Pakkolain tavoite on murtaa hoitajien työtaistelu
1Ikäväksi joudumme toteamaan, että elämme aikaa jolloin ihmisten orjuuttaminen pakkolailla on parempi vaihtoehto, kuin inhimillisen palkan maksaminen. Sosiaali- ja terveysministeri nimittäin valmistelee lakiesitystä, joka pakoittaisi lakkoilevat hoitajat töihin. Pakkolain ainoa tarkoitus on murtaa hoitajien lakko ja työtaistelu. Tämä laki puuttuu työntekijöiden perusoikeuksiin. Näillä perusoikeuksilla tarkoitetaan nimenomaan työtaisteluoikeutta. Myös hoitajilla pitäisi olla oikeus taistella omien työolojensa ja palkkauksensa puolesta. Koska työtaistelu on täysin laillinen, niin todellisuudessa hallitus on säätämässä pakkotyölakia.
Samaan aikaan, kukaan ei ole tehnyt mitään työriidan sovittelemiseksi. Kaikki energia ja huomio on laitettu tämän pakkolain laatimiseen. Kaiken lisäksi tätä pakotetta valmistellaan sen vuoksi, että työnantajat ovat antaneet virheellistä tietoa julkisuuteen suojelutyön riittämättömyydestä. Todellisuudessa suojatyö on riittävää ja monessa paikassa tähän tilanteeseen on varauduttu paremmin, kuin siihen ihan perus arkeen.
Olen kertakaikkisen järkyttynyt tästä. Todella vaikea löytää sanoja kaikelle tälle asenteelle. Oikeasti. Mitä järkeä tälle alalle on edes valmistua? Kun selvää on, että hallitus vihaa hoitajia näin paljon.
”Asiantuntijan” kommentti
Sain blogiini kommentin, jonka merkitsin suoraan roskaviestiksi:
”Kyllä kuule hoitajia saadaan. Jostain Virosta, Ukrainasta, Singaporesta, Filippiineiltä, name it… Ovat onnessaan kun nostavat liksaa, josta voi lähettää kotiinkin osan.
Kermaperseet voisivat nyt nöyrtyä. Siirtykää muille aloille. Sitähän hoitohenkilöstö itsekin uhkailee. Hoitajien kruunua ei tarvitse enempää kirkastaa. Katsotaan miten käy.”
Ihan ensinnäkin tästä tulee mieleen, että tämä ihminen on tuskin tehnyt päivääkään työtä hoitoalalla. Mielipide on todennäköisesti muodostunut uutisoinnin perusteella. Ensinnäkin terveydenhuollossa tarvitaan ammattitaitoisia hoitajia. Hoitajia, joilla on ammattitaidon lisäksi myös kielitaitioa. Meidän maassamme jokaisella on oikeus saada hoitoa ja palvelua omalla kielellään. Potilaan pitää tietää ja ymmärtää, miten häntä hoidetaan. Jotenkin musta tuntuu, että tämä sama kommentoija on valmis tekemään valituksen heti, kun saa mahdollisesti ala-arvoista hoitoa jossain sairaalassa.
Toisekseen, ei niitä hoitajia ole työhaastatteluissa jonoksi asti. Samat työpaikkailmoitukset pyörivät tuolla viikosta toiseen ja jos haastatteluun saa yhdenkin hyvän tyypin, niin se on jo lottovoitto. Edellisessä työpaikassani meillä oli koko ajan noin 1-3 työntekijän vaje, koska ketään ei löytynyt. Kun joku löytyi, toinen lopetti.
Toisekseen, suomalaisen hoitajan palkasta ei lähetetä yhtään kenellekkään osaa. On ihme, jos sen saa riittämään omaan elämiseen. Kuten olen aiemmin kertonut, kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä ylitöitä ja ympäripyöreää päivää. Kuten itse kirjoitin, niin minä sain palkan päälle, vielä suht tuntuvaa asumistukea, jotta selvisin. Mietin vain, olisiko mahdollista, että hoitajien peruspalkka olisi sellainen, ettei Kelan tarvitsisi maksaa heille asumistukea.
Alanvaihto
”Siirtykää muille aloille.” Niinhän moni on jo tehnyt ja moni on tekemässä. Niin minäkin. Haluan lähihoitajan tutkinnon valmiiksi tasan tarkkaan siksi, että hoitoalan tutkinnolla voin myöhemmin opiskella halutessani seksuaaliterapeutiksi. Mutta koska meidän hoitajamme lähtevät muille aloille, niin kohta hoitajia ei enää ole. Tulevina vuosina meillä on 30 000 hoitajan vaje kun väestö ikääntyy. Sitä vajetta ei ihan herkästi paikata koulupaikkoja lisäämällä, kun kukaan ei halua alalle.
Toivon ja rukoilen, että hallituksessa tultaisiin pian järkiin ja tajuttaisiin, ettei pakkolain asettaminen ole mikään ratkaisu. Toivon, mutta en usko.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Hoitoalan lakko
Mietin hetken haluanko avata omaa näkemystäni tästä aiheesta blogin puolella. Instagramissa olen kyllä kertonut avoimesti mielipiteestäni hotoalan tilanteeseen liittyen. Ensinnäkin olen sitä mieltä, että tämä hoitoalan lakko on äärimmäisen tarpeellinen. Mutta henkilökohtaisesti epäilen, että tästä on oikeasti mitään konkreettista hyötyä. Koska samaan aikaan suunnitellaan uutta pakkolakia, jolla kaikki hoitojat saataisiin pakotettua töihin. Samaan aikaan iltapäivälehdet kirjoittavat tarinaa ahneista hoitajista, jotka vaarantavat potilasturvallisuuden vaatiessaan lisää palkkaa muka ihan kohtuullisen palkkansa päälle. Todellisuushan on se, että harva meistä on edes nähnyt 3000 € kuukausipalkkaa asumatta töissä.
Tämä kertoo todella paljon ihmisten asenteista hoitoalaa kohtaan. Joten henkilökohtaisesti mietin vain sitä, tuliko lakko liian myöhään ja tarkoittaako tämä vain suomalaisen terveydenhuollon totaallista romahtamista.
Omat kokemukseni
Minä olen vasta valmistumassa hoitoalalle. Olen kuitenkin ehtinyt tekemään hoitotyötä jo noin kahdeksan vuotta ja tällä hetkellä mietin, miten voin pelata korttini niin etten joutuisi tekemään sitä enää päivääkään.
Minua on töissä ahdisteltu seksuaalisesti, koskemattomuuttani on loukattu, minua on lyöty ja nipistelty, nimitelty ja haukuttu. Minusta on tehty perättömiä valituksia, koska naamani ei ole miellyttänyt. Minua on uhattu tappamisella ja vammauttamisella.
Kun jäin lasten kanssa yksin eron jälkeen, minulle tehtiin hyvin selväksi silloisten esimiesten puolelta, että olen taakka yritykselle. Yritykselle, jonka tarkoitus on hoivata, auttaa ja taata ihmisarvoinen elämä, mutta joille hoitajat ovat pelkkä menoerä. Voin eron jälkeen äärimmäisen huonosti ja kun yritin hoitaa itseäni ja jäädä sairaslomalle, minua uhkailtiin oppisopimuksen purkamisella. Minua syyllistettiin siitä, kun pienet, päiväkoti-ikäiset lapseni sairastivat. Lopulta pelkäsin lasten sairastumista ja ahdistuin valtavasti siitä, kun jommalla kummalla alkoi nenä edes vuotamaan.
Yksin pienten lasten kanssa toivoin, että saisin tehdä arkiaamupainotteista listaa. Eli viikonloppu ja iltavuoroja vähennettiin. Oman jaksamisen kannalta pyysin mahdollisimman vähän yövuoroja. Joten minun palkkani oli yleensä nippa nappa yli sen 2000 €. Eli käteen jäi yleensä 1500 – 1600 €. Näin ollen olin oikeutettu Kelan mielestä lähes 500 € asumislisään, koska he olivat sitä mieltä, että tuloni eivät millään riitä elämiseen kahden lapsen kanssa.
Joten, ihan ensinnäkin, olisiko tässä tilanteessa mitään mahdollisuutta kuunnella niitä, jotka tietävät tarkalleen kuinka paljon sitä rahaa jää käteen. Eli juuri niitä hoitajia. Muistan elävästi sen, kun paljon ylitöitä tehnyt kollega valitteli kerran, että mitä järkeä näissä ylitöissä on, kun palkkaa ei koskaan jää käteen yli 2000 €, vaan aina sen alle. 3000 € on loppujen lopuksi aika kaukaa haettu palkka.
Minä ja lapset olemme aina saaneet hyvää hoitoa. Mutta nyt pelkään että se ei ole pian mahdollista. Hoitoalan lakko on äärimmäisen tarpeellinen, mutta pelkään, että se tulee liian myöhään. Tässä vaiheessa ratkaisu ei ole koulutuspaikkojen lisääminen, koska moni muu, kuten minäkin haluaa vaihtaa alaa heti valmistuttua. Mitein jopa kannattaako tässä edes valmistua, jos pakkolailla minut voidaan sitten pakoittaa hoitotöihin.
Nyt kannattaisi oikeasti kuunnella hoitajia, jotka ovat jo pitkään äänestäneet jaloillaan. Kohta hoitajia ei yksinkertaisesti enää ole.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals