Helmikuun alun kuulumisia
Hei ihana! Toivottavasti sinulle kuuluu hyvää. Minä olen pari viimeistä päivää hoitanut nuhaista taaperoa, samalla kun kärsin todella kivuliaista kuukautisista. Tuntuu, että kivut pahenevat vuosi vuodelta. Tällä kertaa pystyin joko makaamaan paikoillani tietyssä asennossa tai kävelemään kumarassa ympyrää, muutoin olo oli sietämätön. Ja tässä tilanteessa lääkärit suosittelevat buranaa ja panadolia, jotka eivät omalla kohtallani auta enää tippaakaan. En voi muuta kuin ihmetellä, miten naisten kivunhoito on edelleen näin heikoissa kantimissa.
Totte on ollut varsinainen enkeli. Kun minun ei tehnyt mieli syödä yhtään mitään hän toi kaupasta vispipuuroa ja vähän irtokarkkeja, jolloin sain suusta edes jotain alas. Ihmettelen edelleen miten olen ollut näin onnekas. En ole vain löytänyt itselleni kumppania, joka tekee puolet kotona, vaan myös aidosti tukee minua. Oli asia mikä hyvänsä.

Viime päivinä…
Olen viime päivinä suunnitellut kakkua äidilleni, joka täyttää vuosia. Juhlimme häntä tulevana viikonloppuna perheen kesken ja minä lupauduin leipomaan sitä varten kakun. On kiva päästä leipomaan jotain vähän aikuisempaan makuun, kun yleensä leivon kakkuja lastenjuhliin. Äidin kakkuun tulee näillä näkymin vadelman ja sitruunan makuja, sekä hempeitä pastellisia värejä. Kokeilen tällä kertaa myös ensimmäistä kertaa marenkikreemin maustamista aromilla. Lupaan esitellä lopputuloksen myös täällä.

Ennätyksiä rikki
Rikon tällä hetkellä omia ennätyksiäni Instagramissa, mikä tuntuu kieltämättä oikein hyvältä. Julkaisuni tavoittavat tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin koksaan aikaisemmin. Se tuntuu erityisen hyvälät senkin vuoksi, että olen tehnyt paljon töitä sen eteen. Ihmiset ovat kiinnostuneet minuista ja jutuistani. Toki samaan aikaan sisältöni tavoittaa myös niitä, jotka eivät ole niin kiinnostuneita ja joita jopa ärsytän.
Tiedostan vallan mainiosti sen, että mitä isompi yleisöni on, sitä enemmän tavoita myös niitä, joita ei naamatauluni miellytä. Eikä ole yksinkertaisesti mahdollista miellyttää kaikkia. Kun kumartaa yhteen suuntaan, pyllistää toiseen. Niin se vain menee. Ja minä haluan keskittyä niihin seuraajiin, jotka saavat sisällöstäni inspiraatioa ja voimaa. Heitä varten minä tätä teen. Ja vain sillä on väliä.
Tällaiset hetket tuntuvat itselle merkittäviltä. Aina välillä tuntuu siltä, että kaikki muut etenevät urallaan ja saavat asioita onnistumaan ja itse junnaa vain paikoillaan. Mikä ei edes pidä paikkaansa. Etenen ihan koko ajan. Rikon omia ennätyksiäni. Kasvatan tilejäni. Onnistun myymään kamppanjan uudelleen vanhalle asiakkaalle. Saan kutsuja tapahtumiin. Verkostoidun. Etenen. Ja yritän muistuttaa itselleni, että en voi verrata itseäni muihin. Keskityn tekemään omaa juttuani. Ja iloitsen jokaisesta saavutuksestani.

Väsyneet naiset
Aloin tänään kuuntelemaan Hanne Kettusen ääni kirjaa Väsyneet naiset. En ole vielä kovin pitkällä, mutta voin siitä huolimatta suositella kirjaa lämpimästi ihan jokaiselle. Niin naiselle, kuin miehelle. Hanne pureutuu kirjassaan siihen, miten monet naiset väsyvät ja miten parisuhteessa nainen on yleensä se, joka väsyy. Miten tänäkin päivänä työnjako on epätasa-arvoinen parisuhteissa. Kirja vaikuttaa heti kättelyssä tosi hyvältä. Olen aina pitänyt Hannen tavasti kirjoittaa.
Kuuntelin äänikirjaa lenkillä ja tirautin siinä samalla pari kyyneltä. Mietin menikö kirja ihoni alle sen vuoksi, että olen tuntenut itseni viime aikoina todella väsyneeksi. Omaan väsymykseeni epäilen syyksi niin hormoneja, kuin myös neljättä kuukautta jatkuvaa marraskuuta. Suosittelen kirjaa Totelle ja kyllä kaikille muillekin.

Meidän arki on edelleen todella hyvää ja ihanaa. Toki meilläkin on huolemme, mutta samaan aikaaan olemme monella tavalla todella onnekkaita ja onnellisia. Saan olla joka päivä onnellinen siitä, mitä olen saanut. Suomen ja maailman tämän hetkinen tilanne huolestuttaa ihan joka päivä. Tuntuu kamalalta millaisessa syösykierteessä maailma on. Mutta en näe tässä tilanteessa muuta vaihtoehtoa, kuin ajatella positiivisesti, keskittyä hyvään ja tehdä oma osansa sen eteen, että maailmasta tulisi parempi paikka. Vaalit ovat pian. Se on taas tilanne, jossa pääsee vaikuttamaan. Minusta tuntuu, että olen oman puolueeni ja ehdokkaani löytänyt.
Mutta kuten sanottu, keskityn positiiviseen. Keskityn perheeseeni ja läheisiini.
Mitä sinulle kuuluu helmikuun alkuun? Toivon, että pääsisin taas hyvään kirjoitusrytmiin hetkellisen takkuilun jälkeen.
-Jenni
Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Kommentti: ”Pystytkö hillitsemään itseäsi ruokapöydässä?”
Sen jälkeen kun aloin tekemään kehopositiivista sisältöä, olen saanut osakseni paljon somevihaa. Pääasiassa todella nuorilta pojilta ja keski-ikäisiltä miehiltä. Tiesin tähän lähtiessä jo, mitä tuleman pitää. Se, että lihava nainen on avoimesti oma itsensä somessa, triggeröi ihmisiä. Mikä puolestaan saa heidät avaamaan sanaisen arkkunsa.
Nykyään tällainen kommentointi ei oikeastaan tunnu. Tiedän jo millaiset syyt tähän johtaa, jolloin haukkumista ja kiusaamista on helpompi ymmärtää ja samaan aikaan myös kestää. En missään nimessä hyväksy kiusaamista ja nostan sitä esille. Siitä ajatuksesta tämäkin postausidea lähti.
Tiedän myös, että kaikki minun seuraajanikaan eivät ole samaa mieltä siitä, että nostan näitä juttuja esille. Mutta tämä on osa sisältöäni ja aktivismiani.

”Pystytkö hillitsemään itseäsi ruokapöydässä?”
Tällä kertaa tätä kiusaajaa triggeröi aiempi kirjoitukseni ja se miten nostin esille, kuin ”itsestään huolta pitävä” on Tinderissä synonyymi laihalle ihmiselle.
En tarkalleen muista, miten kommentti meni, koska siirsin sen hyvin pintapuolisesti luettuna roskaviestien sekaan. Mutta siinä kyseltiin pystynkö hillitsemään itseni ruokapöydässä, pystynkö jättämään ruokailun vain yhteen lautaselliseen ja pystynkö tekemään terveellisiä valintoja. Eli tuollaisia hyvin stereotyyppisiä oletuksia, joita 100 % todennäköisyydellä ei olisi kyselty laihalta ihmiseltä.
Kirjoitin jo aiemmin siitä, miten meille on syötetty tietty mielikuva lihavasta ihmisestä. Lihava ihminen ei pysty pidättelemään itseään ruuan ääressä. Ravintolan buffetissa lihava ihminen syö ja syö ja syö, kunnes ruoka loppuu. Lihava ihminen syö pelkästään hampurilaisia, kakkuja, karkkia ja jäätelöä. Nämä ovat mielikuvia, joita meille on syötetty pienestä pitäen. Kukaan meistä ei ole kasvanut tyhjiössä.
Ja se on oikeasti aivan sama, vastaisinko tälle kiusaajalle totuuden mukaisesti ”kyllä, kyllä ja kyllä”. Mielikuvat ovat niin tiukassa, että ei tällainen ihminen yksinkertaisesti kykene uskomaan mitää mielikuviensa vastaista. Muistan, miten tässä ihan lähiaikoina Veera Bianca oli saanut palautetta siitä, miten hän varmasti kaunistelee omia syömisiään. Koska eihän lihava ihminen voi vain syödä niin terveellisesti.

Lihava ihminen on automaattisesti sairas
Jälleen kerran mietin, että koska me päästäisiin pois siitä ajatuksesta, että lihava ihminen on automaattisesti sairas ja huonosti elävä ja laiha ihminen on terve ja hyvinvoiva? Koska tämähän ei pidä paikkaansa. Olen elänyt laihan ihmisen kanssa, joka eli äärimmäisen epätervellisesti.
Ainoat kasvikset, joita hänen lautaselleen päätyi, olivat salaatti ja kurkkusiivut, jotka olivat kebab-annoksen kylkiäisenä. Ja hän pysyi vuodesta toiseen kunnossa, jossa kylkiluut piirtyivät ihon läpi. Samaan aikaan tämä ihminen haukkui minua siitä, miten huono olin kaikin puolin, kun lihoin. Ja minä olin meistä se, joka pyrki syömään mahdollisimman terveellisesti, siitäkin huolimatta, että syömistäni kontrolloitiin ja elin noina vuosina paljon nälässä.
Olen kuullut myös puhetta siitä, miten jotkut fitness urheilijat ovat kuvailleet eläneensä jatkuvassa, raastavassa nälässä, silloin kun ovat kisanneet. Eikä sekään kuulosta omaan korvaani järin terveeltä tavalta elää.
Loppujen lopuksi, voit päätellä hyvin vähän siitä, miltä ihmisen keho näyttää. Syyt asioille ovat yleensä paljon moninaisempia, kuin yksinkertainen plus ja miinuslasku.
Ja loppupeilessä tällainen käytös kertoo siitä tiedonpuutteesta ja ymmärtämättömyysestä, ei minusta itsestäni.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Olen pluskokoinen ja nautin hyvästä ruuasta
Asioita, joista pidän itsessäni


2