Raskausviikko 8 (7+0 – 7+6)
Beben koko: Vadelma
Oireet: Väsymys, nälkä, lievä verenvuoto, alavatsan vihlaukset, nenä tukossa.
Ruoka himot: Kiinalainen ruoka
Raskausviikko 8
Verenvuoto säikäytti
Tällä viikolla minulla oli verenvuotoa, joka säikäytti toden teolla. Verta tuli kerralla melko paljon, jonka jälkeen vuoto alkoi hiljalleen pienenemään. Odotin mahdollisia kipuja ja kramppeja kauhun sekaisin fiiliksin. Tilannetta helpotti onneksi se, että minulla oli seuraavana päivänä varhaisultra, joten jos jokin olisi pielessä saisin kyllä tietää sen. Toki pienet verenvuodot ovat tavallisia raskauden alkuvaiheessa, mutta ne saattavat silti säikäyttää. Mikä sekin on ihan luonnollista.
Onneksi verenvuoto kesti vain alle vuorokauden ja ultrassa ei näkynyt mitään huolestuttavaa sen suhteen. Tällä viikolla oli tosiaan myös varhaisultra, jossa näkyi pieni pavun muotoinen vauva. Joka oli itseasiassa neljä päivää isompi, kuin olisi kuulunut olla tässä vaiheessa, mikä saattaa johtua melko aikaisin tikutetulla ovulaatiolla.

Kaikkein yllättävin raskausoire
Ja nyt ehkä siihen kaikista yllättävimpään raskausoireeseen. Minulla on ollut nenä tukossa varmaan kuukauden ja nyt alan vahvasti epäillä, että kyseessä ei ehkä ole enää vain orastava flunssa, vaan tämä on yksi raskausoireista. Kun olen puhunut tästä, niin olen kuullut useammalta raskaana olevalta tai rakaana olleelta, että heillä on tai on ollut nenä tukossa raskauden aikana. Parhaimmillaan siihen asti, että ovat synnyttäneet, jolloin nenä on viimein auennut.
Tämä on ollut enemmän ärsyttävää, kuin mitään muuta. Olen ollut tällä viikolla kipeänä ja sitä myötä aivan totaallisen tukossa, mikä on syönyt yöuniani. Olen herännyt siinä kello 3 – 4 välissä yöllä, kun en ole vain pystynyt nukkumaan tukkoisena. Nyt tämä on onneksi helpottanut. Siitä huolimatta toivon, että en olisi nenä tukossa ihan synnytykseen asti.

Muutoin olen voinut aika hyvin. Edelleen väsyttää, voin aika ajoin huonosti ja olen jatkuvasti nälkäinen. Nälkä on yleensä sitä luokkaa, että se iskee nopeasti ja kovaa ja silloin on pakko syödä, kun se iskee. Yksi ilta olin jo sängyssä peiton alla, valmiina ottamaan Nukkumatin vastaan, kun nälkä iski. Siinä ei auttanut muu kuin nousta syömään. Koska muutoin olisin herännyt viimeistään parin tunnin päästä vielä pahempaan nälkään ja hoiperrellut syömään silloin.
Ensi viikolla meillä on ensimmäinen neuvola. Meidän neuvolan terveydenhoitaja vaihtui nyt ensimmäistä kertaa kahdeksan vuoden jälkeen. Vähän on surku. Pidin meidän edellisestä terveydenhoitajasta ihan valtavasti, mutta tämä nykyinenkin vaikuttaa oikein mukavalta. Puolisolla on neuvolapäivänä vapaapäivä, joten hänen pitäsi päästä mukaan käynnille.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Hyviä uutisia varhaisultrassa
Me oltiin päätetty jo ennen raskautta, että varhaisultraan sitten mennään, kun se vain on mahdollista. Varhaisultra on täysin vapaaehtoinen tutkimus, joka maksetaan usein omasta pussista yksityisellä. Minä koen, että varhaisultra tuo ainakin itselleni melkoisen mielenrauhan raskauden etenemisestä. Lisäksi kätilöt ovat sanoneet, että mikäli varhaisultrassa kaikki on niin kuin pitää, alkuraskauden keskenmenoriski on todella pieni.
Tiedän, että varhaisultra herättää ajatuksia suuntaan tai toiseen. Joidenkin mielestä se on täysin turhaa rahanmenoa. Mutta itselleni se on pieni hinta mielenrauhasta.

Me varattiin aika helsinkiläiseltä Preggo raskausklinikalta. Valittiin paikka ihan puhtaasti hintavertailun tuloksena. Preggolla oli ehdottomasti paras hinta. 85 € sisälsi sekä itse tutkimuksen, että toimistomaksun ja oli näin ollen pääkaupunkiseudun edullisin. Lisäksi klinikka sijaitsi aika kivuttoman matkan päässä meiltä.
Sen verran huonoa tuuria meillä oli matkassa, että toinen lapsista oli kipeänä, joten puoliso ei päässyt tälle käynnille mukaan vaan joutui jäämään hoitajaksi potilaalle.

Jännitystä mukana
Sen verran käynnissä oli jännitysmomenttia mukana, että edellisenä iltana minulla oli alkanut verinen vuoto, joka jatkui vielä aamuisena tiputteluna. Joten takaraivossa jyskytti pelko siitä, että onko kaikki hyvin tai onko keskenmeno alkamassa. Joten onneksi pääsin omalle käynnilleni viisitoista minuuttia etukäteen.
Kun pääsin tutkimuspöydälle ja homma aloitettiin, niin ruudulle lävähti heti kuva, josta minäkin erotin selvän sykkeen. Mikä tarkoitti sitä, että kaikki pelot haihtuivat sen sileän tien ja saatoin vain ihastella meidän vauvaa siinä ruudulla.

Toiki näillä viikoilla (7+1) vauva muistutti vielä enemmän papua, kuin ihmistä. Siinä mielessä tämä varhaisulta on vähän tylsä. Kätilö osasi kuitenkin kertoa, että tämä papu vastasi silloin viikkoja 7+5, eli hän oli neljä päivää isompi, kuin oletettiin. Minä muistan, että ovulaatio oli kyseisessä kierrossa tosi ajoissa, mikä saattaa hyvin selittää sen, miksi vauva on oletettua isompi. Mutta pääasia on, että kaikki on hyvin. Syke oli vahva ja vauva vastasi viikkoja. Ja niitä vauvoja oli vain yksi, mikä on meille täysin riittävä. Nyt voidaan odottaa rauhallisin mielin seuraavaa ultraa.
Tämän kokemuksen mukaan voin suositella lämpimästi Preggon palveluja. Oma kätilöni oli aivan ihana. Hän rauhoitteli minua jo ennen tutkimusta sanomalla, että hän katsoo ensin rauhassa ennen kuin sanoo mitään, jos vauva olisi piilossa. Mutta onneksi, minun hermojeni kannalta, häntä ei tarvinnut etsiä.
Mitä mieltä sinä olet varhaisultrasta? Rahan tuhlausta vai mielenrauhaa?
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit


2