Heipä hei, täällä on podettu flunssaa niin minä, kuin lapsetkin. Ollaan siis pötkötelty sohvalla ja katsottu elokuvia. Nyt flunssa tuntuu alkavan helpottaa viimein näin viikonloppua kohti, mikä on ihanaa. Itsellä on ainakin ollut pari päivää veto niin pois, että en ole saanut mitään aiakaiseksi.

Meidän viikonlopun suunnitelmat riippuvat hieman siitä, missä kunnossa tytöt ovat viikonloppuna. Jos kuume ei enää nouse ja uusia oireita ei ilmene, niin olemme lähdössä ystävien luokse viettämään viikonloppua. Jos flunssa ottaa vielä takapakkia, niin sitten meidän täytyy viettää viikonloppua ihan omalla porukalla. Hyvällä tuurilla voidaan mennä sunnuntaina pikku retkelle.

Nämä kyseiset asukuvat ovat yksiä ehdottomia suosikkeja minun ja Katrin ottamista kuvista. Tässä toimii tausta ja erityisesti tykkään myös tästä kyseisestä asusta.

Ihastuin tekonahkalegginsseihin joitain vuosia sitten. Ne eivät ole käytetyimpiä housujani, mutta käytän niitä kuitenkin säännöllisesti. Varsinkin näin viileämpinä ilmoina. Kesähelteillä ne eivät ole järin mukavat. Lempi yhdistelmäni on ehdottomasti nämä legginssit ja joku neule. Tämä kyseinen beige neule on ehkä koko syksyn käytetyin vaate.

Korvakorut ovat @annidiudiy:n ihanat isot Överit. Nämä ovat ensimmäiset korvikset, jotka tilasin Annilta ja no, te tiedätte miten siinä on sitten käynyt. Heh.

Mitä asun kenkiin tulee, enää en lähtisi näillä lipokkailla liikenteeseen. Mutta voisin yhdistää asuun jotkut ihanat mustat nilkkurit.

Neule H&M

Pitsitoppi H&M

Tekonahkalegginssit H&M

Laukku ZARA (Zadaa second hand)

Kengät ZADAA SECOND HAND

Korvikset ANNIDIUDIY

Ihanaa tulevaa viikonloppua jokaiselle. Toivottavasti olette pysyneet terveinä. Onko teillä muuten jotain viikonloppu suunnitelmia?

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Vaaleanpunainen neule

Pitsitoppi, revityt farkut ja Ritarihuone

Satiinihame ja neule

Kesämekko stailattuna syksyyn

Aloitan nyt Deittailutarinat -postaussarjan, jossa kerron tarinoita treffeiltäni. En kerro tapaamistani miehistä tunnistettavia yksityiskohtia ja pyrin muutenkin jutuillani kunnioittamaan kaikkien yksityisyyttä.

Ensimmäiset treffini eron jälkeen olivat tammikuussa 2020. Eivät kovin kauaa varsinaisen eropäätöksen jälkeen. Olin tavannut kyseisen miehen Tinderissä. Olimme viestitelleet hyvin intensiivisesti joitain päiviä ja sovimme nopeasti tapaavamme. Tein selväksi, että erostani on hyvin vähän aikaa, koska halusin olla rehellinen. Tämä oli miehelle okei. Hän myös tiesi olevansa ensimmäinen mies, jonka tapaan pitkän parisuhteeni jälkeen. Tavoitteeni on ollut alusta asti olla deiteilleni rehellinen niin hyvässä, kuin pahassa.

Minua jännitti todella paljon ennen treffejä. Olimme sopineet treffit Rautatieasemalle, josta aioimme siirtyä kahvilaan. Olin kuitenkin käynyt tätä aiemmin treffeillä viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, jolloin deittailukulttuuri oli todella erilainen. Silloin ei ollut vielä tietokaan Tinderistä, vaan oli tavallisempaa tavata baarissa tai tuttujen kautta.

Olin paikan päällä niin hyvissä ajoin, että ehdin kävelemään ympäri Rautatieasemarakennusta ja hyperventiloimaan samalla. Minua jännitti niin paljon, että meinasin pyörtyä. Mielessä kävi myös karkaaminen. Mutta samaan aikaan olin odottanut tätä kyseistä elämänvaihetta todella kovasti. En todellakaan aikonut jänistää nyt. Lopulta kävelin sovitulle kohtaamispaikalle odottamaan. Deittikumppanini saapui paikalle aavistuksen myöhässä ja pahoitteli sitä.

Lähdimme kävelemään kohti lähellä sijaitsevaa kahvilaa ja minua jännitti niin, että en meinnnut saada sanaa suustani. Maksoin itse kahvini ja kun pääsimme istumaan pöytään, oli pakko alkaa virittelemään keskustelua. Kerroin, että minua jännitti todella paljon ja mies rauhoitteli minua sanoen ettei se haittaa. Keskustelu lähti kulkemaan eteenpäin, ajoittain hieman takkuillen, mutta pitkiä hiljaisia hetkiä välillämme ei ollut. Kun kahvit oli viimein juotu, kumpikaan ei ollut ihan vielä valmis lopettamaan treffejä ja sovimme, että lähdemme kävelemään.

Muistan, miten joka puolella jouluvalot loistivat pimeässä illassa. Taivaalta satoi rauhallisella tahdilla lunta ja muistan miettineeni, kuinka täydelliset ensimmäiset treffit nämä olivat olleet. Kävelimme siellä täällä pitkin keskustaa malttamattomina lopettamaan treffejämme. Lopulta hän saattoi minut kuitenkin metroasemalle. Hyvästelimme ja halasimme ja sovimme laittavamme vielä viestiä.

En olisi osannut toivoa parempia ensitreffejä eron jälkeen. Mitä mieltä olette tällaisesta juttusarjasta?

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Deittailu – Back in business

Deittailu ja some

Sinkkukesä -21

Sinkkuus ja sen huonot puolet