Hae
Big mamas home

Hei hei maaliskuu!

Hei ihana! 🩷 Mitä kuuluu? Tuntuu ihan uskomattomalta, että nyt on maaliskuun viimeinen päivä. Minusta tuntuu, että maaliskuu vasta alkoi ja nyt jo huomenna alkaa huhtikuu. Olen ihan varma, että juuri äsken sanoin lapselle, että pääsiäinen on vasta kuukauden päästä. Nyt se onkin jo viikonloppuna. Hullua.

Meidän arki on ollut tosi tavallista ja ihanaa. Päiväkotihommat pyörii jo rutiinilla siinä missä isompien koulutkin. Tuntuu että arki on just nyt tosi kivaa ja vaivatonta.

 

Neule (Ulla Popken) ja korvakorut (Tikka Visuals) saatu markkinointitarkoituksessa*

 

Isoin juttu tässä kuukaudessa on ollut tietysti se, että kirjoittamani käsikirjoitus lähti kustantamokierrokselle, mikä tuntuu aivan uskomattomalta. Minä olen innostunut kirjoittamaan kokonaisen tarinan, jossa on useita lukuja ja monta sataa liuskaa tekstiä. Aivan uskomatonta. Sitä olen jännittänyt tässä viimeiset viikot. Yksi hylkäysviesti on jo tullut, muut ovat vielä vastaamatta. Kustantamokierrosta jännitetään nyt jonkin aikaa.

On muuten ollut super ihanaa miten hyvin tätä käsikirjoitusta ja mun kirjailijahaavetta on tuettu somessa. Olen aivan häkeltynyt siitä vastaanotosta, jonka se on saanut. 🥹 Moni on sanonut ostavansa kirjan heti kun se on julki, mikä merkkaa itselleni tosi paljon. Toivon todella, että tää tarina saadaan pian kaikkien saataville.

 

 

Isojen lasten vanhempana

Yksi positiivinen juttu, jonka olen huomannut näin isojen lasten vanhempana on se miten oma-aloitteisia meidän koululaiset on. Nyt he olivat organisoineet yhdessä virpomistreffit kavereiden kanssa. Koska me asutaan kerrostaloalueella ja perheenjäsenet asuu sen verran kaukana, niin me ei olla käyty virpomassa varmaan kertaakaan isojen ollessa pieniä. Nyt he kuitenkin ilmoittivat menevänsä virpomaan ja niin he menivät. On ihanaa, kun ihan kaikkea ei tarvitse järjestää ja organisoida itse, varsinkin kun meillä on edelleen yksi pieni viemässä huomiota.

Muutenkin olen huomannut kuinka mahtavaa on olla isompien lasten vanhempi. Heidän kanssaan pystyy keskustelemaan ihan eri tavalla asioista, kuten esimerkiki politiikasta. Yhtä isoista kiinnostaa valtavasti ympäristöasiat, joten ollaan puhuttu siitä millä tavoilla näihin asioihin voi vaikuttaa ja miten politiikka vaikuttaa ympäristöasioihin.

 

 

Maaliskuussa Totte tarjosi minulle myös reilun vuorokauden verran omaa aikaa, kun hän lähti taaperon kanssa mummolaan. Totte sai samalla reissulla moikattua omia kavereita, taapero pääsi junamuseoon (mikä oli hänestä paras juttu varmaan ikinä) ja minä sain ladata akkuja aivan rauhassa.

Olen niin iloinen, että minulla on puoliso joka ymmärtää tarvettani olla välillä yksin ja järjestää minulle sellaisia hetkiä. Se tuntuu tosi arvokkaalta. Ja nimenomaan se, että saa on olla yksin omassa kodissa. Ainahan sitä voisi lähteä jonnekin yksinään, mutta ei se olisi sama asia. Vuorokauden jälkeen oli ihanaa napata taapero kainaloon halailtavaksi.

 

 

Vaihdoin tässä isolle osalle meidän viherkasveista mullat. Tää talvi oli niille rankka, sillä meille iski ripsiäisinvaasio lähes kaikkiin viherkasveihin, kun olin liikutellut niitä paikasta toiseen. Siinä sitten testattiin niin kotitekoisia torjuntaineita, mutta kaupan suihke vei lopulta voiton. Nyt ehkä uskallan sen suhteen huokaista helpotuksesta. Ehkä. Meillä oli myös harsosääskiä kasvien kiusana ja nyt niistäkin on ehkä päästy viimein eroon.

Toivon, että uusien multien vaihto teki kasveille myös hyvää. Tein tällä kertaa seoksen orkideamullasta ja viherkasvimullasta, jotta siitä tulisi vähän ilmavampaa. Toivotaan, että se toimii. Voin raportoida sitten.

 

Mutta tällaista tänne. Mitä sinulle kuuluu? Aivan ihanaa alkavaa huhtikuuta!

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Sairastelua, ihana seurustelu ja muita kuulumisia

Mitä mielessä juuri nyt – Heated rivarly

Hyvä kiertämään – Positiivinen parisuhdepuhe

Hei ihana! 💖 Olin alunperin ajatellut, että kirjoittaisin tänään helmikuun kuulumisista kun kuukausi vaihtuu. Sen sijaan, oman IG-postaukseni innoittamana halusin kirjoittaa parisuhdeonnen jakamisesta somessa. Olen jakanut meidän suhteesta valittuja paloja jo ihan alusta asti. Toten suostumuksella tietysti. Mitään mikä ei ole ollut hänen mielestään syystä tai toisesta ok, en ole jakanut. Olen kuitenkin kokenut tärkeäksi parisuhteesta puhumisen ja aion kertoa seuraavaksi miksi.

 

 

”Tuota minäkin haluan.”

Itselläni oli ennen todella toksinen mielikuva rakkaudesta. Onko mikään ihme, kun ole oppinut siihen ettei kunnon suomalainen mies puhu tai pussaa ja naisen paikka on nyrkin ja hellan välissä. Tiedät varmasti mitä tarkoitan. Olen ollut suhteissa joissa minun tunteet ja tarpeet ovat jääneet taka-alalle, jossa minua on kohdeltu huonosti ja jopa väkivaltaiseksi ja olen ajatellut sen olleen rakkautta.

Iso osa muutosta on ollut se kun muut ihmiset ovat jakaneet niitä positiivisia juttuja parisuhteestaan. Haluan nostaa tässä erityisesti esiin Iinan ja Oton parisuhdepuheen. Olen seurannut Iinaa kymmenen vuotta ja ihaillut koko sen ajan hänen ja Oton suhdetta. Entisessä elämässä mietin monet kerrat: Tuota minäkin haluan. Ja kun aloin lopulta deittailla, tämä ajatus oli mielessäni todella vahvana. Lopulta sainkin sen mistä olin niin pitkään haaveillut.

 

 

Meilläkin on ollut huonoja hetkiä, mutta huomaan että ollaan hitsaannuttu vuosi vuodelta tiiviimmin yhteen. Kriisien keskellä me tukeudutaan ja turvaudutaan toisiimme, mikä auttaa selviämään näistä vaikeista tilanteista. Ollaan myös tietoisia siitä millaisia ilkeitä ja pahantahtoisia juoruja meistä levitellään internetin likaisella puolella, mutta se ei ole vaikuttanut meidän suhteeseen. Osataan jättää ne omaan arvoonsa.

Näin neljän vuoden jälkeen me opetellaan edelleen joitain tapoja ja etsitään niitä meille sopivia ratkaisuja, mutta pääasiassa meillä menee hyvin ja me ollaan ihan älyttömän onnellisia toisistamme. Totesta on tullut minulle todellinen tuki ja turva. On käsittämätöntä kun rinnalla on sellainen tyyppi kuin hän, joka tsemppaa, tukee ja työntää ylöspäin kaikessa ja rakastaa täysillä myös niinä huonoina päivinä.

 

 

Hyvä kiertämään

Somessa on huonot puolensa ja pitää muistaa, että me nähdään ihmisten elämästä ehkä 10 tarkoin kuratoitua prosenttia, siitä huolimatta siinä on hyvän puolensa. Olen itse todistanut sen paljon useammin, kuin niitä somen huonoja puolia. Niiden hyvin puolien vuoksi haluan näyttää millainen hyvä parisuhde voi parhaimmillaan olla. Haluan jakaa niitä pieniä onnenhetkiä ja oivalluksia ja hyvällä tuurilla, joku saattaa asettaa oman rimansa korkeammalle ja muuttaa elämänsä. 🩷 Omalla kohdallani se positiivinen puhe parisuhteesta muutti lopulta elämän, kun opin kyseenalaistamaan sitä, minkä olin nuoresta asti oppinut.

Mä toivon rakkautta jokaiselle, joka sitä kaipaa. 💖

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Viikonloppu ja sometauko

Rakkausloma tuli tarpeeseen