Kirjat, jotka luin tammikuussa
1Ihan omaa lukuintoa ruokkiakseni päätin listata nyt myös blogiin kuukauden aikana luetut kirjat. Tammikuussa en ehtinyt ihan yhtä paljon, kuin loppu vuonna, mutta tahti on ollut silti mielestäni oikein hyvin. Pottiin kertyi useampi äänikirja ja yksi e-kirja. Olen tyytyväinen.
Tammikuun teema näyttää olleen kirjat, jotka ovat olleet lukulistallani julkaisusta asti, mutta joita en ole saanut luettua. Tähän lukeutuu myös listan ensimmäinen kirja, jonka kuuntelin päivässä. Voi olla, että kuuntelen tämän pian toistekin. Ihan loistava. Jokaisen tulisi lukea kyseinen kirja.
Ratkaisuja läskeille
Kirjailija: Raisa Omaheimo
Tyyppi: Äänikirja
Raisa Omaheimon Ratkaisuja läskeille on kirja siitä, millaista on elää tässä nyky-yhteiskunnassa lihavana ihmisenä. Maailmassa, jossa pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua, on olla lihava. Kirja avaa todella hienosti sellaisia asioita, jotka lihaville ihmisille ovat arkipäivää, mutta jotka eivät ehkä näy muille asti. Me olemme saaneet monesti lapsesta asti kuulla siitä, miten olemme vääränlaisia. Raisa kirjoittaa omakohtaisista kokemuksista, mutta on tuonut mukaan myös tutkimustietoa kehonormatiivisuudesta, lihavuuden representaatiosta ja rakenteista niiden takana.
Tätä kirjaa suosittelen ihan jokaiselle, niin lihavalla, keksikokoiselle, kuin laihalle. Tämä teos saattaa avata monien silmiä meidän yhteiskunnasta.
Jäljillä: Selvittämättömiä rikostapauksia meiltä ja maailmalta
Jäljillä 2: Kiehtovia rikosmysteerejä maailmalta
Jäljillä 3: Hyytäviä rikosmysteerejä maailmalta
Kirjailija: Tilda laaksonen
Tyyppi: Äänikirja
Niputin Tilda Laaksosen Jäljillä-kirjat poikkeukselliseti samaan nippuun, koska en erikseen keksisi niistä tarpeeksi monipuolista sanottavaa. Jokainen oli ehdottomasti kuuntelemisen arvoinen.
Olen iso Jäljillä-podcastin fani. Olen kuunnellut podcastia vuodesta 2018 tai 2019. Se oli ensimmäine true crime-podcast jota aloin kuunnella. Se on myös suosikkini. Tildan kirjat ovat olleet lukulistallani ilmestymisestä asti.
Kirjat olivat kuin monta uutta podcast-jaksoa Tildan lukemana. Näin ollen niiden kuunteleminen tuntui itselleni hieman samalta, kuin olisin kuunnellut rästiin jääneitä podcast jaksoja. Tapausten rakenne oli hyvin samanlainen kuin podcastissa, vaikkakin syväluotaavampi ja pidempi. Se ei kuitenkaan haitannut missään nimessä. Kirjat sisälsivät tapauksia, joita ei ole käsitelty podcastissa. Tapaukset ovat sekä tunnettuja, että vähemmän tunnettuja. Itse nautin siitä, miten pääsin tutustumaan paremmin muun muassa Skeltonin veljesten tapaukseen. Tildalla on taito kertoa tapauksista samaan aikaan empaattisesti ja kunnioittavasti.
Eristysvanki
Kirjailija: Freida McFadden
Tyyppi: E-kirja
Luin jo viime vuoden puolella Freida McFaddenin kirjoja. Freida osaa kirjoittaa todella koukuttavia kirjoja ja etenkin loppua kohti niitä tulee ahmittua. Pidän kirjoittajan tyylistä. Se on helppoa luettavaa. Kirjat eivät ole liian intensiivisiä ja vie yöunia. Olen nähnyt joidenkin arvostelevan kyseisen kirjailijan kirjoja naiveiksi, mutta itseäni tällainen piirre ei ole haitannut. Olen pitänyt kirjoista oikeasti ja ahminut jokaisen.
Rangaistusvanki kertoo nuoresta Brookesta, joka aloittaa työt vankilassa. Kyseisessä vankilassa istuu vanki, joka on saanut tuomionsa Brooken todistuksen vuoksi. Hautooko vanki kostoa?
Freida johdattelee lukijaa taitavasti ja sitä luulee tietävänsä miten kirja päättyy. Lopulta tarina pääsee kuitenkin yllättämään.
Kesken jääneet:
Hiljainen vuokralainen
Kirjailija: Clémence Michallon
Tyyppi: E-kirja
Haluan normalisoida myös kirjojen kesken jättämistä, joten listaan myös nämä kirjat. Aina, syystä tai toisesta, kirjat eivät jaksa pitää otteessaan loppuun asti. Minulle kävi niin tämän kirjan kanssa. Siitäkin huolimatta, että tätä kuvailtiin jännittäväksi ja koukuttavaksi.
Aidan Thomas on kunnon kansalainen, perheen isä ja mukava naapuri. Mutta kukaan ei tiedä, että Aidan on murhannut 13 naista ja hänellä on takapihan vajassaan vankina Rachel niminen nuori nainen. Kun Aidanin vaimo kuolee, hän joutuu muuttamaan pienempään asuntoon. Mutta miten käy Rachelin?
Kirjassa on kyllä kaikki elementit, joiden perusteella olisin kuvitellut pitäväni siitä. Itselleni se oli kuitenkin syystä tai toisesta työlästä luettavaa. Välillä näin käy. Ajattelen, että näinä hetkinä kirjailijan tapa kertoa tarinaansa, ei vain kohtaa omani kanssa. Voi olla, että joskus saan tämän luettua tai sitten en.
Mitä kirjoja sinä olet lukenut tammikuussa? Olisi kiva saada kuulla joku suositus myös sinulta?
-Jenni
Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
3 kirjaa, jotka ovat vaikuttaneet minuun eniten
Kaipaan tasapainoisempaa hormonitoimintaa, kaipaan haluja!
Vaikka onnistunut imetys on ollut haaveeni ja olen äärimmäisen iloinen, kun saan imettää lastani. Mutta pikku hiljaa kaipaisin sitä, että kehoni toimii normaalisti, että hormonini toimisivat normaalisti ja että haluni olisivat normaalit. Oikeastaan kaiken muun hyväksyn ja olen sinut sen kanssa, mutta haluaisin tuntea halua normaalisti.
Miksi ihmeessä näistä ei puhuta avoimesti? Miksi tästä ei kerrota meille? (Tiedän vastauksen, mutta haluan silti kyseenalaistaa sen.) Naisen seksuaalisuuden ei pitäisi olla sellainen mysteeri, mitä se on.
Haluttomuuden mahdollisia syitä
Aika paljon kuulee puhetta siitä, että nainen vain pihtaa. Tästä ajatusmallista puuttuu kuitenkin kaikki mahdolliset kerrokset. Ensinnäkin se, että nainen ei ole miehen peruspalvelu, eikä parisuhde tarkoita automaattisesti seksiä. Parisuhteessakaan kenelläkään ei ole velvollisuutta tyydyttää toista, jos ei siltä tunnu.
Toisekseen, jos kaikki koti- ja metatyöt kaatuvat vain yhden parisuhteen osapuolen harteille. Uupuneena ja väsyneenä seksi ei ole välttämättä ekana mielessä. Kolmanneksi, jos se seksi ei ota huomioon molempien nautintoa, mikään kädenlämpöinen tuskin kiinnostaa. Varsinkin jos mielessä on muutakin. Voisin muuten puhua tästä paljon enemmän, mutta jätetään se toiseen kertaan.
Sitten on vielä ne hormonit. Ne ihanat, kamalat hormonit, jotka hallitsevat naisen elämää monella tapaa. Miesten hormonitoiminta on paljon suoraviivaisempaa. Siellä ei ole mitään suuria vaihteluita. Naiset taas toimivat sykleissä. Kuukauden aikana tulee vaihe, jolloin olemme paljon halukkaampia. Sitten tulee myös vaihe, jolloin elimistömme testosteronitasot ovat korkealla, mieli on maassa, alahteleva ja se seksi ei kiinnosta niin paljon, kun oma olo on surkea.
Tähän päällä vielä raskaus-, synnytys- ja imetyshormonit, jotka saavat parhaimmillaan pään ja elimistön todella sekaisin. Toki tämäkin on yksilöllistä. Itselläni sekä raskaus, että imetys ovat vaikuttaneet siihen, etten tunne halua samalla tavalla kuin ennen. Mikä on turhauttavaa. Varsinkin kun haluan ehdottomasti haluta kumppaniani.
Oma haluttomuus
Vaikka kuopus on kolmas lapseni, tällainen haluttomuus on ollut itsellenikin uutta. Se on vaatinut myös melkoisesti käsittelyä. Niin oman pääni sisällä, kuin kumppanini kanssa. Meillä on onneksi aina ollut todella hyvä keskusteluyhteys. Muuten meidän seksielämä ja todennäköisesti koko parisuhde olisi kuivunut jo aikaa sitten.
Olen ollut aina kiinnostunut seksistä myös teoria ja tietotasolla. Toki harrastaminenkin on mukavaa. Mutta vaikka en ole ammattilainen, väitän tietäväni seksistä enemmän, kuin kerskiverto kansalainen. Seksuaalikasvatin itse itseni nuorena, eikä tiedonjanoni asian suhteen ole oikeastaan helpottanut. Se takaa meille pienen etulyöntiaseman tässä suhteessa. Osaamme oikeasti keskustella aiheesta. Osaamme kertoa, missä mättää ja osaamme etsiä ratkaisuja.
Ollaan testattu jos jonkin näköistä kurssia. Mikä on ihanaa. Se on tuonut meidän suhteeseen paljon hyvää ja uutta. Ne ovat syventäneet meidän suhdettamme. Ja niitä on ollut hauska toteuttaa. Enkä malta odottaa sitä, että imettämisen loppuessa hormonitoimintani todennäköisesti tasaantuu. Mutta sitä ennen haluni vaativat ehdottomasti enemmän työtä.
On ollut kultaakin arvokkaampaa se, että puolisoni on antanut minulle tilaa ja aikaa. Hän ei ole painostanut. Hän on kuunnellut ja hän on halunnut ymmärtää. Hän on myös halunnut auttaa ja palvella minua, jotta tilanne olisi helpompi. Hän on ottanut huomioon minun haluni, tarpeeni ja nautintoni. Joten olosuhteista on tehty kyllä parhaat mahdolliset. Nyt en voi oikeastaan kuin odottaa, että kehoni on taas mukana pelissä.
Onko sinulla ollut kokemusta vastaavasta?
-Jenni
KUVAT: Ida Keränen
Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Podcast: Kaverin kanssa