Sain luvan kirjoittaa ikäerosta omassa parisuhteessani. Ei ole juttu eikä mikään, jos kypsä mies löytää itselleen nuoren tyttöystävän. Mutta mitäs sitten, kun mies onkin se nuorempi. Olemme molemmat saaneet kulla tahoillamme jokusen ”oletko nyt ihan varma tästä”-kysymyksen liittyen nimenomaan ikään. Omat ystäväni ovat kyselleet, olenko ihan varma siitä, kun hän on niin nuori. Ja siipaltani on kyselty onko hän nyt ihan varma kun minä olen niin vanha ja minulla on lapsia.

Meillä on siis ikäeroa kuusi vuotta. Ei se aikuisena ole loppujen lopuksi ikä eikä mikään. Mutta vähänhän se on huvittanut, että silloin kun minä olen ollut eskari-ikäinen, poikaystäväni on syntynyt. Hän on nuorempi, kuin se minun veljeskatraani veli, joka on ollut aina se ärsyttävä pikkuveli. Se joka roikkui aina meidän vanhempien sisarusten riippakivenä ja yritti tehdä asiat niin kuin me.

Kaksi eri maailmaa

Kieltämättä elämme ihan himpun verran eri maailmoissa. Siippani elää sellaista nuoren, sinkkumiehen elämää, jossa ollaan vastuussa vain ja ainoastaan itsestään. Minä elän vuorovanhemman elämää, jossa lapseni asuvat suurimman osan ajasta kanssani. Mikä tarkoittaa, että olen sen suurimman osan ajasta vastuussa heistä. Sen lisäksi huomaan, että alan olla vanhempi ja mukavuuden haluisempi, kun hotellilomat kiehtovat enemmän, kuin festariviikonloput. Toki tämä on ehkä myös persoona, kuin ikäkysymys. Sen lisäksi hän harrastaa ystäviensä kanssa vielä sellaisia rymyreissuja, jotka saavat minulla karvat pystyyn. Kolme päivää mökillä ryyppäämässä ja rellestämässä, ei ihan hirveästi enää nappaile. En halua edes tietää, millaisen darran siitä näin kolmekymppisenä saisi.

Mutta loppujen lopuksi sitä ei edes huomaa niissä arjen tärkeissä jutuissa. Välillä saatamme naureskella toisillemme sitä, kun toinen on niin nuori ettei tiedä jotain ja minä olen niin vanha, että se menee yli hilseen. Se, mikä minulle merkkaa eniten on korvien väli. Tapasin yksien treffien verran miehen, joka oli tätä nykyistä siippaani vanhempi, mutta käyttäytyi täysin samoin kuin kahdeksantoistavuotias veljeni. Ne treffit menevät ehdottomati yksien karmeimpien deittien listaan. Mutta siinäkin se vika oli enemmän korvienvälissä, kuin iässä. Siinä, kumman korvien välissä se juju oli, en tiedä tarkkaan. Voihan se hyvin olla, että minun.

Ja siis, minähän tarkoituksella etsin nuorempaa miestä. Itseni ikäiset ja sitä vanhemmat alkoivat olla siinä pisteessä, että he olivat ihan tyytyväisiä elämäänsä. Kun taas minä toivon vielä vauvaa. Nuoremmilla miehillä oli enemmän samansuuntaisia toiveita, kuin itsellänikin tässä suhteessa.

On ollut myös niitä hetkiä, kun siippani on katsonut minun tekemisiäni kulmiaan kohotellen ja kysynyt; ”Niin SINÄKÖ olit meistä se vanhempi?” Joten summa summarum, ikä on loppujen lopuksi vaan numero. Jos meidän erilaisia elämänkokemuksia ei oteta lukuun, niin me ollaan henkisesti varmaan aika samalla tasolla siipan kanssa.

-Jenni

EKA KUVA: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Rajojen hakemista

Minulla on vauvakuume

Leffatreffeillä ja Helsingin kolmanneksi parhaat burgerit

Vapaus parisuhteessa

Neljä kuukautta yhdessä ja tämä on jo toiseksi pisin suhteeni

Tämä päivä on mennyt aivan sumussa. Lapset ovat ties kuinka monetta päivää kipeänä. Käytiin lääkärissäkin, mutta mitään, äärimmäisen sitkeää flunssaa lukuun ottamatta, ei löytynyt. Sen lisäksi pienempi lapsista valvotti minua pitkin yötä. Voin kertoa, että äiti ei ole käynyt tänään ihan täydellä teholla. Onneksi poikaystävä lupasi tulla päästämään minut iltalenkille tänään. Mitä luksusta.

Näitä kuvia olen editoinut hartaudella. Eli ne ovat ehtineet roikkua Lightroomissa hyvän tovin ennen kuin olen ehtinyt edes vilkaisemaan niitä kunnolla. Mutta nyt tekin saatte nauttia näistä. Käytiin ottamassa kuvat Agricolan puistikon magnoliapuun alla kun se oli täydessä kukassa. Näin sen ensimmäistä kertaa ja pakkoa sanoa, että näky oli uskomaton. Magnoliapuu tuoksuu myös mielettömän hyvältä.

Farkkutakki / H&M

Mekko / H&M

Korvakorut / CORUU saatu*

Korkokengät / ZADAA secondhand

Kukkamekolla ja farkkutakilla kesään

Tämä yhdistelmä on yksi sellainnen, josta olen haaveillut talven pimeinä ja kylminä päivinä. Että puen kukkamekon ja farkkutakin päälleni ja viiletän pitkin kesäisiä katuja helma hulmuten. Käytän tätä mekkoa todella usein vyön kanssa, mutta se toimii hyvin näinkin, ihan vapaana.

Pidän siitä, millaisen efektin a-linjainen mekko ja paljaat sääret korkokengissä, tekevät. Pitkät mekot ovat ihania, mutta nämä lyhyemmät sopivat omaan silmään omalle kropalleni vähän paremmin.

Kiilakorot ballerina viboilla

Kiilakorkokenkäni ovat kirppislöytö talvelta ja rakastan näitä niiden nyörejä. Enkä ole ainut, sillä aina kun korkkarit vilahtavat somessa, saan kysymyksiä siitä mistä ne ovat hankittu. Ne ovat tosiaan löytö Zadaasta, mutta pohjassa lukee New Look, joten ehkä tällaiset olisi mahdollista bongata jostain.

Pidän kiilakoroista siksi, että ne tuntuvat tukevilta jalassa, vaikka korko olisikin korkeimmasta päästä. Ja nämä menevät ehdottomasti siihen lokeroon. Minulla ei ole varmaan koskaa ollut näin korkeita korkoja, mutta silti nämä tuntuvat melko tukevilta ja mukavilta jalassa. Ennustan näistä yksiä kesän lempikenkiä.

Tällainen teksti tällä erää. Toivottavasti siellä lämmintä. Minä vilkuilen ikkunasta ulos ja mietin, olisiko tässä mahdollisuudet lämpimällä ilta-auringolle lenkillä. Sitä ennen menen kyllä koomaamaan hetkeksi sohvalle, koska väsymys…

Terkuin,

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Kirsikkapuiden katveessa

Äitienpäiväkeskustelun jälkipyykki ja yksi arkiasu

Collegehame

Toinen, paljon kysytty kukkamekkoni

Asukuvaukset