielä pysytään onneksi Toten kanssa perässä, niin voidaan olla tukena ja turvana.

Pysähdyttiin läheiselle pienelle joelle ihmettelemään kaloja. Kaikki kolme olivat tästä super innoissaan. Tätä oli ihan parasta katsella. Kotona jouduin sitten lenkkaripyykille, sillä joen ranta oli melko mutainen.

Eli ei ihan sellainen juhannus, kuin olimme odottaneet, mutta oikein kiva kuitenkin. Katsotaan, jos ensi vuonna voidaan viettää sellainen juhannus, joka tuntuu vähän enemmän juhannukselta. Onneksi näitä pyhiä tulee vielä lisää.

Tähän loppuun vinkkaan, että tehtiin Katrin kanssa yhdessä YouTuben puolelle pari videota, jossa vastataan seuraajien kysymyksiin. Kumpikin video on jo julki, joten voit halutessasi katsoa videot saman tien. Tämä linkki vie suoraan minun kanavalleni ja kyseiseen videoon. Tästä linkistä pääset suoraan Katrin kanavalle katsomaan videon.

Olisi kiva kuulla, mitä pidit videoista, jos päädyit ne katsomaan.

-Jenni

Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Vappu täynnä iloa ja surua

Viime viikko kuvina

Tervetuloa huhtikuu!

Aloitin YouTuben!

Yhtä keuhkokuume diagnoosia myöhemmin