Vaaterakkaustarina ja päivän asu
3Halusin kirjoittaa teille yhden pienen vaaterakkaustarinan, eli vähän jotain kevyempää asiapitoisempien postausten väliin. Vaaterakkaustarina on muuten sana, jonka olen kuullut Iinalta ja minusta se sopii tähän tilanteeseen oikein hyivn.
Olen aina ihan äärimmäisen iloinen, kun olen saanut ostettua jotain käytettynä. Erityisesti vaatteet ostan kaikkein mieluiten käytettynä. Mutta näin pluskokoisena se on välillä haastavaa. Kirppiksillä liikkuu tosi vähän vaatteita minun koossani. Mutta kun etsin itselleni vaatteita käytettynä, niin käytän yleensä Zadaata, joka on tässä mielessä ihan paras sovellus.
Viime kesänä tilasin tämän kuvissa näkyvän NA-KD:n paidan. Kun se saapui minulle, se oli juuri sen verran tiukka, että tuntui epämukavalta päällä. Näin ollen se jäi käyttämättömänä kaappiin. Kunnes tänä keväänä sovitin sitä uudestaan ja nyt se oli juuri sopiva. Ette voi kuvitellakaan, kuinka innoissani olin tästä.
Rakastuin paidassa ensimmäisenä siihen miten klassinen se on ja siihen, että siinä on kuitenkin jotain, joka tekee siitä erikoisen. Minä oikeasti rakastan tämän paidan hihoja. Todella yksinkertainen juttu, joka tekee klassisesta paidasta sopivasti erikoisen.
Kuvassa minulla on paidan kaverina on jumppalegginssit. Tykkään yleiseisti ottaen siitä, että urheilulegginssien materiaali on yksinkertaisesti parempaa, kuin joidenkin tavallisten kangaslegginssien, joista kuultaa ihon läpi. Tästä asusta on muuten ⅗ ostettu käytettynä. Paidan lisäksi myös laukku ja kengät ovat löytyneet Zadaasta.
Jotenkin ennustan, että tästä tulee kevään ja ehkä kesänkin käytetyin asu. Ihan vain, koska rakastan tätä paitaa.
Paita NA-KD Second hand Zadaa
Aluspaita CUBUS
Legginssit SHEIN
Kengät SECOND HAND Zadaa
Laukku ZARA Second hand Zadaa
Sellainen vaaterakkaustarina. Onko teillä vastaavia?
-Jenni
Lue myös
Seuraa myös
Kun tunnelukko menee päälle
Kaupallinen yhteistyö: Helka Belt
Olen tehnyt omien tunnelukkojeni kanssa töitä nyt reilu vuoden. Toteutin kaupallisen yhteistyön Helka Beltin tunnelukkokurssista, jolloin pääsin tutustumaan kurssiin ensimmäisten joukossa. Nyt yhteistyö Helkan kanssa jatkuu tunnelukkoterapian muodossa. Tunnelukot ovat siis perusjutuiltaan melko tuttua kauraa ja tunnistan ne yleensä. Siis yleensä. No, tällä viikolla yksi tunnelukko aiheutti minulle kahden päivän, rajut ahdistusoireet. Enkä suurimman osan aikaa edes tajunnut, että minulla on tunnelukko päällä.
Kun lukko on päällä
Pääsin juuri sopivasti puimaan tätä alkuviikon tunnelukkoilua Helkan kanssa terapiaan tänään.
Minulla meni alkuviikosta hylkäämisen pelon tunnelukko päälle. Tunnistin oireet jo heti alkuunsa ja tiesin, että toimin nyt lukko päällä. Kun tunnelukko menee päälle, alussa tämä aiheuttaa minussa levottomuutta. Vilkuilen kännykkää. En oikein osaa keskittyä mihinkään. Aloitan asioita, mutta niihin on vaikeaa keskittyä. Rintakehässä tuntuu hento, puristava tunne. Tässä vaiheessa oireet ovat melko kevyitä, mutta ne huomaa. Ja kun ne huomaa, ne on melko vaikeaa unohtaa.
Päivän mittaan oireet kasvavat, kun en saanut kokea sellaista, mikä olisi laukaissut lukon sillä hetkellä. Tässä vaiheessa ajatukset alkoivat laukkaamaan. Kun hylkäämisen tunnelukko on päällä, sitä alkaa kelaamaan vaikka mitä. Monesti kaava on itsellä sama. Olen varma siitä, että minut on hylätty. Alan etsimään merkkejä kaikesta ja löydän niitä kaikesta. Alan siis olettamaan ja kuvittelemaan. Lopulta oma ratkaisuni on jättää, ennen kuin minut jätetään, koska totta kai minut jätetään. Ja yleensä se, kenen vuoksi tunnelukko on mennyt päälle, ei edes tiedä näistä minun keloistani.
Lopputulema on yleensä se, että minä olen aivan täysissä ahdistustiloissa. Hengitys ei kulje kunnolla, rintaa puristaa, en pysty keskittymään, enkä saattamaan mitään loppuun, itkettää. Jos tilanne ei muuten helpota, minulle ainoa ratkaisu on lopulta antaa olla ja jättää, jotta minulla tulee parempi olo.
Tunnelukko hallitsee
Hylkäämisen tunnelukko on siitä ikävä, että sitä on täysin sen vietävissä, eikä tunteita tai tekoja pysty hallitsemaan. Se on todella turhauttavaa. Minäkin ajattelin päässeeni eteenpäin tässä asiassa. Mutta uudessa tilanteessa saan huomata, että olen edelleen täysin tunnelukon vietävissä. Mikä ei ole kovin mieltä ylentävä havainto.
Hylkäämisen tunnelukon aktivoituminen aiheuttaa meidän aivoissamme reaktion. Mantelitumake reagoi traumaattiseen tilanteeseen ja erittää ainetta, joka kertoo meille, että olemme taas tilanteessa, jossa tunnelukko on syntynyt. Se saa meidät reagoimaan. Minun tapani reagoida, on vetäytyä ja paeta, jotta minuun ei sattuisi. Mutta samalla, kun kaikin keinoin välttelen sitä, että minua satutettaisiin, onnistun myös välttelemään kaikkea hyvää ja mahdollista rakkautta.
Oma tunnelukkoterapiani on vasta alussa. Meillä on Helkan kanssa menossa kartoitusvaiheen loppusuora. Tämän jälkeen päästään käsittelemään vasta niitä tunnelukkoja. Ja tarkoitus on käsitellä myös tätä hylkäämisen tunnelukkoa, mikä tuntuu olevan tarpeen. Jos saan lietsottua itseni tuollaiseen tilaan alle päivässä, niin käsiteltävää ja opeteltavaa on vielä.
Olen aiemmin kirjoittanut postauksen siitä, mitä tunnelukkoterapia on, joten kannattaa käydä lukemassa se. Jos tunnelukkoterapia kiinnostaa, niin kannattaa mennä tutustumaan Helkan nettisivuille ja ottaa seurantaan Helkan insta.
-Jenni
Lue myös
Hylkäämisen tunnelukko ja suhteen päättyminen