Viikon parhaat: Kevätjuhlaviikko
0Todella pitkästä aikaa Viikon parhaat -postaus! Tällä kertaa kevätjuhlaviikon parhaita juttuja.
Lasten ja puolison kesälomat alkoivat.
Tätä on odotettu! Saadaan aloittaa lomailut nyt yhdessä, vaikka joudutaankin luopumaan lapsista pariksi viikoksi, kun he lähtevät viettämään lomaa toiseen kotiin. Ikävä tulee olemaan aivan älytön. Varsinkin, kun aika on kaksi viikkoa. Onneksi kesä on kuitenkin vasta alussa ja meillä on mahdollisuus tehdä vaikka mitä kivaa yhdessä. Tarkoitus on viettää mahdollisuuksien mukaan laatuaikaa isompien kanssa ja antaa heille huomiota nyt. Vauvan synnyttyä olen todennäköisesti jonkin aikaa kiinni vauvassa, kun käynnistellään imetystä, joten nyt kaikki huomio isompiin lapsiin.
Lasten mielestä paras peli on Pokémon Go.
Ladattiin meidän aikuisten puhelimiin Pokémon Go yhdeksi kesätekemiseksi. Tässä vuoden aikana lapset, erityisesti nuorempi, on innostunut Pokémonista. Todettiin, että tämä peli voisi olla ihan hauskaa ajanvietettä kesällä hyvillä ilmoilla. Siinä saadaan kaikki vähän lisäliikuntaa ja lapsilla on hauskaa. Meidän puhelimissa pelaaminen on myös valvottavissa ja kontrolloitavissa.
Hotelliaamiainen ja upea Scandic Grand Central aivan Helsingin ytimessä.
Saatiin vähän erilaista laatuaikaa nuoremman lapsen kanssa, kun hän tuli kanssani Scandic hotellien ja PING Helsingin järjestämään PR-tapahtumaan. Päästiin vähän paremmalle aamiaiselle ja samalla tutustumaan tuohon upeaan hotelliin. Rakennus ja hotelli tekivät vaikutuksen äitiin, eli minuun. Aamupalalla tarjottu suklaa, sekä vesihöyrytakka, jonne pystyi laittamaan käden, tekivät vaikutuksen viisivuotiaaseen. Oli ihan super ihanaa nähdä tuttuja. Vaikka pidän itseäni edelleen ihan newbienä näissä vaikuttajapiireissä, niin siitä huolimatta minulla on jo aika monta tuttua, joiden kanssa jutella, sekä vaihtaa kuulumisia. Oli myös aivan ihanaa viettää aikaa lapsen kanssa tällä tavalla vähän spessummin.
Pyöräretket koko perheen kesken.
Tai nämä retket menevät oikeammin niin, että lapset pyöräilevät ja me aikuiset kävellään. Minun kävelytahtini tosin on hieman liian hidas kummallekin lapselle, joten puuskutan lähinnä perän pitäjänä. Lapset ovat kehittyneet pyöräilyss ihan valtavasti. Kumpikin oppi nyt keväällä pyöräilemään ilman apupyöriä ja sen myötä ollaan tehty varovaisia pyöräretkiä, jotta liikenteen säännöt ja käytännöt tulisivat kummallekin tutuiksi. Ihan parasta liikuntaa koko perheen kesken.
Överi kääretorttu.
Sovittiin, että loman kunniaksi leivottaisiin jotain hyvää. Reseptiksi valikoitui mansikkakääretorttu. Lapset saivat vapaat kädet koristeluun ja tortusta tuli vähän överi. Mutta lapset tykkäsivät ja kerrankos sitä heille tällaisen vähän herkumman tortun leipoo. En ollut muuten tehnyt käärretorttua sitten yläasteen köksän tuntien. Siihen nähdentämä meni aika hyvin. Tortusta tuli rulla ja se pysyi kasassa.
Syreenitaivas Katrin kanssa.
Autoin sunnuntaina Katria kamppiskuvien kanssa ja kuvattiin samalla minullekin parit setit. Helsinkin (ja koko muu Suomi) taitaa nyt olla kauniimmillaan, kun kaikki on kukassa. Tällä hetkellä varmaan jokaisten asukuvien taustalle päätyy joku kukkapenkki tai -pusikko. Ihan vain koska se on mahdollista. Kuvissa näkyvä syreenipensas oli jotenkin ihan erityisen kaunis.
Siinä olivat viime viikon parhaat. Ajattelin alkaa listaamaan näitä taas, koska miksi ei. Me lähdetään tästä seuraavaksi kävelylle metsästämään niitä Pokémoneja.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Valkoinen kesämekko ja keväisiä kuulumisia
Tuleva arki kolmen lapsen kanssa
Raskausviikko 33 (32+0 – 32+6)
Beben koko: Ananas
Oireet: Närästys, napakammat supistukset, kevyt turvotus jaloissa.
Himot: Ei oikeastaan. Nälkä on kuitenkin koko ajan.
Raskausviikko 33
Meillä on ollut taas ihan mega aktiivinen viikko. Joka päivä on askelmittari paukkunut ja olen niin kiitollinen siitä, että jaksan. Iltaisin liikkuminen tuntuu supistuksina ja pienenä jomotuksena. Kaikki helpottaa kuitenkin levolla, joten en ole ollut huolissani. Olen kokenut myös raskauden, jossa minulle on suositeltu lepoa sen puolesta välistä asti supistusten vuoksi, joten olen todella kiitollinen tästäkin kokemuksesta. En ole käynyt mitenkään tietoisesti lenkeillä, mutta askelia ja liikettä kertyy päivään paljon mistä en valita. Liikkuminen helpottaa kuitenkin myös omaa oloa.
Laskettuun aikaan on seitsemän viikkoa ja koska minun kohdallani mietitään käynnistämistä, todennäköisesti synnytykseeni on oikeasti vielä vähemmän aikaa. Hurjaa. Huomaan myös, että oma mieli alkaa pikku hiljaa kääntyä kohti sitä synnytystä. Edelleen ajatukset ovat osittain pelonsekaisia. Mutta veikkaan, että loppua kohden halu saada vauva ulos on pelkoja isompi. Mutta pelosta puheenollen…
Me ollaan haettu doulaa
Doulan mukanaolo synnytyksessä on kiehtonut minua. Yksityinen doula on kuitenkin sen verran kallis paketti, että se ei ole tuntunut itsestä relevantilta vaihtoehdolta. Jokainen doula ansaitsee ihan varmasti sen palkkionsa, en sano sitä, mutta itselle investointi on ollut liian iso. Kunnes bongasin Ensi- ja turvakotien liiton sivuilta tietoa heidän vapaaehtoisesta doulatoiminnastaan. Tietenkään vapaaehtoisen doulan saaminen ei ole yhtä helppoa ja yksinkertaista, kuin yksityisen, mutta ajattelin kokeilla silti.
Meidän kohdalla kaikki kriteerit doulan saamiselle täyttyivät. Minulla on taustalla kaksi hurjaa synnytystä, sekä lähisuhdeväkivalta kokemuksia. Lisäksi kärsin synnytyspelosta. Näillä kriteereillä meille päädyttiin tarjoamaan doulaa. Joudutaan kuitenkin vielä vähän jännittämään, löytyykö meille sopiva tyyppi. Kerron, miten tämä asia etenee.
Toivotaan toki, että saadaan doula. Uskon, että hän olisi varmasti hyvä tuki ihan meille molemmille. Minulle pelkojen kanssa ja puolisolle hänen ensimmäisessä synnytyksessään.
Nukun edelleen aika hyvin öisin. Herään yleensä pari kertaa yöstä pissalle. Samalla kertaa hoituu myös se vaivalloinen kyljen kääntäminen. Mutta on helpottavaa, että valvomiset näyttäisivät nyt jääneen taakse. Nyt kun kirjoitin näin, niin mistä vetoa, että ensi yönä valvotaan taas.
Vauva liikkuu edelleen aktiivisesti ja on menossa mukana. Huomaan, että hän innostuu kaikista meidän perheenjäsenten äänistä. Kun siskot tulevat meille toisesta kodista, alkaa varsinainen vispaus. Hän on selkeästi iloinen, kun heidän äänensä kuuluvat taas tauon jälkeen.
Meidän on tarkoitus saada tässä kesäkuun aikana paikat valmiiksi. Hoitopöytä on paikallaan, mutta siitä puuttuu koreja ja vaipanvaihtoalusta. Sänky ja vaunut puuttuvat edelleen, vaikak tiedämmekin mistä ne tulevat. Vauvan vaatteet on pesty ja silitetty. Vielä ne pitäisi kyllä saada järjestetyksi paikoilleen. Mutta uskon, että tässä on vielä viikkoja aikaa. Ja jos hän päättääkin putkahtaa maailmaan hyvissä ajoin, puolisoni on hyvä laittamaan tarvittaessa hösseliksi. En stressaa suotta. Pitkälle päästään jo noilla puhtailla vaatteilla.
-Jenni
2 & 3 KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Raskausviikko 32 (31+0 – 31+6)
Raskausviikko 31 (30+0 – 30+6)
Raskausviikko 30 (29+0 – 29+6)