Helmikuun alun kuulumisia
2Hei ihana! Toivottavasti sinulle kuuluu hyvää. Minä olen pari viimeistä päivää hoitanut nuhaista taaperoa, samalla kun kärsin todella kivuliaista kuukautisista. Tuntuu, että kivut pahenevat vuosi vuodelta. Tällä kertaa pystyin joko makaamaan paikoillani tietyssä asennossa tai kävelemään kumarassa ympyrää, muutoin olo oli sietämätön. Ja tässä tilanteessa lääkärit suosittelevat buranaa ja panadolia, jotka eivät omalla kohtallani auta enää tippaakaan. En voi muuta kuin ihmetellä, miten naisten kivunhoito on edelleen näin heikoissa kantimissa.
Totte on ollut varsinainen enkeli. Kun minun ei tehnyt mieli syödä yhtään mitään hän toi kaupasta vispipuuroa ja vähän irtokarkkeja, jolloin sain suusta edes jotain alas. Ihmettelen edelleen miten olen ollut näin onnekas. En ole vain löytänyt itselleni kumppania, joka tekee puolet kotona, vaan myös aidosti tukee minua. Oli asia mikä hyvänsä.
Viime päivinä…
Olen viime päivinä suunnitellut kakkua äidilleni, joka täyttää vuosia. Juhlimme häntä tulevana viikonloppuna perheen kesken ja minä lupauduin leipomaan sitä varten kakun. On kiva päästä leipomaan jotain vähän aikuisempaan makuun, kun yleensä leivon kakkuja lastenjuhliin. Äidin kakkuun tulee näillä näkymin vadelman ja sitruunan makuja, sekä hempeitä pastellisia värejä. Kokeilen tällä kertaa myös ensimmäistä kertaa marenkikreemin maustamista aromilla. Lupaan esitellä lopputuloksen myös täällä.
Ennätyksiä rikki
Rikon tällä hetkellä omia ennätyksiäni Instagramissa, mikä tuntuu kieltämättä oikein hyvältä. Julkaisuni tavoittavat tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin koksaan aikaisemmin. Se tuntuu erityisen hyvälät senkin vuoksi, että olen tehnyt paljon töitä sen eteen. Ihmiset ovat kiinnostuneet minuista ja jutuistani. Toki samaan aikaan sisältöni tavoittaa myös niitä, jotka eivät ole niin kiinnostuneita ja joita jopa ärsytän.
Tiedostan vallan mainiosti sen, että mitä isompi yleisöni on, sitä enemmän tavoita myös niitä, joita ei naamatauluni miellytä. Eikä ole yksinkertaisesti mahdollista miellyttää kaikkia. Kun kumartaa yhteen suuntaan, pyllistää toiseen. Niin se vain menee. Ja minä haluan keskittyä niihin seuraajiin, jotka saavat sisällöstäni inspiraatioa ja voimaa. Heitä varten minä tätä teen. Ja vain sillä on väliä.
Tällaiset hetket tuntuvat itselle merkittäviltä. Aina välillä tuntuu siltä, että kaikki muut etenevät urallaan ja saavat asioita onnistumaan ja itse junnaa vain paikoillaan. Mikä ei edes pidä paikkaansa. Etenen ihan koko ajan. Rikon omia ennätyksiäni. Kasvatan tilejäni. Onnistun myymään kamppanjan uudelleen vanhalle asiakkaalle. Saan kutsuja tapahtumiin. Verkostoidun. Etenen. Ja yritän muistuttaa itselleni, että en voi verrata itseäni muihin. Keskityn tekemään omaa juttuani. Ja iloitsen jokaisesta saavutuksestani.
Väsyneet naiset
Aloin tänään kuuntelemaan Hanne Kettusen ääni kirjaa Väsyneet naiset. En ole vielä kovin pitkällä, mutta voin siitä huolimatta suositella kirjaa lämpimästi ihan jokaiselle. Niin naiselle, kuin miehelle. Hanne pureutuu kirjassaan siihen, miten monet naiset väsyvät ja miten parisuhteessa nainen on yleensä se, joka väsyy. Miten tänäkin päivänä työnjako on epätasa-arvoinen parisuhteissa. Kirja vaikuttaa heti kättelyssä tosi hyvältä. Olen aina pitänyt Hannen tavasti kirjoittaa.
Kuuntelin äänikirjaa lenkillä ja tirautin siinä samalla pari kyyneltä. Mietin menikö kirja ihoni alle sen vuoksi, että olen tuntenut itseni viime aikoina todella väsyneeksi. Omaan väsymykseeni epäilen syyksi niin hormoneja, kuin myös neljättä kuukautta jatkuvaa marraskuuta. Suosittelen kirjaa Totelle ja kyllä kaikille muillekin.
Meidän arki on edelleen todella hyvää ja ihanaa. Toki meilläkin on huolemme, mutta samaan aikaaan olemme monella tavalla todella onnekkaita ja onnellisia. Saan olla joka päivä onnellinen siitä, mitä olen saanut. Suomen ja maailman tämän hetkinen tilanne huolestuttaa ihan joka päivä. Tuntuu kamalalta millaisessa syösykierteessä maailma on. Mutta en näe tässä tilanteessa muuta vaihtoehtoa, kuin ajatella positiivisesti, keskittyä hyvään ja tehdä oma osansa sen eteen, että maailmasta tulisi parempi paikka. Vaalit ovat pian. Se on taas tilanne, jossa pääsee vaikuttamaan. Minusta tuntuu, että olen oman puolueeni ja ehdokkaani löytänyt.
Mutta kuten sanottu, keskityn positiiviseen. Keskityn perheeseeni ja läheisiini.
Mitä sinulle kuuluu helmikuun alkuun? Toivon, että pääsisin taas hyvään kirjoitusrytmiin hetkellisen takkuilun jälkeen.
-Jenni
Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Mitä kuului viikonloppuun
Istun taas rauhassa olohuoneen sohvalla ja nautin siitä illuusiosta, että olisin yksin kotona. Totte on siis töissä ja kaikki kolme lasta nukkumassa. Sairasteluiden vuoksi meillä ei ole kovin montaa tällaista hetkeä ollut vielä tämän vuoden puolella, joten nautin tästä täysin rinnoin. Haaveilen jossain vaiheessa siitä, että saan olla kotona täysin yksin, mutta siihen asti tämä käy oikein hyvin.
Tämä alkuvuosi on ollut hyvin vahvasti sitä, että kun yksi tervehtyy, toinen sairastuu. Meillä on koko ajan joku sairaana tai toipilaana. Nytkin on yksi antibioottikuuri päällä. Toivon todella, että tämä kierre helpottaa mahdollisimman pian.
Tein eilen sen päivän 10 minuutin jumpan. Vuorossa oli core-treeni. Tässä vain kävi niin, että valmiiksi jumissa ollut niska jumahti entisestään niin, että pää ei tahdo kääntyä. Nyt olen oppinut jälleen kerran, että on tärkeää kuunnella omaa kehoa. 😅
Perustelin tätä itselleni sillä, että tässä on niin hyvä, useamman viikon putki päällä, ettei sitä yhtä kannata jättää välistä. Mutta nyt olen entistä huonommassa kunnossa, kun en saa nostettua taaperoa syliin. Sen lisäksi heräsin yöllä joka kerta siihen, kun yritin kääntää päätäni.
Syntymäpäiväjuhlat
Meidän viikonloppu oli tosi kiva. Juhlittiin koululaisten synttäreitä perheen ja ystävien kesken. Koti oli täynnä ihmisiä. Lapset saivat mieluisia lahjoja ja taaperokin viihtyi. Sunnuntai meni sitten palautuessa tästä rupeamasta.
Leivoin näihin juhliin taas kolme päivää, mikä on minulle aika normi. Aloitan esimerkiksi kakkupohjien teon hyvissä ajoin valmiiksi. Toisena päivänä leivon muffinssit, juustokakut ja täytän täytekakut. Kolmas päivä on puolestaan pyhitetty koristeluun ja joskus myös suolaiseen leivontaan. Muutoin urakka olisi mahdotona, mutta tällä tavalla eri päiville jaettuna se on hoidettavissa.
Ja edelleen, aika ajoin mietin sitä, että pääsisin monella tavalla helpommalla, jos vain pinoaisin kaupan donitseja päällekäin. Mutta pohjimmiltani nautin tästä aivan valtavasti. Lasten ilmeet olivat näkemisen arvoiset kun laskin syntymäpäiväkakut pöytään.
Kuvassa näkyvät muffissit on tehty tällä reseptillä.
Palaan juhliin ja tarjottaviin vielä omissa postauksessaan. Onnistuin nimittäin tekemään pikkukakkuihin todella hyvät pohjat ja jaan reseptin mielelläni teidän kanssanne. Miten sinun viikonloppusi sujui?
-Jenni
Tilaa uutiskirjeeni, niin saat säännöllisesti uusia ajatuksia ja vinkkejä arkeen.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Sininen juhlamekko – Kaukana ollaan ihonmyötäisistä bilemekoista