Tuntuu, että viimeiset pari viikkoa ovat olleet todella tapahtumarikkaita, vaikka ollaan pääasiassa eletty sitä ihan perusarkea. Siihen on kyllä mahtunut myös tavalliset syksyn sairastelut, kun ollaan oltu kaikki vuoron perään kipeänä. Samaan aikaan oma kalenterini on täyttynyt pikkuhiljaa syksyn tapahtumista, kuten kirjamessuista yms. Olin myös itse kipeänä viime viikolla ja douppasin itseni kaikilla mahdollisilla flunssalääkkeillä, jotta olin terveenä sovituissa tapaamisissa.

Tärkeitä tapaamisia

Meillä oli lukupiirin tapaaminen, jolloin keskusteltiin Hanne Kettusen Orkideahuijauksesta (mainos/arvostelukappale*) ja ratkottiin minun kirjoittamani murhamysteeri. Kirjoitan tästä oman postauksensa hieman myöhemmin.

Sen lisäksi minulla on ollut kaksi tapaamista kirjakäsikirjoitukseen liittyen; ensimmäinen oli mentoritapaaminen ja toinen oli lounas esilukijan kanssa. Mentorinani toimii kirjailija Aurora Sainio, joka bongasi projektini somen kautta ja tarjosi palveluaan. Aurora on lukenut käsikirjoitustani ja antanut aivan loistavaa rakentavaa palautetta.

Yksi esilukijoistani on Aalo Vanamo, jonka esikoiskirja Jään kutsu ilmestyy ensi vuonna Otavan alla. Aalo on nyt lukenut käsikirjoitukseni ja omien sanojensa mukaan rakasti sitä. Sain häneltä kullanarvoista palautetta liittyen käsikirjoituksen rakenteeseen.

Parisuhteen hoivaamista

Me päästiin Toten kanssa viime viikolla myös yhden yön parisuhdelomalle, joka oli kaikin puolin aivan ihana. Tuntui todella hyvältä viettää vähän vajaa vuorokausi kahdestaan ja keskittyä toisiimme 100 %. Arjessa meillä on kuitenkin niin monta palikkaa hallittavana, että helposti se parisuhde saattaa jäädä sen kaiken jalkoihin.

Koetaan, että meillä on hyvä tilanne. Me pystytään puhumaan ihan kaikesta. Me ei juurikaan riidellä, silloin kun riidellään siihen on jokin konkreettinen syy, kuten väsymys. Vaikka meillä on moni rakennuspalikka kohdillaan ihan luonnostaan, niin silti tällainen pieni panostus teki todella hyvää. Sitä muisti taas, miten upean tyypin olen onnistunut löytämään rinnalleni.

Lasten kanssa me hämmästellään joka päivä miten isoja ja upeita tyyppejä meillä on. Olen varmaan sanonut tämän ennenkin, mutta etenkin nämä isommat saavat minut hämmästymään monta kertaa siitä miten viisaita ajatuksia heillä on. Olen tavattoman ylpeä jokaisesta.

Samaan aikaan sekoilun määrä kolmen lapsen kanssa on ollut aikalailla vakio. Oon kuskannut unohtuneita uimakamoja uimahallille, ollaan etsitty avaimia ja täyttänyt jos jonkinlaista lippulappua, yleensä vähän liian myöhään. Oon kuulustellut molemmilta koululaisilta espanjaa ja he ovat korjanneet mun ääntämystä. Ei ole muuten ihan helppoa kuulustella sellaista kieltä, josta osaa ehkä kaksi sanaa ja nekin tulee lausuttua päin v**tua. 😂

Puhuttiin Toten kanssa, että kohta tuo meidän nuorin on saman ikäinen kuin keskimmäinen silloin kun Totte tuli meidän elämään. Enää lapsiarki ei ole niin uutta ja ihmeellistä kuin näinä kuopuksen ensimmäisinä vuosina. Hänkin muuttuu koko ajan omatoimisemmaksi ja taitavammaksi. Tämän hetken uusin hitti on Ryhmä Hau. Onnistuttiin löytämään kirppikseltä Vainu-pehmolelu, joka kulkee tällä hetkellä mukana ihan joka paikkaan.

Sen lisäksi taaperoa kiinnostaa valtavasti kokkaaminen ja leipominen ja hän on aina valmiina auttamaan. Tässä on saanut itse harjoittaa melkoisesti kärsivällisyyttä ja luovuutta, kun pienet sormet on yrittäneet tunkea milloin mihinkin sekaan.

Olen tosi iloinen, että olen saanut kirjoitettua tässä kuussa blogia enemmän kuin kertaakaan tänä vuonna! Rytmi on alkanut viimein löytyä uudelleen. 💖 Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan kuukauteen.

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Hurja hiusten värjäys ja vaatekaapin siivousta

Miltä elokuu on näyttänyt tähän asti

Täällä valmistaudutaan tulevaa minilomaa varten, josta tulen kertomaan teille myöhemmin lisää. Sitä ennen haluan esitellä teille tämän syksyn parhaan go to-asun. Tulen käyttämään tätä varmasti vielä monet kerrat tulevan syksyn aikana. Syksy on muutenkin mielestäni paras vuodenaika pukeutumiselle, kevään lisäksi.

Midimittainen satiinihame on ollut vaate, josta haaveilin pitkään, mutta en raaskinut hankkia sellaista. Ihastelin sitä monien muiden päällä lukuisat kerrat, mutta ajattelin sen korostavan liikaa vatsaa, joka ollut se epävarmuustekijä. Onneksi päätin kuitenkin valita tämän kyseisen hameen erään Ulla Popkenin yhteistyön yhteydessä (mainos*), sillä se on aivan ihana.

Rakastan tätä siistin hameen ja rennon college-puseron yhdistelmää. Olen opetellut viime aikoina pukeutumaan vähän rennommin ja niin, etten ole aina korostamassa sitä imartelevaa vyötärölinjaa. Vaikka usein muina milleniaaleina sitä teenkin, niin uskon, että meille tekee hyvää olla välillä epämukavuusalueella pukeutumisen suhteen. Siinä saattaa oppia jotain uutta.

College – ULLA POPKEN (mainos/saatu*)

Satiinihame – ULLA POPKEN (mainos/saatu*)

Lenkkarit – SECOND HAND

Käsilaukku – NEXT

Korvakorut – SMILING DESIGN (uniikkikappaleet)

Tässä linkki vastaavaan hameeseen (mainoslinkki*)

Käsikirjoituksen kanssa on muuten tapahtunut asioita, joten kirjoitan siitä varmaan seuraavaksi. 💖 Kirjamessut lähestyvät myös, joten se tarkoittaa tulevaisuudessa myös kirja-asiaa.

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Näin yhdistät rennon t-paidan ja maxi-hameen

Mekko tyylitellyllä leopardikuosilla