Hei ihana. Mitä sinulle kuuluu? Minä olen ollut kipeänä varmaan viimeiset kolme viikkoa. Ensin flunssa, sitten noro ja nyt taas flunssa. Kaksi viimeisintä ovat olleet kuitenkin ne pahimmat. Tuntuu, että nämä ovat imeneet mehut aivan täysin. Iltaisin olen ollut niin poikki, että päässä on vain surissut, eikä kirjoittamisesta ole tullut mitään. Olen sanalla sanoen kypsä tähän sairastamiseen.

Totte on ollut maailman suurin apu tässä parin viime viikon aikana. Ensinnäkin, kun noro iski minuun, hän järjesti itselleen ylimääräisen vapaan hoitaakseen vauvaa, jotta minä sain toivuttua. Tällä viikolla hän on ottanut vastuuta kaikista lapsista sen verran, minkä on töiltään pystynyt. Kun kiittelen häntä, saan kuulla siitä, miten näin kuuluukin ollla parisuhteessa. Toinen kannattalee tarvittaessa toista. ♥ Minä vain mietin kaikkia niitä vuosia, kun sain hoitaa kaiken yksin kipeänäkin. Tällaisina hetkinä en voi olla kuin kiitollinen siitä, mitä olen elämältä saanut.

Lasten kanssa

Viime aikoina on ollut oikeasti todella iso ilo seurata lapsia. Isommat ovat edelleen, sekä toistensa parhaat ystävät, että tappelukaverit. Mutta he osoittavat koko ajan enemmän huomiota ja rakkautta tuolle perheen pienimmälle. Seurasin lähes kyyneleet silmissä, miten he rakensivat tässä yksi ilta majaa olohuoneeseen. Vauva suhasi menemään majarakennelman keskellä ja ympärillä. (Niin, meillä ryömitään!) Tämä oli isommista todella hauskaa ja he vain innostuivat tästä. Sen lisäksi kumpikin haluaa syöttää vauvaa ruoka-aikoina. He ovat edelleen pääasiassa innoissaan vauvasta, mikä on vain ihanaa. Isot ovat yllättäneet todella positiivisesti.

Nyt kun vauva on isompi, olen voinut antaa enemmän huomiota myös isommille lapsille. Mikä on ollut ihanaa. Käytiin tammikuun lopussa leffassa niin, että Totte jäi vauvan kanssa kotiin. Viime viikonloppuna katsottiin kolmistaan sängyssä leffaa niin kuin ennen vanhaan, kun oltiin vain me kolme. Sen lisäksi eletään nyt sitä aikaa, kun vauva menee aikaisemmin nukkumaan ja meille jää illalla hetki isompien kanssa ennen heidän nukkumaanmenoaikaansa.

Imetys

Meillä imetysrytmi on muuttunut isosti nyt kiinteiden myötä. Kuten sen kuuluukin. Mutta en silti olisi millään valmis tähän vaiheeseen. Tämä on ensimmäinen täysimetyskokemukseni, enkä ole valmis luopumaan siitä. Toki, imetys voi jatkuva parhaimmillankin vielä kuukausia, mutta ei samanlaisena, kuin se on tähän asti ollut. Nyt meillä on vain kaksi pidempää imetystä iltapäivällä ja illalla. Muut ovat sellaisia aika pikaisia hörppyjä. Yritän nauttia niistä meidän jäljellä olevista imetyshetkistä, mutta samaan aikaan tuntuu todella haikealta, että pikku hiljaa tämä matka tulee tiensä päähän.

Tämä oli minun ensimmäinen täysimetykseni ja tuntuu todella haikealta alkaa hyvästellä sitä. Toisaalta, ainakaan tämä ei ole loppunut samalla tavalla yhtäkkiä, kuten isompien lasten aknssa. Ja kuten sanottu, tätä saadaan todennäköisesti jatkaa vielä kuukausia.

Toivon todella, että sairastelut alkavat olla hiljalleen tässä ja tässä pääsisi hiljalleen siihen meidän normaaliin arkeen kiinni. Tällainen nonstop sairastaminen ei ole mitenkään nautinnollista. Toivotta vasti olet pysynyt terveenä.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

TILAA UUTISKIRJE!

LUE MYÖS

Uusi vuosi ystävien kanssa

Joulukuun viikonloppu

Niiden pienten hetkien tärkeys

Jännityspäänsärkyä ja kaikki anteeksi

Mitä ollaan tehty viime viikkoina

TUOTTEET SAATU TESTIIN*

Pääsin testaamaan ehkä maailman kauniinpia urheiluvaatteita Kaikolta. Sain viime viikolla testiin uudet Black Anemone legginssit ja topin. Olen tosi iloinen, että pääsen testaamaan nämä ja kertomaan, miten vaatteet toimivat pluskokoisella. Teen noin kuukauden päästä kunnon arvion, mutta sitä ennen jaan hieman ensikäden fiiliksiäni näistä vaatteista.

Nämä ovat siis Kaikon ihan vasta lanseeraama väri. Näitä vaatteita on saanut jo aiemmin kauniissa oliivinvihreässä värimaailmassa. (Täältä löydät muuten kaikki Kaikon urheiluvaatteet. ) Minua puhuttelee aavistuksen enemmän tämä tummempi kuosi.

Vaatteet ovat paksua trikookangasta ja uskallan nyt reilun viikon käytön jälkeen sanoa, että näistä ei näy läpi edes kyykistyessä. Tätä minulta kysyi useampi tyyppi stooreissa. Minulla on päällä kokoa XXL. Toppi on kivan napakka ja pitää myös rintavarustuksen hyvin kurissa. Olkaimet ovat aika kapeat, mutta minua ne eivät ole häirinneet tai painaneet. Legginssit pysyvät myös hyvin ylhäällä. Ainakaan lenkillä niitä ei tarvitse nostella, mikä on positiivista.

Minusta on ihanaa, että myös pluskokoisille löytyy jo jonkin verran kauniita treenivaatteita. Muistan ikuisesti, kun joskus seitsemän vuotta sitten yritin etsiä itselleni kivoja treenivaatteita salille, mutta en yksinkertaisesti löytänyt mitään. Kävin silloin nolostellen salilla sellaisissa vähän huonoissa vaatteissa. Rakastan tuota rönsyilevää kukkakuosia ja näissä ei todellakaan nolota liikkua.

Nämä ovat niin kivat, että näitä voi käyttää oikeasti ilolla osana perus arkiasuja. Stailasin nopeasti näiden kanssa yhteen rennon kauluspaidan ja korkonilkkurini. Tässä asussa voisi hyvin lähteä liikkeelle ihan koska vain. Parhaat vaatteet ovat mahdollisimman monikäyttöisiä ja nämä ovat sitä.

Näin viikon kokeilun jälkeen uskallan jo suositella näitä, mutta palaan asiaan vielä myöhemmin. Haluan nähdä erityisesti, miten legginssien haarat kestävät hankausta. Lähtevätkö saumat rispaantumaan heti.

Onko jotain mitä haluat tietää näistä urheilutrikoista? Kysy nyt, niin testaan ja kerron.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

TILAA UUTISKIRJE!

LUE MYÖS

Asu joka meinasi jäädä julkaisematta

Neule joka jäi mieleen

Pakkaspäiviä

Uutta vuotta odotellessa

Kolme yötä jouluun