Deittailutarinat: Mies, jota en uskonut tapaavani
Jatkan nyt Deittailutarinat -postaussarjaa uudella treffitarinalla. Tämä tarina on melko tuore tapaus ja on tapahtunut syksyllä 2021. Olin tavannut kyseisen miehen myös Tinderissä ja takana oli kuukausia sellaista säännöllisen epäsäännöllistä, tuttavallista viestintää. Koin monella tapaa, että viestittelymme oli enemmän sellaisella kaverillisella tasolla, kuin varsinaisen orastavan ihastumisen tasolla. Eräänä kuvauspäivänä ehdinkin sanoa Katrille, että en usko tapaavani miestä ollenkaan, koska olemme viestitelleet niin kauan ja puhetta tapaamisesta on ollut vain kerran mutta mitään ei ole tapahtunut. Uskon, että jos miehellä on halu tavata, se kyllä järjestyy vaikka mikä olisi.
Viestittelimme miehen kanssa tänä samaisena päivänä, kun olin puhunut asiasta Katrille. Yhdessä viestissä sanoin lähteväni käymään kaupassa, johon hän vastasi pyytämällä minua tuomaan hänelle salmiakkia. Tästä keskustelu sitten jatkui niin, että kehotin häntä tulemaan hakemaan salmiakit minun luotani, jos niitä hänelle ostan. Siinä samassa meillä oli treffit sovittuna samalle illalle minun luokseni.

Minua jopa vähän huvitti tilanteen saama käänne. Olin kuitenkin loppuun asti hyvin epäluuloinen siitä, tuleeko mies, vaikka olikin luvannut. Ei olisi ensimmäinen ohareiden tekijä. Koska treffit oli sovittu niin myöhäisiksi, en jaksanut ehostaa itseäni sen enempää. Pidin huolen siitä, että minulla oli siistit, mutta mukavat vaatteet päällä. Harjasin hiukset ja kietaisin ne crunchiella nutturalle. En kuitenkaan meikannut. Minuahan ei siis häiritse olla treffikumppanieni edessä ilman meikkiä. Jos meikittömyyteni heitä häiritsee, niin se on heidän ongelmansa.

Epäilyksistäni huolimatta mies saapui silloin, kun olimme sopineet. Asetuimme olohuoneeseen syömään salmiakkeja, jotka olin ostanut ja katsomaan Bonesia. Juttelimme telkkarin katsomisen ohessa niitä näitä. Hän ei ollut aikaisemmin katsonut Bonesia, joten pystyin selostamaan hänelle hieman sarjaa ja kertomaan, miksi se on ehdottomasti oma suosikkini. Miehen seurassa oli mukavaa ja luontevaa olla. Me myös lähennyimme sohvalla istuessamme ja halailimme, sekä silittelimme toisiamme. Toisen aikuisen ihmisen läheisyys tuntui äärimmäisen hyvältä.
Lopulta maltoimme hyvästellä ja mies lähti kotiinsa. Minulle jäi illasta tosi miellyttävä ja rauhallinen olo. Lähetin hänelle vielä ennen nukkumaan menoa viestiä ja kiitin häntä käynnistä.
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Alevinkki kaikille vanhemmille!
*Sisältää mainoslinkkejä
Hei, halusin tulla vinkkaamaan teille aivan loistavasta alesta, joka on menossa parhaillaan. Tämä vinkki on omistettu kaikille vanhemmille, kummeille, tädeille, sedille, mummeille ja papoille. Meidän perheessä on parhaillaan tulossa molempien tyttöjen synttärit, sekä joulu, joten lahjaostoksia mietitään kuumeisesti.
Martinexilla on menossa Poplet* alet, joissa on tuotteilla on parhaimmillaan -80% alennus. Meillä on ollut tytöillä Muumi-vaatteita jo ihan vauvasta lähtien. Rakastin erityisesti muumien yöpukuja. Niiden materiaali tuntui erityisen miellyttävältä ja niiden mitoitus oli sellainen, että se kesti vauvalla pitkään. Muumi-vaatteet ovat pääsääntöisesti kuoseiltaan aika villejä, mutta sieltä löytyy myös vähän rauhallisempia vaihtoehtoja.

Minä näppäilin jo oman tilaukseni ja pääsin aloittamaan muun muassa joulupukkigeimit hyvissä ajoin. Kerrankin! Yleensä olen aina se viimetipan vanhempi. Löysin siis kuopukselle joululahjan neljällä eurolla! Ostin myös muutamat jutut ihan tarpeeseen ja ajattelin nyt vinkata teille mitä tilasin.
alevinkit:

Minulta itseltäni puuttui hyvä, kiva juomapullo aivan kokonaan ja tämä Muumien Our sea-pullo puhutteli minua todella kovasti. Juon hävettävän vähän vettä päivän aikana ja hukkaan vesipulloni vähän turhan helposti. Joten jos kiva pullo kannustaisi minua pitämään sen tallessa ja juomaan vettä riittävästi.

Minulla on ollut kummallekin tytölle etsinnässä uudet reput. Esikoisen kohdalla yritän miettiä jo tulevaa koulua, mutta kuopuksen päiväkotireppu on myös on aika epäkäytännöllinen. Kuopuksen yksi lempinimi on Pikku Myy, joten tämä Myy-reppu on ihan täydellinen. Se on myös pinkki, mikä oli pian neljävuotiaan ainoa vaatimus.
Luin tilausta tehdessäni repun ominaisuuksista ja ne vaikuttivat todella hyviltä. Tästä saadaan todennäköisesti pitkäikäinen käyttöreppu pienelle päiväkotilaiselle.

Viimeisenä, rikkaruohon lailla kasvava esikoiseni sai valita itselleen Muumi-puseron. Löydettiin kaksi kivaa puseroa, joista hän sai valita toisen. Ja äidin iloksi valinta osui tähän hillitympään versioon. Toinen vaihtoehto oli Ruusut-college*, joka on toki todella kaunis, mutta en kiellä etteikö tämä rauhallisempi printti olisi enemmän omaan mieleeni. Tämä on viimeinen hetki esikoiseni kanssa käyttää näitä Muumien lastenmalliston vaatteita, sillä koot loppuvat 128 cm. Edelleen, uskomatonta, miten iso tuo tyttö on jo. Nyyh.
Toivottavasti tästä vinkistä on teille hyötyä ja iloa! Lupaan kuvata ainakin tuon puseron ja repun, kunhan ne vain saapuvat meille.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals


0