Mulle on aina ollut tärkeää puhua seksistä. Lisäksi minulle henkilökohtaisesti seksi parisuhteessa on tärkeää. Peruskoulussa seksistä puhuminen rajoittui aika pitkälti lisääntymiseen ja ehkäisyyn. Siellä ei puhuttu mitään esimerkiksi nautinnosta tai edes orgasmista. Oli vain miehen siemensyöksy. Kotona meillä ei puhuttu seksistä ollenkaan. Kun minulla oli ensimmäinen poikaystävä, äitini kysy mitä ehkäisyä me käytetään. Thats it.

Mä olin se tyttö, joka seksuaalivalistukesen lisäksi, on aikanaan etsinyt käsiinsä kaiken mahdollisen kirjallisuuden aiheeseen liittyen. Niin tietokirjat, kuin fantasiatkin. Seksi on kiinnostanut ja olen halunnut puhua siitä. Olen halunnut myös oppia siitä lisää ja haluan edelleen. Lisäksi olen huomannut, että tietämällä asioista enemmän, olen osannut toimia oikein erilaisissa tilanteissa. Nykyään puhun tosi avoimesti siitä melkein kaikkien kanssa.

Mä uskon, että tieto ja avoin puhuminen voi muuttaa asioita paljon.

Minulle yksi iso vääryys seksiin liittyen on miehen ja naisen halujen eriarvoisuus. Seksuaalisesti halukas mies on paljon hyväksyttävämpi, kuin seksuaalisesti halukas nainen. Minä olen halukas ja te ette uskokaan, kuinka paljon saan tänäkin päivänä kuulla sitä vitun nymfoa. Itselle päällimmäisenä tästä tulee mieleen, että minua pidetään jotenkin viallisena, koska olen halukas. Varsinkin silloin, kun minua nimitellään nymfoksi. Niille, jotka eivät tiedä se on lyhenne sanasta nymfomaani, joka tarkoittaa naista, jolla sairaalloisen voimakas ja ylikiihottunut sukupuolivietti. Ihan vielä en koe omaavani sairaanloisen voimakasta sukupuoliviettiä.

Mutta tätä tarkoitan sillä, että vielä nykypäivänäkin tuntuu siltä, että naisen seksuaalisuus on naista halventava piirre. Toivon todella, että tässä asiassa on tultu eteen päin ja että minä olen tavannut vain niitä väärin ajattelevia ihmisiä. Omasta kehosta nauttiminen ei tee kenestäkään huoraa.

Minusta jokaisella pitää olla samanvertainen oikeus nauttia omasta kehostaan ja seksistä ilman häpeää ja halveksuntaa. Minä olen ylpeä ja onnellinen omasta kehostani, enkä todellakaan aio hävetä sitä. Toivon ihan samaa jokaiselle. Varsinkin, kun ottaa huomioon miten hyvää seksi tekee niin mielelle, kuin kehollekin.

Mulla on vielä paljon asiaa tähän liittyen, joten tämä postaus ei taatusti jää viimeiseksi laatuaan. Haluan kirjoittaa teille ainakin seksuaalikasvatuksesta, joka on erityisen lähellä sydäntäni juuri nyt ja joka on aiheena myös aika vaikea.

Minulla oli tuossa jokin aikaa sitten aivan mielettömät kaksi viikkoa. Tapasin nimittäin ihmisen, joka tuntui ravistelevan koko tämän hetkistä maailmankuvaani. Hän pakotti minut omalla tavallaan miettimään uusiksi monia asioita. Sellaisiakin, joiden ajattelin olevan minulle jo ihan selvää kauraa. Samaan aikaan en voinut olla hämmästelemättä sitä, miten avoin voi olla ihmisen kanssa, jonka on tuntenut vain hetken. Me nimittäin puhuimme aivan kaikesta. En ole ollut ikinä, yhdessäkään pidemmässä suhteessani, yhtä avoin kun tämän kahden viikon aikana.

Tämän jälkeen olen miettinyt paljon niiden lyhyiden ihmissuhteiden merkitystä. Meillä jokaisella löytyy niitä. Yhtenä hyvänä esimerkkinä omasta elämästäni on rippileirini musiikinopettaja, joka auttoi minua kääntämään ajattelumaailmaani merkittävästi toiseen suuntaan. Tätä kohtaamista muistelen lämmöllä ja väitän, että olisin hyvin erilainen ilman sitä.

Paljon puhutaan niistä isoista ja merkittävistä ihmissuhteista, kuten ensirakkaudesta tai vanhemmaksi tulemisesta, kuinka paljon ne kasvattavat. Mutta entäs ne lyhyet hetket ja kohtaamiset? Eivätkö nekin voi kasvattaa?

Ensinnäkin, oli täysi sattuma, että me tapasimme. Toisekseen lähdin tapaamiseen hyvin kevyellä asenteella. Siitä huolimatta olin todella nopeasti täysin myyty, vaikka aika nopeasti kävi selville, että yhteinen tulevaisuus hänen kanssaan on aika epätodennäköinen. Me puhuimme, paljon ja me puhuimme monista asioista. Ja kävimme keskusteluissamme todella syvissä vesissä. Ainakin minä koin jonkinlaista hämmentävää yhteyttä häneen.

Tämä lyhyt ihmissuhde opetti minua olemaan ehdottoman avoin tulevissa ihmissuhteissani. Tämän ihmisen avoimuus ja suorasanaisuus oli suoraan sanottuna häkellyttävää. Olen edelleen sanaton. Hän oli rehellisesti juuri sitä, mitä oli, eikä esittänyt mitään. Sen lisäksi opin hänen avullaan tuntemaan itseäni entistä paremmin. Kuten sanoin, hän haastoi omaa ajatusmaailmaani tavalla, jota kukaan ei ole aiemmin tehnyt. Saatan toistaa itseäni tässä, mutta se johtuu vain siitä, että olen edelleen niin vaikuttunut.

Nyt kun aloin kirjoittaa tätä postausta, minun on todella vaikeaa kuvailla sitä kaikkea, mitä häneltä sain. Mutta voin sanoa, että tunnen itseni paljon, paljon vahvemmaksi, kuin ennen hänen tapaamistaan. Sain tästä ajasta voimaa, jollaista en ehkä olisi koskaan voinut saada mistään muualta.

Vaikka meidän kohtaaminen oli lyhyt, se antoi minulle eväitä koko loppu elämän varrelle. Nyt toivon vain, että voisin ehkä vielä joskus kiittää häntä siitä, mitä sain häneltä.