Heippa. Tässä on mennyt muutama päivä ilman julkaisuja. Työ, lapset ja jonkin sorttinen kevätväsymys ovat tehneet tehtävänsä ja blogi on jäänyt hieman heitteille. Sen lisäksi olen taas tehnyt blogin eteen paljon sellaista näkymätöntä työtä, joka ei näy suoraan julkaisuina. Yritän nimittäin löytää keinoja päivittää blogia säännöllisemmin. Yksi vaihtoehto olisi, että tekisin edellisellä viikolla valmiiksi kakki seuraavan viikon julkaisut. Rehellisesti sanottuna, siinä olisi melkoinen homma. Varsinkin tässä tilanteessa. 

Miltä teistä kuulostaisi, jos blogi päivittyisi muutaman kerran viikossa tiettyinä päivinä? Esimerkiksi joka maanantai, keskiviikko ja lauantai ilmestyisi uusi postaus? Minun olisi helpompaa pitää tahtia yllä ja tehdä postauksia ja teillä olisi säännöllisesti uutta luettavaa. Minusta tämän yrittäminen olisi ainakin kannattavaa. Eikö teistäkin? Tein ig-storyyn @bigmamashomeblog kyselyn tästä ja enemmistö kannatti säännöllisiä päiviä. 

Muuten meidän elämä soljuu eteenpäin aika rauhallisesti. Olen ehtinyt olla neljä kuukautta nykyisessä työssäni ja nyt tuntuu siltä, että koko paletti on asettunut uomiinsa. Meille on muodostunut arkeen hyvä rytmi ja käytännöt. Sen lisäksi olen asettunut töihin paremmin, kuin hyvin. 

Koko helmikuun jatkuneen flunssakierteen tultua ainakin jonkinlaiseen päätökseen, Little B:n jalkaan ilmestyi outo haava. Minua viisaampi tunnisti sen heti märkäruveksi, joten meillä on parhaillaan menossa yksi antibioottikuuri. Samalla mietitään, miten saadaan taapero ja atooppinen isosisko pidettyä erossa toisistaan, sillä kyseinen vaiva on hyvin tarttuva. Onneksi antibiootti on auttanut nopeasti ja haavat ovat jo selkeästi paranemaan päin. 

Sitä mukaan, kun lumet sulavat, koen olevani hieman myöhässä välikausivaatteiden suhteen. Minun piti hankkia softshelliä, mutta nyt googlaankin kurahaalareita. En ollut aiemmin kuullut vuorellisista kurahaalareista, mutta nyt ne tuntuvat enemmän kuin järkeviltä Suomen kevääseen. Lisäksi, haluaisin olla tänä vuonna kaukaa viisas, jonka vuoksi olen googlannut myös tulevia talvihaalareita alennusmyynneistä. Haluan panostaa lastemme ulkovaatteisiin, mutta ikävä kyllä minulla ei ole varaa laittaa yli sataa euroa yhteen haalariin. Kokeilen siis nyt osaanko arvioida lasten kasvun oikein ja ostaa oikean kokoiset haalarit tulevalle talvelle. 

Teimme viime viikonloppuna Hanna Gullichsenin reseptillä kesäkurpitsapastaa, joka on nykyisin ihan oma suosikkini. Uunifetapasta kelkkaan en ole lähtenyt mukaan, sillä inhoan fetaa. Olen yrittänyt opetella syömään sitä, mutta se ei yksinkertaisesti ole minun juttuni. Tosin äitini ei voi uskoa sitä tosiasiaa, että syön vapaaehtoisesti kesäkurpitsaa. (Olin hyvin nirso lapsi ja nykyisin nirso aikuinen.) Tämä pasta on kuitenkin lempparini tällä hetkellä. Kerrankin olen myös jaksanut keskittyä reseptiin ja laittaa ruokaa rauhassa. Ehkä pohjaan polttajan aikani on viimein ohitse? 

Sain tällä viikolla myös testiin Beautykolta Korealaisia kasvonaamioita. Korealainen kosmetiikka on minulle täysin vierasta maaperää, mutta olen ymmärtänyt sen olevan jonkinmoinen juttu nykyään. Vähän ehkä epäilytti, kun pakettien kyljessä lukee Salomon oil ja Snail. Rehellisesti sanottuna en olisi ensimmäisenä laittamassa kasvoilleni etananaamiota, jos olisin itse valitsemassa. Sain samalla myös Salomon oil voiteen ja myönnän tarkastaneeni ensimmisenä ettei se tuoksu kalaöljykapseleilta. Kun totesin voiteen tuoksuvan miellyttävältä, uskallan kokeilla myös naamioita. Jos teitä kiinnostaa kuulla tuotteista, kerron niistä mielelläni. Joten kommentoikaa. 

Kävin tässä hakemassa Caritalta taulun, jonka ostin hänen muuttomyynnistään. Caritan nykyinen koti sijaitsee Töölössä, joka ei ole minulle mitenkään tuttua seutua. Lisäksi navigaattori ohjasi minut paikalle täysin tuntematonta reittiä. Suuntavaistoni on olematon, jos en tunne seutua ollenkaan. Olin lähes varma, että tulen eksymään matkalla. Soitin kävellessä Erikalle ja kerroin olevani eksyksissä Töölössä. Rakas ystäväni tietysti vain nauroi minulle. Puhelun aikana kävi ilmi, että hän on töissä aivan lähellä, joten sovimme törmäävämme kunhan olen saanut taulun haettua. Ehdimme nähdä vain viisi minuuttia, mutta sinä aikana ehdin sivistää Erikaa ja kertoa, että hänen kutsumansa Kansalliseläinmuseo on oikeasi Luonnontieteellinen museo. En malta odottaa, että saamme podcastin siihen pisteeseen, että pääsette kuuntelemaan tätä meidän sekoilua. 

Kevätbuumi tuntuu olevan parhaimmillaan ja pahimmillaan yleensä tammikuussa, kun moni kaipaa kevään tuomaa raikkautta yltäkylläisen joulun jälkeen. Minä olen viime vuosina kuitenkin jatkanut hyggeilyä vielä vahvasti tammi- ja helmikuun puolella, vaikka tulppaaneita fiilistelenkin. Maaliskuu sen sijaan on minusta jo vahvasti kevätkuukausi. Siitäkin huolimatta, että ulkona tulee räntää vaakatasossa. 

Tänäkin vuonna olen huomannut, että heti helmi- maaliskuun vaihteessa ajatukseni ovat kääntyneet vahvasti kevättä kohti. Inspiroidun uudelleen sisustamisesta ja erityisesti kukista. Tuntuu, että juuri nyt luovuus suorastaan puskee lävitseni. Valokuvaaminen on ihanaa ja pitkästä aikaa mieleni tekee piirtää. Olemme lempivuodenaikani kynnyksellä. 

Siksi halusin kertoa teille, mitkä jutut inspiroivat minua erityisesti tänä keväänä. 

Rakastan tuoreita kukkia. Päätin jossain vaiheessa, että meillä olisi aina tuoreita kukkia. Perustelen tämän, pilke silmäkulmassa, sillä, että hoidan kukilla mielenterveyttäni. Ne saavat minut usein siivoamaan ja järjestelemään paikkoja uusiksi. Mistä seuraa lähes poikkeuksetta se, että kaivan esiin kameran ja ryhdyn kuvaamaan. 

Koko ajan lisääntyvä valo houkuttelee myös kaivamaan kameran esiin ja kuvaamaan. Periaatteessa odotan kellojen siirtämistä, mutta samalla odotan kauhunsekaisin fiiliksin sitä, mitä meidän lapset sanoo kellojen siirtämiseen. Viimeksi meillä herättiin kaksi viikkoa kello viideltä. 

Olen älyttömän innoissani siitä, että uusimmissa sisustustrendeissä on vaikutteita kaksikymmentäluvun Art Decosta. Kyseinen tyyli sattuu olemaan oma suosikkini historiallisista tyyleistä. Huomaan, että sisäinen maalariartesaanini hihkuu innosta juuri nyt. Tyylissä kiehtoo erityisesti mustat detaljit, klassiset muodot ja kullan hohto, joita tuon mielellään omaan sisustukseen. Meiltä löytyy sohvalta Art Deco tyyliset sohvatyynyt, jotka löysin alkuvuodesta H&M Homesta. Mietin kuitenkin mitä muita elementtejä voisin tuoda meidän kotiin. 

Samaan aikaan olen huomannut ihastelevani somessa erityisesti klassisia sisustuksia. Onneksi klassinen tyyli ja Art Deco sopivat hyvin yksiin. Klassiset muodot, linjat ja yksityiskohdat tuntuvat nyt erityisen puhuttelevilta ja tämän tyyliset kuvat somessa saavat minut huokailemaan ihastuksesta. Samoin raikkaat, vaaleat värit. Instassa muutamia inspiroivia tilejä ovat esimerkiksi @charandthecity, @sannainspiredbylove, @homevialaura, @homeandbella ja @lovingwhitestyle. Suosittelen vilkaisemaan, jos sellainen perinteinen skandinavinen, pelkistetty tyyli ei puhuttele. 

Sen lisäksi minua inspiroi myös lasten kevättyyli. Erityisen innostunut olen Newbien ja Pomp de Luxin kevätmallistoista. Tyttöjen kevät ja kesä tyylit tulevat sisältämään rauhallisen väripaletin lisäksi kukkia, pitsiä ja tylliä. Haaveilen tulevasta kesästä ihastelemalla pieniä, kauniita shortseja ja toppeja. Onneksi Little E tuntuu olevan tästä melkein yhtä innoissaan, kuin äitikin. 

Tällaiset pienet keväiset jutut saavat minut innostumaan ja inspiroitumaan. Yritän muuten miettiä, millainen meidän pääsiäissisustus tulisi olemaan. Olen viime aikoina pinnaillut Pinterest-kansioon kuvia ainakin valkoisin höyhenin koristelluista pajunkissoista, joten ehkä niistä olisi hyvä aloittaa. Rehellisesti sanottuna haluan luoda perheelle vuodesta toiseen kestäviä perinteitä jouluksi, mutta vasta nyt olen alkanut miettiä myös pääsiäistä ja muita juhlapyhiä. Millaisina haluan lasteni muistavan nämä pyhät..?