Kaipaan tasapainoisempaa hormonitoimintaa, kaipaan haluja!
0Vaikka onnistunut imetys on ollut haaveeni ja olen äärimmäisen iloinen, kun saan imettää lastani. Mutta pikku hiljaa kaipaisin sitä, että kehoni toimii normaalisti, että hormonini toimisivat normaalisti ja että haluni olisivat normaalit. Oikeastaan kaiken muun hyväksyn ja olen sinut sen kanssa, mutta haluaisin tuntea halua normaalisti.
Miksi ihmeessä näistä ei puhuta avoimesti? Miksi tästä ei kerrota meille? (Tiedän vastauksen, mutta haluan silti kyseenalaistaa sen.) Naisen seksuaalisuuden ei pitäisi olla sellainen mysteeri, mitä se on.
Haluttomuuden mahdollisia syitä
Aika paljon kuulee puhetta siitä, että nainen vain pihtaa. Tästä ajatusmallista puuttuu kuitenkin kaikki mahdolliset kerrokset. Ensinnäkin se, että nainen ei ole miehen peruspalvelu, eikä parisuhde tarkoita automaattisesti seksiä. Parisuhteessakaan kenelläkään ei ole velvollisuutta tyydyttää toista, jos ei siltä tunnu.
Toisekseen, jos kaikki koti- ja metatyöt kaatuvat vain yhden parisuhteen osapuolen harteille. Uupuneena ja väsyneenä seksi ei ole välttämättä ekana mielessä. Kolmanneksi, jos se seksi ei ota huomioon molempien nautintoa, mikään kädenlämpöinen tuskin kiinnostaa. Varsinkin jos mielessä on muutakin. Voisin muuten puhua tästä paljon enemmän, mutta jätetään se toiseen kertaan.
Sitten on vielä ne hormonit. Ne ihanat, kamalat hormonit, jotka hallitsevat naisen elämää monella tapaa. Miesten hormonitoiminta on paljon suoraviivaisempaa. Siellä ei ole mitään suuria vaihteluita. Naiset taas toimivat sykleissä. Kuukauden aikana tulee vaihe, jolloin olemme paljon halukkaampia. Sitten tulee myös vaihe, jolloin elimistömme testosteronitasot ovat korkealla, mieli on maassa, alahteleva ja se seksi ei kiinnosta niin paljon, kun oma olo on surkea.
Tähän päällä vielä raskaus-, synnytys- ja imetyshormonit, jotka saavat parhaimmillaan pään ja elimistön todella sekaisin. Toki tämäkin on yksilöllistä. Itselläni sekä raskaus, että imetys ovat vaikuttaneet siihen, etten tunne halua samalla tavalla kuin ennen. Mikä on turhauttavaa. Varsinkin kun haluan ehdottomasti haluta kumppaniani.
Oma haluttomuus
Vaikka kuopus on kolmas lapseni, tällainen haluttomuus on ollut itsellenikin uutta. Se on vaatinut myös melkoisesti käsittelyä. Niin oman pääni sisällä, kuin kumppanini kanssa. Meillä on onneksi aina ollut todella hyvä keskusteluyhteys. Muuten meidän seksielämä ja todennäköisesti koko parisuhde olisi kuivunut jo aikaa sitten.
Olen ollut aina kiinnostunut seksistä myös teoria ja tietotasolla. Toki harrastaminenkin on mukavaa. Mutta vaikka en ole ammattilainen, väitän tietäväni seksistä enemmän, kuin kerskiverto kansalainen. Seksuaalikasvatin itse itseni nuorena, eikä tiedonjanoni asian suhteen ole oikeastaan helpottanut. Se takaa meille pienen etulyöntiaseman tässä suhteessa. Osaamme oikeasti keskustella aiheesta. Osaamme kertoa, missä mättää ja osaamme etsiä ratkaisuja.
Ollaan testattu jos jonkin näköistä kurssia. Mikä on ihanaa. Se on tuonut meidän suhteeseen paljon hyvää ja uutta. Ne ovat syventäneet meidän suhdettamme. Ja niitä on ollut hauska toteuttaa. Enkä malta odottaa sitä, että imettämisen loppuessa hormonitoimintani todennäköisesti tasaantuu. Mutta sitä ennen haluni vaativat ehdottomasti enemmän työtä.
On ollut kultaakin arvokkaampaa se, että puolisoni on antanut minulle tilaa ja aikaa. Hän ei ole painostanut. Hän on kuunnellut ja hän on halunnut ymmärtää. Hän on myös halunnut auttaa ja palvella minua, jotta tilanne olisi helpompi. Hän on ottanut huomioon minun haluni, tarpeeni ja nautintoni. Joten olosuhteista on tehty kyllä parhaat mahdolliset. Nyt en voi oikeastaan kuin odottaa, että kehoni on taas mukana pelissä.
Onko sinulla ollut kokemusta vastaavasta?
-Jenni
KUVAT: Ida Keränen
Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Pystyn viimein tekemään aloitteen seksiin
Kun aloimme seurustella Toten kanssa, minulla oli monia vahvoja traumoja, joita piti alkaa käymään läpi sitä mukaan kun suhde eteni. Minua on kohdeltu suihteissa todella kaltoin. Kaiken muun ohella seksi on olltu vallan väline ennemmin, kuin sellainen kahden aikuisen välinen, suostumuksellinen toimi.
Olen kertonut ennenkin siitä, miten minua on nimitelty huoraksi ja nymfomaaniksi ja sairaaksi, vain koska olen toivonut kumppaniltani seksiä. Jatkuva, todella rankan käden torjuminen teki sen, että pystynyt vuosiin tekemään aloitetta. Pelkäsin sitä torjutuksi tulemista, vaikka minulla olikin eri kumppanit.
Alusvaatteet saatu Lumingerieltä osana aiempaa kaupallista yhteistyötä.*
Avaimena puheyhteys
Meillä on onneksi ollut Toten kanssa alusta asti todella hyvä puheyhteys. Ollaan pystytty puhumaan myös näistä asioista, vaikka ne ovat olleet vaikeita. Olen niin ylpeä meistä ja toivon todella, että meidän välinen kommunikaatio pysyy yhtä hyvänä vuosien saatossa.
Ollaan puhuttu toiveista, haluista ja peloista avoimesti, sekä tästä minun aloitteen teko kyvyttömyydestäni ja siitä mistä se johtuu. Totte on ollut myös äärimmäisen ymmärtäväinen ja kärsivällinen tämän suhteen. Alusta asti hän on toivonut aloitetta myös minulta. Kertoohan se kuitenkin myös hänelle siitä, minun halustani häntä kohtaan.
Samaan aikaan hän on kuitenkin ymmärtänyt ja odottanut rauhassa sitä, että minä olen valmis. Enkä voisi olla enempää kiitollinen siitä.
Pystyin viimein aloitteeseen
Nyt näin kahden ja reilu puolen vuoden yhdessäolon, yhden raskauden ja yhden vauvavuoden jälkeen, minäkin olen pystynyt viimein tekemään aloitteita seksiin. Ja olen tehnyt sen ilman pelkoa torjutuksi tulemisesta. Se on tuntunut jopa luonnolliselta.
Se on minulle todella iso ja merkityksellinen askel. Kaksi ja puoli vuotta sitten en olisi oikeasti uskonut, että tämä päivä tulisi. Se tuntui niin ylitsepääsemättömältä. Silloin ajatuskin aloitteen tekemisestä aiheutti minussa paniikkioireita. Trauma on ollut niin syvä.
Eikä tämä ole ainoa edistysaskel, joita me ollaan otettu. Ollaan kumpikin oltu aika rikki ja hukassa, kun ollaan alettu seurustelemaan. Ollaan kasvettu jo tänä aikana hyvin yhteen. Ja tässä kasvussa avainasemassa on ollut aivan varmasti se puheyhteys. Kun ollaan jaettu kaikki, niistä unelmista on tullut yhteisiä ja samaan aikaan niitä traumoja on ollut kantamassa myös toinen.
Väitän, että ne jotka ovat kokeneet vastaavanlaisen trauman, pystyvät oikeasti kunnolla ymmärtämään kuinka isolta tämä tuntuu.
Olen joka päivä kiitollinen siitä, että sain rinnalleni tällaisen ihmisen, joka haluaa ymmärtäää kokemaani, eikä ainakaan hoputa minua käsittellessäni näitä asioita.
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Seksi raskauden ja synnytyksen jälkeen