Deittailutarinat sarja jatkuu! Tämä tapahtui syksyllä 2020. Oli hetki, kun ravintolat saivat olla vapaasti auki. Julkisissa oli vahva maskisuositus, mutta ei vielä maskipakko. Ihmiset elivät vielä kesän vapautuneessa tunnelmissa, mutta seuraava lockdown kolkutteli jo nurkan takana. Olin jutellut tämän miehen kanssa jo jonkin aikaa ja olimme tavanneetkin jo kerran. Ensimmäisellä kerralla oli jo selvää, että meidän välillämme on selkeästi kemiaa. Sellaista ihanaa kemiaa, joka tuntuu ihan koko kropassa. Tästä syystä odotin näitä treffejä kovasti.

Mies halusi viedä minut syömään johonkin, jossa en ole vielä käynyt. Minun ainoa toiveeni oli, että ruuassani ei olisi korianteria, muuten totesin, että aivan sama. Hän saisi päättää paikan, koska korianteria lukuunottamatta, olen aikalailla kaikkiruokainen.

Saavuin sovitulle paikalle. Hän kertoi olevansa tulossa siihen pian ja pyysi odottamaan. Minä odotin. Ja pian hän saapui. Halasimme ja hän ojensi minulle kukkakaupan kääreeseen käärityn kukkasen. Olin haltioissani. Olin nimittäin sanonut useammalle miehelle, että rakastan tuoreita kukkia. Mutta hän oli ensimmäinen, joka oikeasti toi minulle kukkia. Olin varmaan koko loppu illan aivan häkeltynyt tästä kyseisestä huomionosoituksesta.

Lähdimme liikkeelle, kohti sopivaa ravintolaa. Juttelimme kävellessämme, eikä meidän välillämme ollut sellaisia pitkiä hiljaisuuden hetkiä. Vilkuilin treffikumppaniani vähän väliä, sillä minun mielestäni hän oli todella komea. Taisin vähän punastellakin. Lopulta pääsimme ravintolalle, joka oli siis Döner Harju ja päädyimme tilaamaan. Hän tarjosi, vaikka itsekin tarjouduin maksamaan omani. En kuitenkaan alkanut väittelemään tästä, vaan annoin hänen maksaa. Sain tilattua ruokani ilman korianteria, mikä oli positiivista.

Söimme ja juttelimme. Ruoka oli todella hyvää. Lopulta aloimme miettiä, miten ilta päättyisi. Mietimme, pitäisikö vielä mennä lasilliselle jonnekin baariin. Emme kumpikaan halunneet deittien päättyvän vielä. Lopulta sovimme, että lähtisimme sittenkin minun luokseni. Voisimme katsoa jonkun leffan ja hän voisi jäädä luokseni yöksi. Ja niin me teimme. Se oli ihanaa. Muistelen näitä treffejä ja tätä ihanaa tyyppiä lämmöllä.

Olisi ihanaa kokea vielä tällaiset rennot ravintolatreffit, nyt kun tämä korona on alkanut rokotusten myötä helpottamaan.

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Mies jota en uskonut tapaavani

Ensimmäiset treffit eron jälkeen

Havahduin tässä eräs päivä siihen, että en oikein ole sinut ostokäyttäytymiseni kanssa. Suoraan sanottuna, rahaa palaa vähän enemmän, kuin olisi tarvis. Saatan ihan tylsyyksissäni selata verkkokauppoja ja sitten tilata jotain jota haluan. Varsinkin käsin tehtyjen korvakorujen suhteen olen melko höveli. Silittelen omatuntoani sillä, että ainakin tuen suomalaisia käsityöläisiä ja pienyrittäjiä. Mikä toki on omalla tavallaan kaunis ajatus, mutta ei ole kuitenkaan kovin suopea pankkitililleni. Periaatteeni, että en osta mitään osamaksulla on onneksi pitänyt. Mutta käytännössä, kaikki mikä tulee, myös menee.

Sovin itseni kanssa jo korvakorujen ostolakon viime kuun viimeiselle parille viikolle, mutta kun otin asian puheeksi Katrin kanssa hän kertoi omasta ideastaan No Buy Novemberista. Hän oli huomannut saman oman ostokäyttäytymisensä kanssa ja ajatteli, että rehellisellä ostolakolla saisi tilanteen kuriin.

Tämä ostolakko koskee erityisesti kaikkea itselle ostettua. Rajasimme ostolakon kaikkeen, mitä tekisi mieli ostaa itselle. Eli vaatteet, asusteet ja minun tapauksessani myös kosmetiikka. Minulla lapset tarvitsevat vaatteita ja kummallakin on joitain joululahjoja ostettavana, joten rajasimme nämä pois ostolakon piiristä. Sama koskee toki kaikkea päivittäistavaraa. Mutta itsellemme emme osta tässä marraskuussa mitään, mitä emme oikeasti tarvitse.

Itse aion myös säästää tässä kuussa ostolakon ohella. Saan menemään vaatteisiin melkoisia määriä rahaa, joten nyt olisi hyvä hetki laittaa niitä roposia säästöön. Toivon, että tämä ostolakko olisi askel kohti parempaa ja oppisin itse järkevämpää kulutuskäyttäytymistä.

Sovimme Katrin kanssa, että jaamme vertaistukea toisillemme vaikeina hetkinä, koska sellaisia todennäköisesti tulee kuukauden mittaan. Kuten kirjoitin, meille nettishoppailu on ollut myös sellaista tylsien hetkien täytettä. Nyt tylsyydestä selviämiselle, pitää keksiä muita vaihtoehtoja ja siinä vertaistuki on todennäköisesti kultaa.

Onko joku miettinyt ostolakkoon ryhtymistä? Tunnistatteko itsessänne vastaavaa ostokäyttäytymistä? Haastan nyt jokaisen kokeilemaan kanssani No Buy Novemberia, jos ajatukseni kuulostavat yhtään tutuilta.

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Syksy

Ensimmäinen kesäviikonloppu

Kevään puhelinkuvat

Milloin viimeksi – 50 kysymystä ja vastausta