Halut, missä olette?
0Kirjoitin viimeksi petipuuhien elvyttämisestä. Onhan niitä tosiaan elvytetty, mutta itse olen huomannut nyt ja joutunut tunnustamaan se, että minulla ei ole tällä hetkellä minkään valtakunnan seksuaalisia haluja. Tällä hetkellä en voi sanoa edes kiihottuvani jostain, mikä on minulle aivan ennen kuulumatonta. Minulle, jota on nimitelty nymfomaaniksi. Olen elänyt sillä haluttomuuden toisella puolella, mutta tämä puoli on täysin uutta. Halut, missä olette?
Kuten aina uuden asian edessä, alan etsimään tietoa asiasta. Haluan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman laajasti tietoa aiheesta, jotta voin omassa päässäni käsitellä sitä. Niin tälläkin kertaa. Oma haluttomuuteni on todennäköisesti suora seuraus tästä raskaudesta ja sen hormonimuutoksista. Monesti sanotaan, että halut lisääntyvät keskiraskaudessa, mutta sekin on loppujen lopuksi vain yksilöllistä. Nykyään tiedän jo useampia naisia, joilla seksihalut ovat yksinkertaisesti vain hävinneet raskausaikana. Vaikka he olisivat olleet kuinka aktiivisia ennen sitä.
Haluttomuudesta puhuminen
Me ollaan puolison kanssa puhuttu tästäkin tosi avoimesti. Olen sanonut suoraan, että tällä hetkellä kiihottuminenkaan ei tosiaan onnistu. Hän on toki halunnut tietää voisiko tehdä jotain toisin, mutta tämä ei nyt ole kiinni hänestä, vaan minun kehostani. Onhan se seksi edelleen ihan kivaa, mutta ei siinä kyllä ihan täyteen potenttiaaliin pääse, kun yhtään ei tee mieli.
Ollaan puhuttu, että koska tämä on nyt todennäköisesti vain tähän elämäntilanteeseen liittyvä vaihe ja se hyvin suurella todennäköisyydellä helpottaa jossain vaiheessa. Sitä ei toki voi ennustaa onko se viikkojen vai kuukausien vai vuosien päästä. Ollaan puhuttu siitäkin vaihtoehdosta, että jos tämä kestääkin pikkulapsivuosien yli.
Koen tässä tilanteessa puhumisen ihan äärettömän tärkeäksi. En halua jättää puolisoani sinne toiselle puolen täysin tietämättömänä siitä, missä mennään. Olen itse syyttänyt itseäni kumppaneiden haluttomuudesta, kun minulle ei ole tarjottu siihen mitään selitystä. Haluan hänen tietävän, että nyt ei ole odottamisen lisäksi oikein muuta tehtävissä. Haluaisin haluta, mutta nyt se ei vain ole minusta itsestäni kiinni. Pidetään puolison kanssa keskusteluyhteys auki ja pidetään sitä läheisyyttä yllä niin ajallaan tästäkin selvitään.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Millainen oli Satisfyerin joulukalenteri?
Arkikuva 9/52: Hampaanpoiston jälkeen
Minulta poistettiin tällä viikolla hammas, mihin tämänviikon kuva liittyy vahvasti. Kuva on napattu perjantaina päivällä hampaanpoiston jälkeen. Minulla käynnistyi loppuvuodesta opertaatio terve suu, vuosien vitkuttelun jälkeen. Kärsin todella monen muun tapaan kovasta hammaslääkäripelosta. Itse olen siitä onnekas, että pärjään itse hoitotuolissa ilman kovia lääkkeitä. Itsen ja puristan kaikkea mahdollista käteen osuvaa rystyset valkeina, mutta pärjään kuitenkin. Minulla paikalle pääseminen on sen kovimman työn ja tuskan takana, kun taistelen pakene ja taistele-reaktiota vastaan. Puoliso on luvannut tulle tuekseni jokaiselle käynnille varmistamaan, että pääsen paikalle.
Olen äärimmäisen kiitollinen, kahdelle minua hoitaneella lääkärille ja hoitajalle. Kaikki olivat hirmu empaattisia. Itse hampaan poistolla ollut hoitaja piti minua aina kädestä, kun vain pystyi työltään niin tekemään. Kun kirjoitan tätä, minulla tulee itku pelkästä asian muistamisesta. Hampaan poistanut lääkäri taas totesi aika alku vaiheessa: ”Se on sitten jätskipäivä. Onhan sulla jäätelöä kotona odottamassa?”
Tässä on siis muutama päivä mennyt jäätelökuurilla, kun olen odottanut, että suun haava on hiljalleen tervehtynyt. Tai smoothie ja jäätelökuurilla. Tämä tosin alkaa todella tökkimään ja parina viimeisenä päivänä olen kokeillut jo kiinteitä, mutta kuitenkin pehmeintä ruokia. Toivon todella, että ensi viikolla tilanne on jo sellainen, että jäätelöä ei enää tarvita. 😀
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Arkikuva 8/52: Hiihtolomaviikko