Tavoite; Liikunta osaksi arkea
0Kaupallinen yhteistyö: Lempeä valmennus
Mun suhde liikuntaan on ollut monimutkainen. Kuten varmasti jokaisella pluskokoisella. Minä pidin koululiikunnasta. Se oli oikeasti tosi kivaa. Mutta minulla ei ole ollut koskaan minkäänlaista paloa liikuntaan, toisin kuin esimerkiksi sisaruksillani jääkiekkoon. Kävelin paljon ja tein sitä mielelläni, mutta kuulin pienestä pitäen miten kävely ei ole urheiluharrastus.
Tämä on vaikuttanut koko liikuntasuhteeseeni pitkälle aikuisikää. Nyt olen vasta alkanut ymmärtää, että se lenkillä käyminen on ihan yhtälailla liikuntaa, kuin mikä tahansa muukin liikunta. Sitä ennen tämä ajatus on lyönyt vain kapuloita rattaisiin. Olen ajatellut, että ainoa oikea liikuntamuoto on salitreeni tai jokin ryhmäjumppa. Ja kun olen todennut, että minulla ei ole minkäänlaista mielenkiintoa salitreeniin, niin olen ajatellut miksi edes yrittää.
Lempeä valmennus
Sen jälkeen kun aloin ymmärtää niitä kaikkia muita syitä omalle lihavuudelleni ja sitä, mitä hyvinvointi on, ajattelin haluavani saada säännöllisen liikunnan pysyväksi osaksi omaa elämääni. Ensinnäkin olen jo 35 vuotias. Tästä suunta on oikeastaan vain alaspäin ja minun on tehtävä töitä sen eteen, että saan edes ylläpidettyä lihasmassaani ja olen toimintakykyinen vielä kahdeksankymmpisenä.
Aloitin heinäkuussa Kiira Kokkisen Lempeän valmennuksen yhteistyön muodossa. Kiira tekee uskomattoman tärkeää työtä tarjoamalla valmennusta, joka ei keskity painon tarkkailluun. Toki, jos painon pudottaminen on tavoitteena, niin sekin on mahdollista. Lempein keinoin.
Omat tavoitteeni keskittyvät ennenkaikkea siihen, että saisin liikunnasta osan arkea.
Alku ei ollut kaikkein yksinkertaisin. Ajattelin, että minulla olisi motivaatiota ja tietyllä tavalla oli kyllä. Mutta vasta reilu viikko sitten sain sellaisen kunnon motivaatioboostin. Kävin vaa-alla. Painoni oli noussut sen jälkeen, kun se oli kuukausitolkulla junnannut paikoillaan.
Ahdistuin asiasta silmänräpäyksessä. Eihän näin pitänyt enää käydä! Olin tehnyt rauhan itseni kanssa. Aloin miettiä pitäisikö sitä kuitenkin alkaa paastomaan ja rajoittaa herkkuja. En kuitenkaan halunnut, että painoni nousisi.
Paniikin jälkeen aloin miettimään asioita ja laitoin Kiiralle viestiä. ALuksi ajattelin, että minusta tuntuu ihan siltä, kuin pettäisin Kiiran, jonka kanssa olen tehnyt töitä. Kiira suhtautui kuitenkin asiaan mitä lempeimmin. Teki ehdotuksia. Käski meittimään niitä omia voimavaroja. Sovittiin, että lisätään liikuntaa ennemmin, kuin lähdetään rajoittamaan mitään.
Nyt olen sitten liikkunut, joka päivä, satoi tai paistoi. Käyn joka päivä kävelemässä. Olen ottanut asiakseni kävellä joka päivä, edes sellaisen viidentoista minuutin pätkän tässä kotini lähellä. Kaikki muu on bonusta. Sen myötä olen kävellyt joka päivä pidempään, kuin sen vartin pätkän. Olo on ollut loistava. Kävelyn lisäksi olen käynyt nyt kolmena viikkona kertaalleen uimassa.
Toivon todella, että saan pidettyä tämän hyvän flown myös kun kelit alkavat huononemaan. Mutta juuri nyt kierre on hyvä. Nautin tästä valtavasti. Meillä on Kiiran kanssa vielä hyvin aikaa työstää liikuntasuhdettani.
Suosittelen lämpimästi Kiiran Lempeää valmennusta. Tavoitteet voi määritellä itselleen sopiviksi ja Kiira oikeasti kuuntelee asiakkaansa tarpeita ja tekee suunnitelmat sen mukaan.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Sun ei ole pakko rakastaa itseäsi
Kommentti: ”Pystytkö hillitsemään itseäsi ruokapöydässä?”
Sen jälkeen kun aloin tekemään kehopositiivista sisältöä, olen saanut osakseni paljon somevihaa. Pääasiassa todella nuorilta pojilta ja keski-ikäisiltä miehiltä. Tiesin tähän lähtiessä jo, mitä tuleman pitää. Se, että lihava nainen on avoimesti oma itsensä somessa, triggeröi ihmisiä. Mikä puolestaan saa heidät avaamaan sanaisen arkkunsa.
Nykyään tällainen kommentointi ei oikeastaan tunnu. Tiedän jo millaiset syyt tähän johtaa, jolloin haukkumista ja kiusaamista on helpompi ymmärtää ja samaan aikaan myös kestää. En missään nimessä hyväksy kiusaamista ja nostan sitä esille. Siitä ajatuksesta tämäkin postausidea lähti.
Tiedän myös, että kaikki minun seuraajanikaan eivät ole samaa mieltä siitä, että nostan näitä juttuja esille. Mutta tämä on osa sisältöäni ja aktivismiani.
”Pystytkö hillitsemään itseäsi ruokapöydässä?”
Tällä kertaa tätä kiusaajaa triggeröi aiempi kirjoitukseni ja se miten nostin esille, kuin ”itsestään huolta pitävä” on Tinderissä synonyymi laihalle ihmiselle.
En tarkalleen muista, miten kommentti meni, koska siirsin sen hyvin pintapuolisesti luettuna roskaviestien sekaan. Mutta siinä kyseltiin pystynkö hillitsemään itseni ruokapöydässä, pystynkö jättämään ruokailun vain yhteen lautaselliseen ja pystynkö tekemään terveellisiä valintoja. Eli tuollaisia hyvin stereotyyppisiä oletuksia, joita 100 % todennäköisyydellä ei olisi kyselty laihalta ihmiseltä.
Kirjoitin jo aiemmin siitä, miten meille on syötetty tietty mielikuva lihavasta ihmisestä. Lihava ihminen ei pysty pidättelemään itseään ruuan ääressä. Ravintolan buffetissa lihava ihminen syö ja syö ja syö, kunnes ruoka loppuu. Lihava ihminen syö pelkästään hampurilaisia, kakkuja, karkkia ja jäätelöä. Nämä ovat mielikuvia, joita meille on syötetty pienestä pitäen. Kukaan meistä ei ole kasvanut tyhjiössä.
Ja se on oikeasti aivan sama, vastaisinko tälle kiusaajalle totuuden mukaisesti ”kyllä, kyllä ja kyllä”. Mielikuvat ovat niin tiukassa, että ei tällainen ihminen yksinkertaisesti kykene uskomaan mitää mielikuviensa vastaista. Muistan, miten tässä ihan lähiaikoina Veera Bianca oli saanut palautetta siitä, miten hän varmasti kaunistelee omia syömisiään. Koska eihän lihava ihminen voi vain syödä niin terveellisesti.
Lihava ihminen on automaattisesti sairas
Jälleen kerran mietin, että koska me päästäisiin pois siitä ajatuksesta, että lihava ihminen on automaattisesti sairas ja huonosti elävä ja laiha ihminen on terve ja hyvinvoiva? Koska tämähän ei pidä paikkaansa. Olen elänyt laihan ihmisen kanssa, joka eli äärimmäisen epätervellisesti.
Ainoat kasvikset, joita hänen lautaselleen päätyi, olivat salaatti ja kurkkusiivut, jotka olivat kebab-annoksen kylkiäisenä. Ja hän pysyi vuodesta toiseen kunnossa, jossa kylkiluut piirtyivät ihon läpi. Samaan aikaan tämä ihminen haukkui minua siitä, miten huono olin kaikin puolin, kun lihoin. Ja minä olin meistä se, joka pyrki syömään mahdollisimman terveellisesti, siitäkin huolimatta, että syömistäni kontrolloitiin ja elin noina vuosina paljon nälässä.
Olen kuullut myös puhetta siitä, miten jotkut fitness urheilijat ovat kuvailleet eläneensä jatkuvassa, raastavassa nälässä, silloin kun ovat kisanneet. Eikä sekään kuulosta omaan korvaani järin terveeltä tavalta elää.
Loppujen lopuksi, voit päätellä hyvin vähän siitä, miltä ihmisen keho näyttää. Syyt asioille ovat yleensä paljon moninaisempia, kuin yksinkertainen plus ja miinuslasku.
Ja loppupeilessä tällainen käytös kertoo siitä tiedonpuutteesta ja ymmärtämättömyysestä, ei minusta itsestäni.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Olen pluskokoinen ja nautin hyvästä ruuasta
Asioita, joista pidän itsessäni