Helmikuun suunnitelmia
2Ihanaa, helmikuu on täällä ja tammikuusta on viimein selvitty ja edessä on helmikuu ja ehkä myös pikkuhiljaa myös kevät. Olen kertonut avoimesti etten yhtään pidä talvesta ja kyseinen vuodenaika jotenkin kulminoituu nimenomaan tammikuuhun. Tammikuussa on pimeää ja kylmä ja yleensä silloin on myös lunta. Helmikuussa helpottaa jo. Päivien piteneminen tuntuu ihan konkreettisesti ja aurinkoakin näkee useammin. Joten voiton puolella todellakin ollaan.
Helmikuun kalenterini pamahti vähän varkain aivan täyteen. Ensinnäkin aloitan harjoittelun kotihoidossa. Sain paikan kerrankin tästä ihan läheltä, mikä helpottaa aamuja lasten kanssa. Eniten tässä kuitenkin jännittää oma jaksaminen kronan jäljiltä. En ole vieläkään täysin toipunut koronasta ja hektinen kotihoito oikeasti jännittää. Aion silti yrittää. Aion myös olla yhteydessä lääkäriin vielä ennen jakson alkamista ja keskustella tästä hänen kanssaan. Samalla toivon, että lääkäri ottaisi kantaa sydänoireisiin, joita minulle on jäänyt koronasta.
Viikonloput ovat myös täyttyneet nopeasti. Lapsivapaat viikonloput on pyhitetty tietysti enemmän ja vähemmän poikaystävälleni. Koska tapaamme tällä hetkellä vain lapsivapaillani, niin tuntuu tärkeältä, että silloin asetamme toisemme etusijalle. Toki voimme tehdä asioita yhdessä. Viime kerralla poikaystäväni tapasi bestikseni ja meillä oli todella hauska ilta pariskuntien kesken.
Emme ikävä kyllä voi olla yhdessä ystävänpäivänä, koska se sattuu ajankohtaan, kun lapset ovat luonani. Suunnittelen silti pientä ystävänpäivänmuistamista poikaystävälleni.
Myös kahdelle muulle viikonlopulle on tiedossa ohjelmaa. Ensinnäkin olemme suunnitelleet, että menisimme viimein tyttöjen kanssa ystäväperheen luokse Järvenpäähän. Olemme suunnitelleet yhteistä viikonloppua varmasti yli puoli vuotta. Se on kuitenkin peruuntunut lasten sairastumisien ja viimeisimmäksi minun koronapositiiviseni vuoksi. Joten nyt sormet ristiin, että tämä viikonloppukyläily onnistuu.
Lisäksi minut on kutsuttu kaksiin poikaystäväni ystävien juhliin. Eli minut siis viimein esitellään julkisesti ystäville. Kunhan vaan saan tytöille jonkun hoitopaikan kyseiselle viikonlopulle ja minit ovat terveitä.
Tällaisia suunnitelmia minulla on tulevalle kuukaudelle. Toivottavasti kaikki onnistuu.
Millaisia suunnitelmia teillä on tulevalle kuukaudelle?
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
8 faktaa minusta
Tartuin Instagram stooreissani (@bmhjenni) 8 faktaa minusta haasteeseen. Olen kirjoittanut blogia pian seitsemän vuotta ja siihen mahtuu melkoinen määrä tietoa minusta, joten oli aavistuksen vaikeaa keksiä sellaisia juttuja, mitä valtaosa ei ole kuullut. Sain kuitenkin keksittyä kahdeksan erilaista faktaa itsestäni ja ajattelin tuoda nämä myös tänne blogin puolelle. Ne kuitenkin häviävät stooreista 24 tunnin kuluttua.
1. Olen kuusi vuotta poikaystävääni vanhempi.
Deittailin todella ennakkoluulottomasti kaiken ikäisiä ihmisiä. Siinä huomasi, että ikä on todellakin pelkkä numero. Osa minua vain vähän vanhemmista miehistä saattoi olla todella setäytyneitä ja sitten taas osa minua vähän nuoremmista käyttäytyi samalla tavalla kuin teini-ikäiset veljeni. Vaikka minulla on poikaystäväni kanssa useamman vuoden ikäero, me ollaan jollain tapaa todella samassa elämäntilanteessa ja meiltä löytyy paljon yhteistä. Iällä ei ole siinä kohtaan mitään väliä.
2. Innostuin meikkaamisesta kesken itsetuntokriisin.
Olin parikymppinen ja kipuilin valtavasti ylipainoni kanssa. Koska rahankäyttöäni kontrolloitiin rajusti, minulla ei myöskään ollut mahdollisuutta ostaa sellaisia vaatteita, kuin halusin. Meikkaamisen taustalla oli hyvin vahvasti se ajatus, että pluskokoisena en voi pukeutua haluamallani tavalla, mutta voin meikata näyttävästi. Kun meikkejäni ihasteltiin, niin tämä ajatus vahvistui. Nykyään ajattelen hyvin eri tavalla ja pukeudun, sekä meikkaan juuri niin kuin itse haluan.
3. Olen sairastanut pitkän ja vaikean masennuksen.
Sairastuin masennukseen nuorella iällä ja se kesti vuosia. Siihen liittyi myös itsetuhoisia ajatuksia ja tekoja. Nyt olen ollut jo useamman vuoden terve, mikä on ihanaa. Olen todella varuillani omien fiilisten kanssa ja suhtaudun melko herkästi omiin mielialoihini. Vaikka viime vuodet ovat olleet todella rankkoja, en onneksi ole havainnut sitä vanhaa epätoivoa, jota koin masentuneena.
4. Ennen kuin sain tyttäreni, ajattelin haluavani poikia.
Olen kasvanut seitsemän pikkuveljen kanssa, joten ajattelin tajuavani vähän paremmin poikien sielunmaailmaa. Sen lisäksi olen ollut itse niin sanotusti poikatyttö nuorempana, joten tyttöjen jutut tuntuivat vähän vierailta. Nykyään olen äärimmäisen onnellinen tytöistäni ja nämä tyttöjen jutut tuntuvat äärimmäisen luontevilta.
5. Olen kasvanut varhaislapsuuteni hevostilalla.
Meillä oli useita hevosia ja äitini järjesti jonkin aikaa elämysratsastusta. Olen nähnyt hyvin läheltä millaista se arki hevosten kanssa on. Se on ehkä syy sille, että minusta ei tullut koskaan varsinaisesti heppatyttöä. Vaikka kävin hetken aikaa ratsastustunneilla teininä, siitä ei tullut minulle pitkäaikaista harrastusta.
6. Olen sukujuuriltani aatelinen.
Minulla on melko rikas ja mielenkiintoinen sukuhistoria. Isän isäni suvusta on kirjoitettu todella paljon faktatietoa, koska se on yksi merkittäviä suomalaisia aatelissukuja. Sukukartano löytyy Etelä-Pohjanmaalta, mutta en ole siellä koskaan vielä käynyt. Olisi kiva kyllä vierailla siellä vielä jonain päivänä.
7. Hotellireissu Heidin kanssa oli mun ensimmäinen yö hotellissa.
Olen käynyt Ruotsissa ja Tallinnassa, mutta joko olen yöpynyt laivalla tai sitten paikallisten luona. Olen kyllä haaveillut jo pidemmän aikaa ihan staycation lomista. Tilanne olisi todennäköisesti hyvin erilainen, jos en olisi ollut pitkään väkivaltaisessa ja kontrolloidussa suhteessa. Koska monet asiat, mistä tuossa suhteessa haaveilin, ovat tapahtuneet sen jälkeen, kun erosin.
8. Olen harrastanut vuosia teatteria ja näyttelemistä.
Näyttelin vuosia nuorisoteatterissa ja meidän paikallisessa kesäteatterissa. Näytteleminen on ollut harrastus, jonka pariin olen halunnut vuosia palata. Tällä hetkellä elämäntilanteeni on kuitenkin sellainen, että on mahdotonta aloittaa säännöllistä harrastusta, kun lapset ovat pääsääntöisesti minun kanssani, eikä heitä oikein voi jättää yksin. Mutta kun elämäntilanne sen sallii jossain vaiheessa, haluan palata tämän rakkaan harrastuksen pariin.
-Jenni
KUVAT 1, 3 JA 6: Katri Konderla
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals