Hae
Big mamas home

Raskausviikko 11 (10+0 – 10+6)

Beben koko: Lime

Oireet: Närästys, ilmavaivat, mielialanvaihtelut, tukkoinen nenä, pissähätä, nälkä ja väsymys.

Himot: Kylmä tuoremehu. Tätä menisi oikeasti litroittain.

 

Raskausviikko 11 (10+0 – 10+6)

Tällä viikolla olen ollut äärimmäisen väsynyt. Yölliset valvomiset lasten kanssa sen kun jatkuivat. Sen lisäksi oma tukkoisuus paheni taas flunssan myötä siihen pisteeseen, että vaikka lapset lopulta nukkuivatkin, niin minä en nukkunut. Heräsin yöllä monta kertaa omaan tukkkoisuuteeni, enkä saanut sen vuoksi enää unen päästä kiinni ja lopulta aloin pelkäämään öitä. Nyt tilanne alkaa jo helpottua, mutta noina öinä oli muutamia todella synkkiä hetkiä.

Nyt minulla on tulossa lääkärinaika ja toivon mukaan saan apua tähän tukkoisuuteen. Sairaanhoitaja oli aikaa varatessa ainakin sitä mieltä, että tarvitsisin ehdottomasti jonkun aavaavan lääkkeen nyt siksi aikaa, kun tätä jatkuu. Eli mahdollisesti sinne raskauden loppuun asti.

Mun rinnat elää tällä hetkellä niin omaa elämäänsä, että on ollut pakko siirtyä jo nyt imetysliiveihin. Niissä rinnoilla on paremmin tilaa elää sitä omaa elämäänsä ja turvota oman mielensä mukaan. Olen tässä ajassa saanut kolmista rintsikoista kaarituet poikki. Löysin Kapp Ahlilta kivat imetysliivit, jotka tuntuivat riittävän tukevilta päällä ja ennen kaikkea mahtuivat päälle. Näillä siis mennään hetkeen aikaa, kunnes tilanne rintojen kanssa joskus tasoittuu.

Tässä kuluneen viikon aikana on ollut muutamia hetkiä, kun olen tuntenut jotain, joka periaatteessa voisi olla vauvan liikkeet. Mutta tiedän hänen olevan vielä kovin kovin pieni ja epäilen, että kyse on ennemmin jostain suolen kuplinnoista, kuin liikkeistä. Tosin eihän sitä tiedä. Odotan kovasti vauvan liikkeitä. Ne kuitenkin kertovat sitten paljon siitä, miten pikkuinen kohdussa voi. Sekin voi olla, että koska odotan niitä kovasti, olen kuvitellut jotain liikkeiden kaltaista. Mutta ehkä kohta alan tuntemaan oikeasti niitä hipaisuja.

Nt-ultra

Meillä on ensi viikolla nt-ultra. Se on alkanut jännittää. Paljon mietin ikääni ja sitä, onko vauvalla kaikki hyvin. Olen puhunut puolison kanssa siitä, että minulla ei välttämättä riitä voimavarat, mikäli vauvalla olisi joku vamma. Nämä pelot ovat varmasti enemmän ja vähemmän normaaleja tässä vaiheessa. Haluaisin uskoa, että myös turhia. Ja minulla ahdistuneisuushäiriö lyö tähän omat mausteensa sekaan. Uskon kuitenki, että näistä on hyvä puhua yhdessä jo ennakkoon. Jos huono onni sitten sattuisikin kohdalle. Mieluummin niin, että on joku suunnitelma valmiina. Mutta haluan uskoa, että hyvin tässä käy ja ultrassa kaikki on niin kuin pitääkin.

Ihan vähän jännittää myös siirtyykö laskettu aikani ultran jälkeen. Vauva oli jo varhaisultrassa hieman odotettua isompi ja ovulaationi oli tosi aikaisessa. Joten voi olla, että laskettu aikani kuuluisi olla aikaisemmin. Joten jännä nähdä miltä ultrassa ensi viikolla näyttää.

 

Mutta oireet alkavat selkeästi tasoittua tuota tukkoista nenää lukuunottamatta. Joten keskiraskautta odotellessa. 😀

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Raskausviikko 10 (9+0 – 9+6)

Raskausviikko 9 (8+0 – 8+6)

Raskausviikko 8 (7+0 – 7+6)

Raskausviikko 7 (6+0 – 6+6)

Raskausviikko 6 (5+0 – 5+6)

Raskausviikko 9 (8+0 – 8+6)

Beben koko: Kirsikka

Oireet: Väsymys, nälkä, tukkoisuus, ajoittainen huonovointisuus, levottomat unet, ilmavaivat.

Himot: Ei mitään erityistä.

 

Raskausviikko 9

Olen nyt virallisesti raskausviikon 10 puolella ja ensimmäinen kolmannes lähestyy loppuaan. Aika uskomatonta. Mitään valmisteluja me ei olla vielä aloitettu, koska ei tässä varsinaisesti ole vielä mikään kiirekään. Etunimet on vauvalle mahdollisesti valmiina, mutta thast it. Siskot odottavat vauvaa innokkaasti ja haluavat joka viikko tietää, minkä hedelmän kokoinen vauva on ja koska se esimerkiksi alkaa pissata.

Mutta nyt hetkeksi takaisin raskausviikkoon 9. Koen saavuttaneeni jonkinlaisen zen tilan tämän raskauden suhteen. Keskenmeno ei jännitä enää ihan koko ajan. Varhaisultralla oli kyllä iso merkitys omalle mielenrauhalle. Samaan aikaan olen aika sinut omien olojen kanssa. Odotan kyllä sitä, että niin nenän tukkoisuus, kuin jatkuva väsymyskin viimein loppuisiva, mutta samaan aikaan olen myös sopeutunut niihin. Niiden kanssa eletään ja nyt mennään siitä, missä rima on matalalla.

Puolisoni on ottanut aivan ihanasti vastuuta kodista. Minä en esimerkiksi muista, milloin olisin viimeksi tiskannut, koska hän on ihan pyytämättä ottanut vastuun tästä. Ruokaa tehdään kumpikin vuorotellen, mutta on hän ottanut vastuuta myös siitä vähän enemmän. Mistä olen ihan älyttömän kiitollinen. Nämä raskauden ei niin kivat puolet on helpompi jaksaa, kun toinen ottaa vastuuta.

Mun maha on tullut nyt tietyllä tapaa esiin. Se ei ole varsinaisesti kasvanut vielä, mutta on nykyään enemmän sellainen kiinteä pallo ja näyttää raskausvatsalta. Mikä on minusta aivan ihanaa, koska rakastan fiilistellä kasvavaa vatsaa.

En stressaa painosta. Sitä on tullut molemmissa aiemmissa raskauksissa ja varsinkin kuopusta imettäessä sitä myös lähti vastavuoroisesti molempien raskauksien edestä. Tarkoitukseni on imettää myös tällä kertaa ja haluan uskoa sen onnistumiseen. Lisäksi, raskaus ei ole mielestäni aika, jolloin kannattaa painon nousua stressata. Se kuuluu asiaan, kun sisällä kasvaa uusi elämä. Elimistössä on kuitenkin jo 40 % enemmän verta, jotta se jaksaa ylläpitää ja kasvattaa tuota uutta elämää.

Ensimmäinen neuvola

Meillä oli tällä viikolla myös ensimmäinen neuvola. Puoliso osallistui neuvolaan myös. Olen sanonut hänelle, että hän saa tulla mukaan ihan kaikkille käynneille ja tarkastuksille. Näin hän pystyy olemaan paremmin mukana tässä raskaudessa. Kyseessä on kuitenkin hänen esikoisensa.

Ensimmäinen neuvola ei ole kovin ihmeellinen. Me kirjattiin kaikki esitiedot ylös. Käytiin läpi myös edelliset raskaudet ja synnytykset. Minulla oli molemmissa aiemmissa raskauksissa loppuraskauden riesana raskaushepatoosi, joten todennäköistä on että tämä maksan toimintahäiriö uusii myös tällä kolmannella kerralla. Tämä ei pelota minua enää. Ensimmäisellä kerralla se säikäytti, mutta tarkkailulla riskit ovat pieniä. Ja aiemmissakin raskauksissa maksa-arvojeni kohoamiseen reagoitiin todella ripeästi.

Nyt on ultrat ja labrat varattu ja raskaus etenee. Nyt vain odotellaan sitä seesteistä ja energistä keskiraskautta. 😀

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Raskausviikko 8 (7+0 – 7+6)

Raskausviikko 7 (6+0 – 6+6)

Raskausviikko 6 (5+0 – 5+6)

Raskausviikko 5 (4+0 – 4+6)

Miten uskallettiin yrittää juuri nyt