Pikkujoulu
0
Niin se tonttu muisti käydä tänäkin vuonna muistamassa lapsia pienillä lahjoilla. Pikkujoulu on itselleni ehkä se rakkain jouluperinne lapsuuden kodistani, jossa pikkujoulua vietettiin ihan teini-ikään asti. Kirjoitin tästä postauksen viime vuonna (tästä postaukseen) ja kerroin kattavammin, mistä on kyse.
Omassa lapsuudessani joulukuun ensimmäinen ja pikkujoulu tarkoitti sitä, että vuoden paras aika, eli se joulun odotus alkoi. Siihen aikaan oli ihan normaalia, että jouluun alettiin valmistautumaan vasta ensimmäinen päivä. Nykyään tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että joulunodotus aloitetaan hyvissä ajoin marraskuun puolella. Näin on ainakin omassa kuplassani. Mutta lapsuudessa siitä pikkujoulusta alkoi oikeasti se vuoden paras aika. Siksi joulukuun ensimmäinen päivä on ollut itselleni niin tärkeä.
Tänä vuonna pieniä paketteja oli kolme. Koska totta kai vauvakin tarvitsee ensimmäisen pikkujoulahjansa. Vauva ei tule tästä muistamaan mitään, mutta tämä oli merkityksellistä itselleni. Myönnän sen.
Isommat lapset osaavat jo odottaa pikkujoulua. Tai ainakin he keksivät heti mistä puhutaan, kun asia mainitaan. Isommat halusivat ehdottomasti jättää tontulle kortin ja joulutorttuja ikkunalaudalle. Tämän he ovat todennäköisesti napanneet jostain sarjasta tai elokuvasta, sillä perinteiseen pikkujouluun ei minun mielestäni kuulu herkkujen jättäminen tontulle. Mutta he olivat todella innoissaan kun tortut olivat kadonneet aamulla.
Vauvalle oli paketissa joulukoriste ja pieni lelu. Isommille oli ”ainakin sata tarraa” kuten kahdeksanvuotias asian ilmaisi. Sen lisäksi oli vähän herkkuja, pari pinniä ja joulukoriste. Vauvan ensimmäinen pikkujoulu oli kyllä merkityksellinen myös siskoille ja he olivatkin ne, jotka vauvan paketin sitten avasivat.
Ihanaa pikkujoulua ja joulunodotusta!
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Ensimmäinen kosmetiikkajoulukalenterini
22. luukku: Meidän uusi jouluperinne ja joulukoriste
Marraskuun loppu ja Nanson ihana neulemekko
Hei ihana! Marraskuu lähenee loppuaan ja ihan pakko myöntää, että minun on ollut hieman vaikeaa päästä kiinni joulun odotukseen. Todennäköisesti se johtuu siitä, että tässä kuussa kädet ovat olleet aika täynnä. Vauva on edelleen melko äitiriippuvainen, joten olen edelleen hyvin sidottuna häneen. Haaveilen katkeamattomista yöunista ja siitä, että ehtisin tekemään asioita päivällä. Ja samaan aikaan ihastelen vauvan nykerö nenään ja suppusuuta. Niiden parempien yöunien aika tulee vielä.
Neulemekko / Nanso saatu*
Trenssi / H&M
Pipo / H&M
Laukku / H&M
Kengät / Second hand
Korvakorut / Smiling Design
Ulkona tuli kerta heitolla talvi ja joulukuu on aivan nurkan takana. Ylihuomenna on joulukuun ensimmäinen, mikä tarkoittaa meidän perheessä pikkujoulua. Silloin meillä vierailee tonttu, joka jättää lapsille pienet pikkujoululahjat. Samalla minä pääsen joulukalenterini kimppuun. Mies on siis tehnyt minulle itse lahjaksi joulukalenterin, enkä malta odottaa sen avaamista. Tätä kalenteria on ilmeisesti rakennettu kuin Iisakin kirkkoa ja puolisoni on ollut itse siitä niin innoissaan, että on juuri ja juuri malttanut olla paljastamatta yllätyksiä.
Tämän neulemekkoasun kuvaa misesta on vierähtänyt jo pieni tovi. Toisaalta, takkia palksummaksi vaihtamalla tämä menee näilläkin keleillä. Tuo Nansolta saatu neulemekko on aivan ihana. Mekko on merino- ja puuvillaa ja ihan unelma pehmeä. Olen kerännyt itselleni inspiraatiota, millä tavoilla neulemekon voi pukea ja yhdistää muihin vaatteisiin. Ajattelin yhdistää siihen ainakin neuleliivin ja totta kai kuvata sen myös teille.
Nyt suuntaan nukkumaan vauvan viereen.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Lyhyt trenssi ja viimeaikojen kuulumisia
Nahkatakki ja kauluspaita ja pari sanaa Petollisista