Hae
Big mamas home

En ajatellut, että minusta tulisi vaikuttajaa

Ihanaa alkanutta maaliskuuta. Mennään tänään syvälle. Kehopositiivisuus ihmisoikeusliike on itselleni oikea sydämen asia. Iso osa Instagram sisällöstäni on sitä, miten koen maailman lihavana.

Välillä tuntuu ironiselta, että juuri se asia, jonka ajattelin olevan suurin este vaikuttajan uralleni, olikin se paras ponnahduslauta.

 

Vuonna 2015…

Aloitetaan kuitenkin vuodesta 2015, jolloin aloitin blogini. Olin täyttämässä 26 vuotta ja olin koko aikuisikäni kamppaillut ylipainon kanssa. Olin kokeillut siihen mennessä jos jonkin näköistä laihdutuskuuria, dieettiä, puhdistusta ja mitä näitä nyt oli. (Eikä tälle kierteelle ollut luvassa loppua vielä moneen, moneen vuoteen.) Olin todella epävarma itsestäni ja kehostani, sekä kaikesta muustakin. Samaan aikaan olin raskaana esikoisestani.

Olin löytänyt blogien äärelle noin vuotta aiemmin ja olin alkanut haaveilla omasta blogista. Silloin se bloggaajan kuva, joka minulle välittyi, oli varsin kapea. Kaikki bloggaajat joita seurasin olivat laihoja. Pinterestin kuvasto oli vastaavanlainen. Tämä loi tahtomattaankin minulle hieman sellaista mielikuvaa, että ei minusta voi tulla bloggaajaa, jos joku saa tietää minun olevan lihava.

Siitä huolimatta halusin ihan hirveästi perustaa oman blogin. Ajattelin, että jos tekisin sen kasvottomana, kukaan ei arvaisi minun olevan lihava. En silloin ajatellut, että vaikuttamisesta voisi tulla työ. Se oli kivaa tekemistä samalla, kun hoidin kotona vauvaa.

 

Ei mahdollista minulle

Jossain vaiheessa mieleeni pyrki ajatus siitä, että vaikuttaminen voisi olla myös itselleni yritystoimintaa. Yksi vaikuttaja toisensa jälkeen teki ilmoituksen jäävänsä pois päivätyöstä ja ryhtyvänsä vaikuttajaksi. Se oli ihailtavaa.

Minun ajatukseni taustalla oli, että ensimmäinen asia, joka minun pitäisi saavuttaa voidakseni olla vaikuttaja, on laihtua. Ja mielellään paljon. Mielessäni ei ollut lukujen kasvattaminen tai eri alustoihin tutustuminen. Mielessäni oli laihduttaminen.

Ajattelin hyvin vahvasti, että ketään ei kiinnosta lihava vaikuttaja. Olivathan kaikki ammattivaikuttajat laihoja ja nättejä. Se saisi minutkin menestymään.

 

Miten nurinkuriselta tämä nyt tuntuu. 😅 Painoni on vuosien aikana jojoillut, mutta en ole missään vaiheessa ollut edes keskipainoinen ja siitä huolimatta urani on edennyt. Siihen on vaikuttanut lopulta monet, monet muut asiat, kuin itse paino.

Mutta näin yhteiskunta haluaa meille uskotella. Lihava ei ole yhtä hyvä. Lihava ei ole menestyjä. Lihavuus on ominaisuus, josta pitää pyrkiä eroon, jos haluaa olla onnellinen.

 

Kiinnostaako sinua kuulla lisää vaikuttajan työstäni?

-Jenni

 

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

 

Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Viimein mun uutiskirje on totta!

Blogi täyttää yhdeksän vuotta!

Blogin kirjoittaminen tökkii juuri nyt

6 syytä miksi perustaa oma blogi

Kun meinasin lopettaa bloggaamisen

Vuoden 2024 tilinpäätös

Palaan vielä hetkeksi vuoteen 2024 ja samalla mietin myös tulevaa. Vuodenvaihde on meille luonnollinen hetki miettiä omaa elämäänsä. Sitä mitä on saavutettu ja mitä ei ehkä ihan vielä. Millaisia haaveita meillä on tulevalle? Tämä on hyvä hetki tehdä oman elämän tilinpäätös.

En tee koskaan uudenvuodenlupauksia. Niissä on paha kaiku ja maku. Nuorempana tein niitä joka vuosi ja yleensä ne rikkoutuivat tammikuun aikana. Tuntuu siltä, kuin ne kuuluisi rikkoa, sillä ne ovat monesti niin ehdottomia, että niiden noudattaminen ei ole yksinkertaisesti mahdollista.

Paljon mieluummin asetan itselleni lempeitä tavoitteita, joita kohti pyrkiä. Mietin sitä, mistä asioista haluan pitää kiinni ja mitä jättää pois. Ja jos niitä ei saavuta, se ei ole maailmanloppu. Vuoden päästä voi miettiä sitä, miksi asiat menivät toisin En halua määritellä sitä, miten minun pitäisi elää vuoden ensimmäisestä päivästä lähtien. Se ei vain sovi itselleni.

 

En usko siihen, että itseään pitäisi aina parantaa ja kehittää. Joskus tilanne on ihan varmasti hyvä myös niin. Mutta tunnustan, että en ole täysin tyytyväinen siihen, miten asiat menivät viime vuonna. Viime vuosi oli ja ei ollut ihan sellainen kuin odotin.

Vanhempainvapaalla uppouduin täysin vauvakuplaan. Oli ihanaa seurata lapsen kasvamista päivästä toiseen, mutta paluu työelämään oli haastava. Yritin yhdistää hoitovapaata ja yrittäjyyttä, mutta huomasin pian, että se ei ollutkaan niin helppoa kuin olin kuvitellut. Taaperon pyöriessä jatkuvasti jaloissa oli vaikea erottaa työ- ja äitiminää. Tämä näkyi myös taloudessamme.

Vuoden loppua kohti aloin löytämään tasapainoa työn ja perheen välille. Tämä vaati myös keskusteluja puolison kanssa ja yhteisten pelisääntöjen linjaamista. On nimittäin ollut todella helppoa vain hoitaa taaperoa yhdessä, silloin kun olemme olleet molemmat kotona. Mutta se on ollut asia, jonka on pitänyt muuttua. Harjoiteltiin sitä ja nyt se alkaa jo sujua.

Siitä huolimatta odotan jo vähän sitä, että taapero voisi aloittaa päiväkodin.

 

 

Blogi ja uutiskirje

Uusin aluevaltaukseni on uutiskirje. Monet vaikuttajat ovat jo huomanneet, että tämä on erinomainen tapa syventää yhteyttä omaan yleisöönsä. Sen avulla saa jaettua ihan uudelaista sisältöä, pääsee lähemmäs seuraajia ja sen lisäksi sähköpostilista on sovelluksista riippumaton. Uutiskirje on myös juuri sellaista hidasta mediaa, jonka perään kuulutetaan taas.

Löysin Substackista itsellni aivan täydellisen alustan uutiskirjeelle. Sen myötä perustin kyseiselle alustalle blogini oman pienen sisäpiirin. Alusta tarjoaa kaikki mahdolliset työkalut uutiskirjeiden kirjoittamiseen ja jakamiseen. Substackin avulla voin luoda tiiviin yhteisön, jossa voin keskustella lukijoiden kanssa kommenteissa ja vastata heidän kysymyksiinsä. Julkaista helppoja pieniä päivityksiä. Olen erittäin innoissani tästä! Alusta tuntuu omiin tarpeisiini aivan täydelliseltä.

Tulevaisuudessa tarjoan sekä ilmaista että maksullista sisältöä. Olen avoin ehdotuksille siitä, millaista maksullista sisältöä haluaisit nähdä.

Tämä on vasta alkua, mutta olen innoissani siitä, miten blogi ja uutiskirje tulevat kehittymään yhdessä.

Pääset tilaamaan uutiskirjeeni tästä.

 

 

Perhe-elämä ja parisuhde

Me ollaan eletty jo puolisen vuotta melko mielenkiintoista aikaa perhe-elämän saralla. Kotona elää kaksi isompaa, hiljalleen itsenäistyvää lasta, jotka hakevat sitä omaa paikkaansa tässä maailmassa. Koululaisten arki on hyvin erilaista, kuin meidän kotihoidossa elelevän taaperon arki. Miten teillä on onnistuttu yhdistämään eri-ikäisten lasten tarpeet?

On ollut ihana huomata miten arki lasten kanssa on muuttunut sujuvammaksi. Isosta ikäerosta huolimatta lapset leikkivät yhdessä ja erikseen. Tarvittaessa vanhemmat lapset vetäytyvät omaan huoneeseen leikkimään isommille sopivia leikkejä. Mutta aika usein kaikki kolme riehuvat keskenään niin, että meillä on pudonnut verhotkin katosta.

Vaikka koululaiset ovat koko ajan itsenäisempiä, he ovat kuitenkin niin pieniä, että tarvitsevat vanhempien läsnäoloa ja hoivaa edelleen ihan joka päivä. Eivät joka hetki, kuten pienin, mutta kuitenkin joka päivä.

Olen päättänyt aloittaa isoille lasteni kanssa joka ilta ennen iltapalaa niin sanotun läksypiirin. Silloin voisin keskittyä heidän tarpeisiinsa 100 % ja koululaiset saisivat jakamattoman huomioni. Läksypiirissä voitaisiin tehdä yhdessä läksyjä, lukea kokeeseen tai sitten lukea esimerkiksi omaa kirjaa. Tämän läksypiiri idean bongasin Kotimatka-tilin Viiviltä Instagramissa.Viivin idea läksypiiristä inspiroi minua, koska se tarjoaa mahdollisuuden tukea lasteni koulunkäyntiä entistä paremmin.

Haluan tulevana vuonna antaa edelleen mahdollisimamn paljon ajastani perheelleni. Tämä on iso syy sille, miksi haluan saada yrittäjyyteni todella toimimaan. Uskon sen mahdollistavan sen, että saan olla mahdollisimman läsnäoleva vanhempi omille lapsilleni.

 

 

Mitä tulee meidän parisuhteeseen, se on puhjennut viime vuoden aikana aivan uuteen kukoistukseen. Rakasuaika oli meille molemmille haastava, mutta olemme hoivanneet suhdettamme niin, että voimme nyt nauttia toistemme seurasta täysillä.

Vaikka suhde voikin tällä hetkellä hyvin niin, sitä huoltamista ei voi lopettaa. Myös tulevana vuonna tullaan antamaan toisillemme aikaa ja resursseja. Tänä vuonna on ostettu S-haasteita ja suihinottokursseja. Ollaan järjestetty aikaa keskellä arkea ja päästiin kertaalleen myös kahdestaan ulos syömään. Tätä kaikkea haluan myös ensi vuodelle.

Sen lisäksi haluan haastaa itseäni ja meitä miettimään, mitä me voidaan tehdä vielä meidän parisuhteen eteen. Parisuhde ei ole koskaan itsestään selvyys, enkä halua ottaa sitä sellaisenaan. Tällä hetkellä meillä tuntuu olevan resursseja panostaa siihen enemmän, joten miksi ei tehtäisi niin?

 

 

Teemoja tulevalle vuodelle

 

Elvytän vanhan rakkaan harrastuksen ja luen enemmän. Tämä alkoi jo ennen vuodenvaihdetta suhteellisen lupaavasti, sillä joulukuussa luin ja kuuntelin seitsemän kirjaa. (Näistä on tulossa oma postauksensa.) Lukeminen on lasten ja tämän sometyön muuta jäänyt paitsioon. Aina välillillä innostun siitä uudestaan ja luen kirjan tain kaksi, mutta en ole saanut siitä pysyvää tapaa. Sen vuoksi aion kiinnittää tulevana vuonna tähän aivan erityistä huomiota.

 

Hyvä, monipuolinen ruoka. Tämä on itselleni sellainen sydämenasia. Olen todella ylpeä siitä, miten olemme onnistuneet lisäämään kasvisruuan määrää arjessa. Uskallan väittää tilastojen olevan jo 60 % kasvisruokaa. Kun uudet ravitsemussuositukset tulivat viime vuonna, niin olin iloinen huomatessani meidän olevan vahvasti oikealla tiellä. Jatketaan edelleen tällä linjalla ja testataan uusia kasvisruokia ja tullaan tässä entistä paremmiksi.

 

Liikuntasuhteen kehittäminen entisestään. Tämä on asia, jossa tulin leijonan harppauksia jo viime vuoden aikana. Löysin keinon liikkua joka päivä, mitä en olisi uskonut tapahtuvan, kun ottaa huomioon millainen liikuntasuhteeni on ollut. Tiedostan, että tämä on niin paljon enemmän, kuin se pelkkä päätös liikkua enemmän. Itselleni tämä tarkoittaa myös sitä oman keho- ja liikuntasuhteen työstämistä ja ymmärrystä siitä, mikä kaikki on johtanut tähän.

Tämä vuosi tulee olemaan kasvun ja oppimisen aikaa. Olen innoissani siitä, mitä kaikkea se tuo tullessaan.  Mitä asioita haluaisit oppia lisää tänä vuonna? Mitä odotat eniten vuodelta? 

-Jenni

 

KUVAT: Hanna Poikkilehto / EDIT: Minä

 

Tilaa uutiskirjeeni, niin saat säännöllisesti uusia ajatuksia ja vinkkejä arkeen.

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Vuosikatsaus 2024

Vuosikatsaus 2023

Vuosikatsaus 2022

Kulunut vuosi blogin kannalta

Tilinpäätös vuodesta 2021