Tänä viikonloppuna somessa on puitu hieman vauva-arkea, siihen liittyviä epävarmuuksia ja kokemuksia vanhemmuudesta ensimmäisen ja sitä seuraavien lasten kohdalla. Otin keskusteluun jo hieman kantaa Instagramissa (@bmhjenni), mutta ajattelin jatkaa aiheesta ihan vähän laajemmin täällä blogissa. Täällä kun ei tule rajallinen merkkimäärä vastaan.

Minä olen niitä ihmisiä, joka on tiennyt aina haluavansa äidiksi. Mikään ei ole ollut niin varmaa kuin ajatus siitä, että haluan olla äiti. Tiedän ihmisiä, joille se ajatus vanhemmuudesta on syntynyt vasta oikean kumppanin myötä. Itselleni kumppani on ollut ikään kuin se keino saada haluamansa. Ja tämä voi kuulostaa todella kylmältä, tiedostan sen. Mutta esimerkiksi itsellinen äitiys on tullut tutummaksi vasta vanhempien lasten saamisen jälkeen. Lisäksi saadessani esikoiseni olen ollut vielä aika nuori, tukevasti siellä parin kympin puolella.

Ensimmäinen lapsi muuttaa maailman

Oma esikoiseni oli hartaasti toivottu ja odotettu. Häntä oli yritetty seitsemän vuotta. Odotusaika tuntui vähintäänkin uskomattomalta. Olin onneni kukkuloilla, kun hän syntyi. Silti, ensimmäisenä yönä, vauvan huutaessa mietin kyyneleet silmissä, olenko sittenkin tehnyt kamalan virheen. Silloin en tiennyt, että yöllä iskee ne kaikkein synkimmät ajatukset ja asiat näyttäisivät aamulla jo paljon valoisammilta. Olin samaan aikaan äärettömän onnellinen, rakastunut, epävarma, huolissani, peloissani ja paljon paljon muuta. Ensimmäinen lapsi mullistaa tulollaan koko maailmankuvan ja elämän. Ensimmäisen lapsen syntymän myötä syntyy samaan aikaan tuore vanhempi, joka on ihan yhtä uusi, kuin vastasyntynyt vauva.

Oma esikoiseni on kasvattanut minua siinä, missä minä häntä. Ollaan koettu yhdessä todella paljon. Ja edelleen koetaan paljon uutta yhdessä. Viime vuonna oli ensimmäinen eka koulupäivä ja ensimmäinen koulun disco, jotka ovat todennäköisesti jännittäneet äitiä vielä enemmän, kuin lasta. Me harjoitellaan näitä juttuja yhdessä. Nyt ehkä vähän suuremmalla varmuudella, kuin silloin melkein kahdeksan vuotta sitten Kätilöopistolla, kun ensimmäistä kertaa tavattiin.

Kun kaikki on uutta, moni asia myös pelottaa ja ahdistaa. Silloin uusi vanhempi on myös hyvin, hyvin haavoittuvainen. Joten kannattaa miettiä sanojaan erityisen tarkkaan. Vaikka sen tuoreen vanhemman ylikierrokset hieman huvittaisivatkin, niin jos se ei ole vaaraksi kenellekään, kannattaa vain pyrkiä lempeään ymmärrykseen.

Kolmas lapsi

Omalla kohdallani voin sanoa, että tämä kolmas lapsi on vain solahtanut mukaan tähän meidän arkeen. Tuntuu, että hän on ollut aina osa perhettämme, vaikka aikaa on kulunut kuukausi. Kaikkeen osaa suhtautua jo sellaisella tietyllä vanhemman virkaiän mutsin varmuudella. Tiheän imun kauden tullessa sitä saattoi todeta, että nyt sitten katsellaan vähän enemmän sarjoja vauvan kanssa tissitellessä. Ei sekään kuitenkaan kauaa kestä. Seuraavaa tiheän imun kautta ja kolmen kuukauden hulinoita odotellessa, nekin ovat vain vaiheita. Lisäksi rankimmat vuodet menevät lopulta todella nopeasti. Vauvavuosikin on monesti vain silmän räpäys. Kolmen vuoden päästä on taas jo todella helppoa. Vaikka minä olen se, joka heräilee yöllä, tiedän tämän ajan olevan puolisolleni paljon rankempaa, koska hänelle kaikki on aivan uutta.

Näin kolmannen kohdalla, kun ihan kaikkea ei sävytä se jännitys, tästä vauva-ajasta pääsee nauttimaan jo ihan eri tavalla. Huomasin tämän jo toisen lapsen kohdalla, jonka vauvavuosi oli ihana. Esikoisen vauvavuosi on ehkä vähän hämärän peitossa. Nyt saan kuitenkin käytännössä elää ja hengittää tätä ihanaa, ainutlaatuista aikaa.

Vanhemmuuteen liittyy paljon paineita ja odotuksia. Vanhemmuus on kokonaisvaltainen elämänmuutos, joka yhtäkkiä pitäisi ulkopuolisten mielestä hanskata täydellisesti. Sen huomaa erityisen hyvin siitä miten raadollista ja tuomitsevaa esimerkiksi keskustelu vauvoista ja lapsista on. Vaikka oikeasti monet vanhemmat kaipaisivat sitä lempeyttä ja tukea, varsinkin ne esikoisensa vanhemmat.

Jos lähipiiristäsi löytyy perhe, jossa on saatu ensimmäinen lapsi, niin kysy heiltä voisitko auttaa jotenkin. Kysy pari kertaa useammin, kuin normaalisti. Kysy miten he jaksavat. Ja kysy taas voitko auttaa. Ja sitten kuuntele, mutta älä tuomitse äläkä neuvo (ellei erikseen pyydetä). Ja kun menet kylään, niin vie ruokaa mukanasi. Tämä on todellinen pro tip.

Toki näin voi tehdä ihan jokaisen vauvaperheen kohdalla, mutte erityisesti niiden ensivanhempien kanssa.

Mitä ajatuksia tämä aihe sinussa herättää? Pystytkö samaistumaan?

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Vauva kaksi viikkoa

Kaikon kesäalesta vaatteita vauvalle

Kolmas synnytys

Vauvan ensimmäiset päivät

Odotus palkittiin viimein

Meidän perhe on saanut elää vauvakupla-arkea suurin piirtein viimeisen kahden viikon ajan. Mikä on ollut ihan super ihanaa. Vauva on ihana ja helppo tapaus ja ollaan kaikki ihasteltu häntä kilpaa. Ensi viikkolla lasten lomat kuitenkin loppuvat ja meidän on alettava opettelemaan sellaista perusarkea. Esikoisella alkaa toinen luokka ja nuorempi menee eskariin. Tämä esikoulu on hänelle vielä kokonaan uusi, kun haluttiin vaihtaa vanhasta päiväkodista koulun yhteydessä olevaan eskariin. Näin ollen sieltä todennäköisesti löytyy niitä tulevia koulukavereita ja bonuksena, hän näkee taas päivittäin myös isosiskoaan. Ja parhaimmillaan me aikuiset saadaan saatettua molemmat lapset yhdellä kertaa samaan osoitteeseen aamuisin.

Eskarilainen aloittaa jo maanantaina uuden arjen harjoittelun. Ollaan juteltu hänen kanssaan tulevasta ja siitä, mikä uudessa paikassa mahdollisesti jännittää. Hän osaa sanoittaa hienosti omia tunteitaan tästä uudesta vaiheesta. Isoimpana harmina on tietysti ollut se, että monta hyvää kaveria jää sinne vanhaan päiväkotiin. Ollaan kuitenkin puhuttu siitä, että tämä on loistava tilaisuus löytää aivan uusia kavereita. Ja vielä sellaisia, jotka tulevat mukaan sinne ekalle luokalle. Muistutin, että hän on saanut meidän kerrostalon pihallakin monta uutta kaveria, joten se onnistuu varmasti myös eskarissa.

Tuleva vuosi

Vauvavuoden ansiosta, meillä on myös mahdollisuus siihen ettei isompien tarvitse olla pitkiä päiviä eskarissa ja koulussa. Esikoinen ei tarvitse iltapäiväkerhoa ja nuoremmankin voi hakea eskarista hyvissä ajoin. Lapset saavat palautua rauhassa kotona päivän jälkeen ja iltapäivisin on hyvin aikaa tehdä vielä yhdessä jotain.

Olen niin innoissanit tästä puolesta tätä meidän tulevaa arkea. Olen kokenut illat aina jotenkin hektisiksi, kun kotiin tullessa pitää heti alkaa laittamaan ruokaan ja syömisen jälkeen saa mennä melkein heti tekemään iltapuuhia. Nyt iltapäivät ja illat ovat vapaampia.

Mitä minä teen

Minä teen jonkin verran sometöitä vauvan kanssa kotona. Tarkoitus olisi ottaa ihan rauhaksiin tämä loppukesä ja alku syksy. Haluan ehdottomasti myös nauttia tästä ainutlaatuisesta ajasta kuopukseni kanssa. Myöhemmin syksyllä keskittyisin itsekin enemmän myyntiin ja someprojekteihin. Huomasi muuten heti, että kalenteri vaihtui juuri elokuulle, kun oma työsähköpostini heräsi horroksesta ja sinne alkoi ilmestyä reagointia vaativia yhteydenottoja. Näillä näkymin näille ensimmäisillekin kuukausille on tiedossa pari pientä, kivaa projektia, joihin tartun innolla. Minusta on vain kiva, kun on jotain tekemistä tämän vauva-arjen ohella.

Aloitin blogin aikanaan esikoisen raskausaikana (josta tulee tässä kuussa kuluneeksi kahdeksan vuotta) ja olen nauttinut siitä, että vauvanhoidon ohella minulla on ollut arjessa jotain omaa tekemistä. Sellaista, johon voin käyttää päätäni ja luovuuttani. Vauvan hoito ei juurikaan kaipaa kumpaakaan edellä mainituista.

Haluan keskittyä kanavissani yhä enemmän plusmuotiin ja löytää yhteistyökumppaneita nimenomaan tältä alueelta. Haluan jakaa inspiraatiota pukeutumiseen ja rohkaista ihmisiä pukeutumaan juuri niin, kuin haluavat. Katrin kanssakin on ekat kuvauspäivät mietitty, kun oma kunto on niin hyvä, joten pian on taas luvassa tuoreita asukuvia. Olisi kivaa kuulla, millaista sisältöä sinä toivoisit lisää tänne blogiin. Kerro ihmeessä kommenteissa, jos mieleen tulee jotain.

Meidän perheellä on luvassa monella tapaan ihana syksy. Miltä sinun syksysi näyttää?

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Kymmenen kuvaa kesäkuulta

5x helppoa reseptiä kesäksi

Kesäkoti ja pesänrakennusvietti

Ihanaa juhannusta!

Viime aikoina olen…