Viimeaikojen kuulumisia
Hei ihanat. Siis huh huh, mikä päivä. Päätettiin lähteä lasten ja heidän kummisiskonsa, sekä tietysti minun parhaan ystäväni kanssa HopLoppiin viettämään sadepäivää. Mun isommat lapset juoksivat pää punaisena pitkin kiipeilyratoja ja minulla oli täysi työ pysyä heidän perässään. Nyt on yksi jos toinenkin lihas maitohapoilla. Lasten kummisisko touhusi tietysti vauvojen alueella. Lasten houkuttelu pois oli aivan oma operaationsa.
Uusperhe-elämää
Huomenna vietetäänkin kunnon uusperhepäivää, kun poikaystävä tulee viettämään vapaapäivää meidän kanssa. Mä saatan ottaa vähän omaa aikaa ja karata lenkille, mutta tehdään varmasti jotain kivaa, myös koko perheenä. Poikaystävä on sopeutunut tosi ihanasti arkeen meidän ryhmärämän kanssa. Vaikka hän myös myöntää olevansa aika-ajoin todella väsynyt parin päivän jälkeen. Mikä on täysin ymmärrettävää. Muiden kuin omien lasten kanssa olo on äärimmäisen intensiivistä ja väsyttävää puuhaa, kun niitä kaitsee ihan eri hartaudella. Muistan ikuisesti sen, kuinka väsynyt olin kun otettiin aikanaan mun pienet leikki-ikäiset pikkuveljet hoitoon meille vuosia sitten. Nythän nämäkin veljet ovat jo nuoria aikuisia.
Eikä tämä uusperhe-elämä kaikille myöskään sovi. Joten hatunnosto poikaystävälleni, joka haluaa vaihtaa poikamieselämän täyteen perhearkeen.

Minulla on kova yritys järkevöittää meidän kaupassa käyntiä ja tilasin nyt ensimmäistä kertaa ostokset Odasta kotiovelle. Tilaus oli ihanan vaivaton ja meidän tilaussummalla kotiinkuljetus oli myös ilmainen. Isoin syy, miksi olen vältellyt kauppatilauksia on se, että tilatut tuotteet tuntuvat maksavan enemmän kuin kaupassa ja pakkaus-, sekä kotiinkuljetushinnat tuntuvat kohtuuttomilta. Siksi olen mieluiten itse kantanut ostokset kotiin. Nyt tuntui siltä, että tilattu määrä ruokaa vastasi sitä summaa, jolla kaiken tilasin. Tämä houkuttelee kyllä tilaamaan Odasta useamminkin.
Plus tällä kertaa pystyin suunnittelemaan peräti kolmen päivän ruuat kerralla, mikä onvarmaan oma henkilökohtainen ennätykseni. Yleensä, mielitekojeni orjana, pystyn suunnittelemaan tasan yhden päivän ruuat kerralla. Toivon, että saan petrattua tässä entisestään ja ehkä jonain päivänä osaan suunnitella meidän syömisiä pidemmällekin ajalle kerralla.

Aloitin eilen myös viimein Marvelin uuden Ms. Marvel-sarjan katsomisen. Kyseessä on Marvelin uusin sarja, joka alkoi ilmestymään 8.6. Poikaystäväni oli selostanut minulle hahmon ja tarinan pääpiirteittäin etukäteen. Tätä se on kun seurustelee toisen Marvel-fanin kanssa. Minua ei tämän perusteella vielä sarja herättänyt innostusta, mutta katson sen joka tapauksessa. Omia suosikkisarjojani MCU:sta ovat tähän mennessä olleet Loki ja Moon Knight, joista jälkimmäinen tempaisi täysin mukaansa ensimmäisestä hetkestä lähtien. Ms. Marvel vaikuttaa ihan hyvältä kahden jakson perusteella. Itseasiassa paremmalta, kuin odotin.
Nyt minä alan menemään nukkumaan. Olen aivan kuitti tämän päivän HopLop-touhujen jäljiltä.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Keväiset kuulumiset
Ilmoitin juuri jälkikasvulleni, että äiti tarvitsee nyt pienen hiljaisen hetken intensiivisen päivän jälkeen. Vetäydyin läppärin ja kahvin kanssa makuuhuoneeseeni. Kuuntelen toki koko ajan mitä neidit puuhaavat, mutta tämä oma pieni hetki tulee nyt todellakin tarpeeseen.
Synttärit
Kävimme tänään ostamassa hieman synttäritarvikkeita esikoisen juhliin. Synttärit ovat siirtyneet nyt pariin kertaan koronan vuoksi. Esikoiseni on syntynyt aivan joulun korvalla, kuten pitkäaikaisimmat lukijani tietävät. Meidän oli tarkoitu juhlia hänen syntymäpäiviään heti tammikuussa, mutta silloin omikron jylläsi vielä niin hurjana ettemme uskaltaneet. Nyt päätimme lyödä synttärit kalenteriin, etteivät juhlat ihan vallan unohdu. Kuopus alkoi samaan syssyyn suunnittelemaan omille synttäreilleen halloween-teemaa. Hän kun on marraskuun alun lapsi.
Eskarilainen toivoo syntymäpäivilleen itse tehtyä jäätelökakkua. En ole moista koskaan tehnyt, mutta meillä on kyllä ohje tiedossa. Joten tänä viikonloppuna joutuu ehkä tekaisemaan yhden testikakun. Ettei tarvitse juhlapäivänä juosta hakemaan Viennettaa lähikaupasta.

Muutoksia
Tuoreessa parisuhteessani on tapahtunut pari isoa muutosta, kuten olen kirjoittanut. Ensinnäkin, poikaystäväni tapasi viimein tuon jälkikasvuni ja he tapasivat hänet. Kumpikin osapuoli piti toisistaan, mikä on ihan positiivista tässä vaiheessa. Tyttöt esittelivät poikkikselle LOL-kokoelmansa, sekä lempi elokuvansa joka on ”Poppi” (eli selkokielellä Trolls.)
Toinen iso muutos on se, että poikaystäväni muutti Helsinkiin. Eli nämä kaksi muutosta mahdollistavat sen, että voimme tavata toisiamme säännöllisemmin ja sponttaanimmin. Ensimmäisellä viikolla sitä tuli muuten hyödynnettyä siihen pisteeseen, että kumpikin tarvitsi omaa tilaa, aikaa ja oman kodin rauhaa maanantai-iltana. 😀 Vaikka yhdessä on ihanaa, me olemme kumpikin tällä hetkellä niin tottuneita yksineläjiä, että se oma rauha on myös kullan arvoista.
Tällä viikolla me emme sitten näe ollenkaan, koska hän keskittyy työrutiinien löytämiseen, sekä uuden asunnon raivaamiseen kaikista pahvilaatikoista. Hän kuitenkin lupasi jo, että pyrkii järjestämään minun esikoiseni juhlapäivän vapaaksi, jotta voi auttaa minua. Minulle, joka olen järjestänyt kuusi vuotta kaikki lasten synttärit täysin yksin, tuo toteamus sai taas kyyneleet silmiin. On taas vaikea uskoa, että on olemassa ihminen, joka haluaa auttaa minua juhlajärjestelyissä. Eihän tuota ihmistä voi kuin rakastaa. ♥
KUVA: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Uusi iltarutiini
Meillä on tyttöjen kanssa uusi iltarutiini. Apinoin tämän suoraan Kirsikka Simberiltä kuunneltuani Hei Babya. Turhauduin jossain vaiheessa iltasatujen lukemiseen, kun se oli aina sen päiväistä sirkusta. Plus olen todella huono lukemaan ääneen. Ulkoistin jossain vaiheessa iltasadut äänikirjoihin.
Nyt me kuitenkin luetaan iltaisin, koska opin, että se ei kuitenkaan ole niin paljolti siitä minun omasta ajastani pois. Ja fakta on se, että minulla on tällä hetkellä myös huomattavasti enemmän voimavaroja kuin esimerkiksi puoli vuotta tai vuosi sitten. Luetaan joku lyhyt satu tai yksi luku jostain lasten kirjasta. Tällä hetkelle me luetaan taas Penni Pähkinäsydäntä. Sen jälkeen me pötkötellään rauhassa mun sängyssä ja halaillaan ja kuunnellaan kaksi kertaa Sininen uni Spotifysta.
Tämä tuntuu nykyään todella tärkeältä rutiinilta. Arki on monesi melkoista sähellystä, joten tällainen yhteinen rauhoittuminen yhdessä tuntuu hyvältä. Sen lisäksi illat ei ole enää samanlaista sekoilua kuin aiemmin, mikä on ihanaa.

KUVA: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Olen tänään itkenyt ja ahdistunut Mariupolin synnytyssairaalan pommituksista. Vaikka sota tuntuu jo lähtökohtaisesti käsittämättömän julmalta, niin tämä on jotenkin ihan nextillä levelillä kamalaa ja julmaa. Itsellä kaikki lapsiin ja vauvoihin liittyvä menee jotenkin todella syvästi ihon alle. Haluan olla tietoinen tapahtumista, mutta suojella itseäni sen verran etten menettäisi yöuniani.
Me ollaan tänä iltana askarreltu tyttöjen kanssa rannekoruja ja maalattu vesiväreillä. Olen ruvennut maalaamaan myös itse, sillä se vie ajatukset muualle ahdistavista asioista. Kuopukseni askarteli minulle ”rakkauskorun”. Sydämeni suli taas tyttöjeni vuoksi.
Menen pian nukkumaan, että jaksan taas huomenna.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals


1