Hae
Big mamas home

Miltä masentunut ihminen näyttää?

Puhuin Instagramissa (@bmhjenni) hieman mielenterveysongelmista ja ulkonäöstä. Sain kimmokkeen ihanan Sinin (@ketunpoikia) stooreista. Sain kyseisessä kanavassa jo aivan ihanaa palautetta, mutta halusin ottaa asian täälläkin esille vähän perusteellisemmin jo senkin vuoksi, että blogin seuraajat eroavat hieman Instagramista.

 

Oma tilanteeni on tällä hetkellä se, että mielenterveysongelmieni vuoksi olen työkyvytön. Minun diagnoosini ovat ainakin tällä hetkellä ahdistuneisuus ja uupumus. Minulla on viimein hyvä hoitosuhde lääkäriin, joka oikeasti edistää asioitani. Teemme tällä hetkellä yhdessä asioita sen eteen, että pääsisin mahdollisimman pian psykoterapiaan.

Tällä hetkellä ahdistun valtavasti pienistäkin asioista. Minun ei tarvitse kuin ottaa puheeksi esimerkiksi opintojeni edistäminen, niin ahdistun ja alan itkeä. Kaikissa viimeisimmissä tapaamisissa koulussa olen itkenyt niin etten ole saanut sanaa suustani tai kunnolla henkeä. Tämä oli yksi syy, miksi opintojen väliaikainen keskeyttäminen tuntui järkevältä. Jos en pysty edes puhumaan opinnoista saamatta paniikkihäiriötä, miten voin opiskella?

Rantakatu. Nainen nojaamassa kaiteeseen. Taustalla näkyy merta, veneitä ja kaupunki.

Masentunut ihminen ei näytä masentuneelta

Suurin kysymys kuuluu kuitenkin, että pitääkö ongelmien näkyä ihmisestä myös ulospäin? En ole ainoa, joka saa kuulla siitä, että miten voin kamppailla mielenterveysongelmien kanssa, kun jaksan kuitenkin meikata? Moni tuntuu odottavas oikeasti sitä, että mielenterveysongelmista kärsivä ihminen on automaattisesti epäsiistin ja rähjäisen näköinen. Tai että tämän otsassa lukee selkeästi erottuvin kirjaimin: ”Olen masentunut!”

Minukin viimeisimmässä lääkärinlausunnossani luki ”ulkonäkö siisti”. Ja itse hoitoalalla olleena tiedän, miksi hotohenkilökunta silmäilee ihmisen ulkonäön. Joku voi väittää kirkkain silmin, että kaikki on hyvin, hän pystyy huolehtimaan itsestään ja siitä huolimatta tämän ihmisen vaatteet ovat likaiset ja olemus merkittävän epäsiisti. Silloin ulkonäkö kertoo jotain muuta, kuin ihmisen sanat. Mutta tämä ei ole asia, mihin pitäisi takertua tai minkä pitäisi vaikuttaa avun saantiin. Silti, esimerkiksi minä, en todellakaan meikkaa, jos olen menossa lääkäriin, etten vahingossakaan näytä liian hyvinvoivalta. Joku seuraajistani kertoi poistavansa myös kynsilakat ennen lääkäriin menoa samaisesta syystä.

 

Minulle meikkaaminen on meditatiivista. Pukeutuminen on minulle ilo. Ja epäjärjestyksessä oleva koti ahditaa minua vain entisestään. Jos olen kotona jatkuvasti ahdistunut epäjärjestyksestä, niin se ei varsinaisesti auta tilannettani. Samoin meidän kuvausreissut Katrin kanssa on sellaisia, että saan siinä kuvaamisen ohella purkaa monen tunnin ajan tuntojani läheisen ystävän kanssa. Toki olen väsynyt kuvausten jälkeen, mutta yleensä minulla ei ole sitten muita suunnitelmia sille päivälle ja voin levätä.

Kaiken lisäksi, yleisin neuvo, jonka vaikeassa tilanteessa oleva saa muun muassa siltä hoitohenkilökunnalta, on: ”Tee kaikkea kivaa ja sellaista, joka tuottaa iloa.” Minulle nämä asiat ovat some, kuvaaminen, meikkaaminen ja pukeutuminen. Sekä siivoaminen siinä mielessä, että epäsiistissä kodissa olisin vain entistä ahdistuneempi. Minulle myös se, että saan keskittyä esimerkiksi juuri siihen meikkaamisen hetken ajan ja saan ajatukset pois niistä ahdistavista ajatuksista, tuovat minulle sen kaivatun lepohetken siitä kaikesta vaikeasta.

Ei tuomita

Joten olisiko mahdollista, että lopetetaan ihmisten syyllistäminen. Vaikea elämäntilanne ei näy aina ulos päin. Ihmiset ovat erilaisia ja vaikeudet ovat erilaisia. Vieläkään, kukaan ei tiedä sitä, millaisten asioiden kanssa jotkut kamppailevat. Esimerkiksi, omalla kohdallani väkivaltaista parisuhdetta oli mahdotonta nähdä ulospäin, koska siihen kuului kulissien ylläpito. Itsemurha saattaa yllättää täysin, koska ei sen tehneestä ihmisestä välttämättä ole nähnyt ulospäin sitä, mitä hän on mielessään hautonut.

Parasta mitä voit tehdä, kommentoinnin sijaan, on kuunnella ja ymmärtää. Ja tärkeintä on muistaa se, että mielenterveyden sairaudet ovat oikeita sairauksia, siinä missä vaikka korona. Suhtaudutaan niihin sairauksina.

-Jenni

 

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Onnistunut lääkärinkäynti

Mieli mustana

Myös kiva tekeminen voi olla kuormittavaa

Ahdistuneisuushäiriö pilasi viikonlopun

Olen jaksanut viimein olla parempi äiti lapsilleni

Harmaat neuleet on taas in

Luin jostain, että harmaat neuleet on taas in ja aloin miettiä, että missä välissä ne oli out. Kuulostaako tutulta? Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Seuraan kyllä jonkin verran erilaisia trendejä. Mutta minulla on myös oma tarkka maku ja mieltymykset. Tästä hyvänä esimerkkinä pillifarkut. Vaikka minulla on parit erimalliset farkut, niin pillifarkkuja käytän ehdottomasti eniten. Milleniaali, mikä milleniaali. Ja sama harmaiden neuleiden kanssa. Olen käyttänyt niitäkin jo vuosia.

 

Takki / Zalando

Neule / H&M

Hame / New Look

Kengät / Zadaa second hand

Korvakorut / Smiling design

 

Harmaa neule ja kellohame

Tämä harmaa neule on ollut minulla iät ja ajat. Olen muistaakseni ostanut tämän joskus kuopuksen imetysajan jälkeen, joten kyllä sillä ainakin neljä vuotta on ikää. Se on malliltaan juuri sopivanlainen. Koska se on lyhyenmallinen, tykkään käyttää sitä aika paljon kaikkien korkeavyötäröisten alaosien kanssa. Toki minulla ei hirveästi mitään matalavyötäröistä olekaan.

 

Tällä kertaa yhdistin neuleen mustaan kellohameeseen. Tämä kellohame on aivan ihana. Muistan, että äidilläni oli vastaavanlainen hame, kun itse olin nuori ja minä ihastelin sitä. Äiti kävi silloin paljon tanssimassa ja kellohame oli yksi hänen vakiovaatteitaan. Minä en ole kummoinen tanssija, mutta hame sopii täydellisesti omaan tyyliini.

Pikku hiljaa alkaa olla vähän liian kylmä nahkatakille. Mutta kerrosten kanssa lämpimimpinä päivinä vielä tarkenee. Eli pian pitää kaivaa esille kunnolla teddy-, villakangas- ja toppatakki. Sitten saattekin asukuvissa katsella hetken aikaa niitä.

Nilkkurit ovat kirppislöytö viime vuodelta. Olen löytänyt ne tässä syksyllä taas uudestaan. Minulle nämä ovat nimittäin syyskengät. Näissä on vähän vuorta sisällä, jolloin varpaat pysyvät lämpiminä, mutta nämä eivät pidä kyllä yhtään vettä. Eli vähänkään märemmällä kelillä kaikki vesi menee kyllä läpi. Mutta pidän näistä ihan valtavasti.

Tämän korkeavartisempia saappaita en ole löytänyt itselleni, sillä pohkeeni on tosi muhkea. Eli se ei mene kyllä yhdenkään saappaan sisään ilman nyörejä.

Korvikset ovat Smiling Designin viime vuoden halloween mallistosta. Mietin jo, olivatko ne hutiostos, mutta nyt syksyllä olen innostunut käyttämään niitä uudestaan. Selkeästi nämä vain sopivat syksyn sesonkiin.

 

Mutta nyt tiedätte, että harmaat neuleet ovat taas in. Onko teille käynyt jonkun trendin kanssa niin, että ette ole edes tienneet sen poistuneen ns muodista?

Ja loppuun pieni disclaimer. Minähän en ole mikään trendien uskollinen ystävä. Minä uskon siihen, että kaikki löytävät ne omat tapansa pukeuta. Trendit ovat kuitenkin aika lyhytaikaisia, joten todellakaan kaikkiin ei kannata lähteä mukaan. Itse koen suurimmaksi osaksi olevani aika klassinen ja ajaton pukeutuja, vaikak jotkut trendit puhuttelevatkin.

-Jenni

 

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Kesätyöt on loppu

All in – ihastuminen

Kesämekko stailattuna syksyyn

Syksyn täydellisin asu

Satiinihame ja neule