Terveiset täältä helteisestä Itä-Helsingistä. Kerrankin olen onnellinen siitä, että meren rannassa tuulee aina. Tuo pieni tuulenvire, joka meilläkin pääsee sisälle, tuntuun taivaalliselta. Meille oli jo kesän alussa selvää (itse asiassa tämä oli selvää jo syksyllä, kun vaihdoin työpaikkaa), että tämä kesä tulee vierähtämään aika pitkälti lähellä kotia. On puuhattu sopivassa suhteessa oman jaksamisen mukaan. Kotikesän viihtyisyyttä on lisännyt suunnattomasti se, että hankimme lapsille altaan terassille. Sinne pulahdetaan heti hoitopäivän jälkeen ja ensimmäiseksi viikonloppuaamusta. Ihan parasta. 

 

Terassin muu sisustaminen on edelleen muuten vaiheessa. Tilan lisäksi ongelmia tuottaa se, että haaveilemme muutosta ja koska todennäköisesti seuraavan kodin parveke on huomattavasti pienempi. Suoraan sanottuna sisustuskärpänen ei ole tämän suhteen päässyt puraisemaan. Ajateltiin kuitenkin katsella alennusmyynneistä jotain, joka toisi mukavuutta kattoterassillemme. 

Lapset ovat siitä huolimatta siirtäneet osoitteensa pysyvästi terassille ja altaaseen. Epäilen, että kohta heille kasvaa kidukset. Altaan lisäksi olemme tehneet terassille myös eväsretkiä. Lounas maistuu kummasti paremmalta, kun sen syö viltin päällä istuen. Myös lasten mielestä. Iltauinnit ovat puolestaan auttaneet lapsia viilentymään ennen nukkumaan menoa, joka on helpottanut ainakin nuorimmaisen nukahtamista. Esikoinen ei malttaisi nukahtaa ollenkaan näillä keleillä. Sen lisäksi terassilla on selkeästi hauskaa juosta vain ympyrää. Naapurien parvekkeilla hengailevat pikkukoirat ovat ohjelmanumero itsessään ja niitä kurkitaan väliseinien raoista. 

Minulla oli tällä viikolla sellainen kolme päivää kestävä päänsärky. Minulla oli niskat täysin jumissa, mikä heijastui sitten päähän. Olen yrittänyt tässä googlata joogasaleja. Kaipaisin kovasti säännöllistä liikuntaharrastusta elämään ja jooga voisi olla sellainen sopiva. Sitä voisi tehdä sitten kotonakin. Työkaveri onnistui istuttamaan päähäni ajatuksen ilmajoogasta. Jos teillä on kokemuksia yhtään minkäänlaisesta joogasta, niin kuulen mielelläni. 

Viime viikko oli muuten kesäpäiväkodin viimeinen viikko. Maanantaina tytöt siirtyvät taas tuttuihin hoitokuvioihin perhepäivähoitoon. Molemmat ovat tykänneet älyttömästi tästä päiväkodista. On ollut ilo viedä lapset aamuisin touhuamaan. Se miten hyvin kumpikin sopeutui päiväkotiin, on saanut meidät ajattelemaan todella sitä, että tuleva vuosi tulee todennäköisesti olemaan viimeinen perhepäivähoidossa. 

Lapsista puheen ollen, esikoisemme sai kutsun sukuloimaan Poriin. Näillä näkymin näyttäisi siltä, että hän lähtee matkaan mummin kanssa ja jatkaa lomaa sitten aavistuksen pidempään yksinään rakkaiden sukulaisten hoivissa. Kyseessä on se osa sukuani, jonka luona minä olen viihtynyt erityisen hyvin. Minusta tuntuu, että äitinä jännitän tätä reissua eniten, vaikka olen itse reissannut jo todella pienenä sukuloimassa. Lapsi itse on ihan innoissaan lähdössä tervehtimään isoisoäitiään ja muita Porin sukulaisia. Pakkailee jo reppuaan. Kun vielä saataisiin aikataulut sopimaan yhteen kaikkien kanssa. 

Blogiloman aikana kävin ystäväni Heidin kanssa dinnerillä Helsingin keskustassa. Veimme siis Arkiruokakerhon Itä-Helsingin jaoston ihmisten ilmoille. Arkiruokakerho on siis Noorien kehittämä konsepti, jossa yksinkertaisuudessaan kerhon jäsenet tekevät vuoroviikoin ruokaa ja muut tulevat lapsineen syömään. Kannattaa kuunnella Noorien podia, sillä konsepti on loistava, samoin kuin koko Perjantain parhaat. 

Me olemme harrastaneet arki illan dinnereitä lasten kanssa myös pari kertaa ja nimesimme oman pienen porukkamme Itä-Helsingin jaostoksi. 

Tällä kertaa tapasimme tosiaan keskustassa ja ilman lapsia. Alkuperäinen suunnitelma oli testata eräs kehuttu sushipaikka, mutta se mokoma oli kesälomalla. Niin päädyimme lennosta vaihtamaan remontoituun Stindbergiin. Heidi on käynyt ravintolassa jo ennen remonttia, mutta minulle tämä oli ensimmäinen kerta ikinä. 

Paikka oli ihan mielettömän kaunis. Remontoijat ja suunnittelijat ovat tehneet aivan loistotyötä. Matkasin tunnelman myötä toiselle puolelle Eurooppaa. Vietin monta minuuttia katsellen ihastuneena ympärilleni. Minä pidin myös tilaamastani lohisalaatista, mutta juomapuoli oli pettymys. Talon viini ei puhutellut, eikä niinkään myös ylihintainen jäätee, joka tuli suoraan pullosta. Ymmärrän täysin, että ei voi tarjota enempää, kuin mihin resurssit riittävät. Mutta se pitäisi huomioida myös hinnoissa. Minusta juomien hinta/laatu-suhde ei tällä kertaa toiminut. 

Oli kuitenkin todella mukavaa istua alas ystävän kanssa ja vaihtaa kuulumisia. Olemme Heidin kanssa nähneet yleensä vain lasten kanssa, joten oli kivaa nähdä myös niin ettei tarvinnut vahtia kenenkään syömisiä tai käyttäytymistä. Saatiin olla vain aikuisten kesken. 

Jälkiruoka me käytiin hakemassa Magnum Helsingistä. Todettiin etteivät meidän jäätelöt olleet ihan pinterest perfect, mutta maistuivat ne silti hyvältä. Ilta oli sellainen todella kaivattu, pieni tuuletus ja se tuli todella tarpeeseen.