Heippa, pitkästä aikaa. Tässä on nyt hetki lomailtu ja otettu pientä etäisyyttä blogiin. Nyt yritän varovaisesti verrytellä sormia ja ravistella ruostetta jäsenistä. Muutamassa viikossa ehti tulla jo ikävä kirjoittamista. Mutta täytyy sanoa, että ensimmäisenä viikkona en halunnut edes ajatella blogia. Olin onnistunut ajamaan itseni täysin jonkin ratkaisevan pisteen yli. Olin aivan lukossa. Ja täytyy myöntää ettei kimppuuni hyökännyt nettikiusaaja ainakaan auttanut asiaa. 

Tauon pitäminen oli pyörinyt päässäni jatkuvasti viimeisinä päivinä ennen päätöksen tekemistä. Lopulta, kun päätin pistää läppärin kannen hetkeksi kiinni, olo oli huojentunut. 

Mikä tuntui todella ikävältä, koska rakastan bloggaamista. Se on minulle tärkeä tapa tuoda esiin luovuuttani ja on ehdottomasti pitkäikäisin projektini. Jos ei lasketa mukaan yhtä isoksi venähtänyttä roolipeliprojektia nuorempana. En halua, että siitä tulee pakko pullaa. Varsinkin, kun tämä on minulle edelleen harrastus, eikä työ. Alan ymmärtää mitä ammattibloggaajat tarkoittavat puhuessaan siitä, kuinka haastavaa on kun työ ja vapaa-aika sulautuvat niin täysin. Tästä syystä pieni breikki tuntui enemmän, kuin vain tarpeelliselta. 

Mutta se on ihmeellistä, miten luovuus alkaa virrata todella nopeasti, kunhan antaa itsensä tylsistyä. Vaikka kirjoittaminen ei heti inspiroinut, niin aloin piirtää. Luovuus löytää selkeästi jonkun kanavan, jota kautta pääsee ulos. Toivon, että osaisin jatkossa antaa tilaa niin bloggaamiselle, kuin piirtämisellekin. 

Samaan aikaan mieleeni alkoi tulvia myös postausideoita ja aiheita, joista haluan kirjoittaa. Kameran kanssa olen oikeastaan heilunut koko ajan enemmän tai vähemmän. Toki on ollut myös niitä päiviä, kun se on saanut lojua rauhassa kaapissa. Pikku hiljaa kirjoittaminenkin alkoi tuntua luonnollisemmalta. Aloin hiljakseen kirjoittaa ajatuksia varovaisesti ylös ja luonnostella joitain postauksia. Ajattelin silti lomailevani vielä jonkin aikaa. Palaisin sitten, kun ajatus bloggaamisesta tuntuisi taas luonnolliselta. 

Koska kärsin akuuteista Perjantain parhaiden vieroitusoireista, niin päätin listata sellaiset itse. Noorat viettävät kesälomaa podin parista, joten jonkin aikaa tässä joutuu kärvistelemään ilman heitä. Onneksi kaikkein pahimpina hetkinä voi kuunnella vanhoja jaksoja. 

Listasin muutamat pp:t jo instagramin puolelle. Mutta koska niitä alkoi vain tulla mieleen lisää ja lisää, päätin jatkaa listaa blogissa. 

✘ Upposin viikolla todella mielenkiintoiseen rabit holeen, kun jatkoin lempiharrastustani äänikirjan muodossa. Enkä tällä kertaa tarkoita lukemista, vaan cheeklogiaa. Kiinnostuin Cheekistä brändinä, kun hänen lopettamistaan puitiin lehdissä. Kiinnostuin nimenomaan ilmiöstä, kun henkilöbrändistä tulee suurempi kuin itse henkilöstä. Kuunteleen ehtiessäni Cheekin elämänkertaa äänikirjana, jonka sivuvaikutuksena tulee uppouduttua myös (lahtelaiseen) räp-kulttuuriin. Toinen sivuvaikutus on se, että jos en ole kuunnellut kyseistä kirjaa, olen huudattanut kotona suomiräppiä. Tosi mielenkiintoinen kirja, johon kannattaa tutustua vaikka Cheek itsessään ei kiinnosta. 

✘ Alkuviikosta meillä oli sovittuna päivällistreffit Heidin luona. Nauroimme, että meillä on tässä Noorien arkiruokakerhon Itä-Helsingin yksikkö koossa. Heidi oli tehnyt tosi hyviä kasvistortilloja ja minä olin luottanut taas taitoihini juustokakkujen tekijänä. Ilta oli todella mukava ja onnistunut. Oli ihanaa vierailla Heidin luona ja päästä vähän purkamaan sydäntä. Totesin jossain vaiheessa, että kannatti ostaa vauvalle kehto second handina. Minun ja Heidin ystävyys lähti nimittäin liikkeelle juuri siitä. 

✘ The Floral Societyn kukkalähetyksessä oli mukana tällä kertaa freesioita, joista on tullut lempikukkiani. Rakastan pieniä herkkiä freesioita, jotka assosioin vahvasti kesään. 

✘ Aloitin myös kevytlukemiseksi Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu-äänikirjan, kuunneltuani noin vuoden verran hypetystä siitä. Viimeinen tikki oli se, että Antti Holma suositteli äänikirjaa. Hyppäisin varmaan järveen, jos Antti neuvoisi. Kirja vaikuttaa alustavasti hyvältä. Iloinen yllätys oli, että Pirjo Heikkilä on tarinan lukija. Rakastan Pirjon ääntä. 

✘ Kokeilin uusia hiustuotteita Natura Siberica tuotemerkiltä, joihin rakastuin kerta heitolla. Omat luonnonkiharani tykkäävät tuotteista todella paljon ja kihartuvat villeimpinä, kuin koskaan. #kesäafro 

✘ Viikon ykkösjuttu oli se, että Sykkeen uuden kauden ensimmäiset neljä jaksoa ilmestyivät Ruutuun. Odotus on ollut lyhyt, mutta piinallinen ja hotkaisin uudet jaksot kerralla yhteen pötköön heti aamusta. Sovimme aamuvuorossa olevan työkaverini kanssa (joka myös on sykefani), että emme katso toisiamme vuoron vaihdossa silmiin, ettei katseeni spoilaa hänelle mitään ratkaisevaa. Taattua Syke laatua! 

✘ Toistaiseksi tämä kesäkuun ensimmäinen viikko on ollut parempi ja onnellisempi, kuin koko toukokuu yhteensä. Olo on tämän vuoksi toiveikas. Ongelmat eivät ole ohitse, mutta jos solmut lähtevät tästä aukeamaan hiljalleen. Tai saisimme ainakin riittävän, seesteisen hengähdystauon tämän kaiken keskellä.