Essie Shearling darling
0Yksi opiskelun parhaita puolia on se, että voi huoletta lakata kynsiä. Hoitotyössä ei suositella kynsien lakkaamista, mitä minä rakastan. Siksi nautin tästä ajasta, kun saa lakata kynsiä juuri niin paljon, kuin haluaa. Nyt haluan esitellä tämän hetken suosikki sävyni. Se on kaunis marjanpunainen sävy Essie Shearling darling.
Minua pitkään seuranneet tietävät, että olen vannoutunut Essien kynsilakkojen käyttäjä. Toinen hyvä merkki on O.P.I. Mutta Essien lakat mahtuvat paremmin omaan budjettiini. Ne kestävät myös hyvin kynsissä ja minun kynteni kestävät hyvin Essien lakkoja. Minulla on tapana lakata ensimmäisellä kerralla kaksi kerrosta. Ja parin päivän päästä kolmannen lisäkerroksen, jolla saa kivasti lakan kestoa. Vaaleat sävyt ovat toki armollisempia kuin tummat, mutta tämä on ollut hyvä taktiikka. Sen lisäksi ne levittyvät tasaisesti ja väripaletti on ihanan laaja.
Olen huomannut, että talviaikaan suosin tummempia sävyjä, sekä punaista. Essie Shearling darling on ihana marjanpunainen, kylmään taittava sävy. Minusta sävy sopii täydellisesti tähän pimeään talveen. Väristä tulee mieleen punaviini ja glögi, jotka myös yhdistän vahvasti talveen. Väri on myös sen verran klassinen, että se sopii hyvin asuun, kuin asuun.
Onko teillä kokemusta Essien lakoista? Mitä tykkäätte?
Minä nautin täällä viikonlopusta. Toinen hyvä puoli opiskelussa on se, että saan nauttia nyt hetken ihan oikeista viikonlopuista. Kirjoittelen varmaan huomenna vähän kuulumisia tästä uudenlaisesta arjesta. Nyt toivottelen kivaa viikonloppua.
-Jenni.
LUE MYÖS
Essence Witch side luomiväripaletti
SEURAA MYÖS
Vuosi 2020 osa 2.
Nyt olisi vuorossa 2020 vuosikatsauksen toinen osa. Ensimmäisen osan löydät täältä. Tämän postauksen jälkeen jätetään vuosi 2020 viimein kokonaan taakse ja keskitytään tulevaan. Ja toivotaan, että tulevasta vuodesta tulisi parempi. Vaikka ei tämäkään ihan kamala ollut. Äärimmäisen rankka kylläkin, mutta ei kamala. Minä sain tältä vuodelta myös paljon hyvääkin.
Mutta sen pidemmittä puheitta, vuoden toiseen puolikkaaseen:
Heinäkuu
Elin elämäni sinkkukesää ja kerroin muun muassa asioita, joita olen oppinut neittideittailusta. Fiilistelin kivoja kesäkynsiäni, jotka eivät olleet ehkä kaikkein perinteisimmät. Minulla alkoi myös kesäloma. Kirjoitin useampia postauksia, jotka liittyivät eroon. Kuten sanat, joita en kaivannut eron jälkeen, kuinka kauan sä meinaat jatkaa vielä tosta erosta ja erohehkusta. Käytiin tyttöjen kanssa tutustumassa upeaan leikkipuistoon. Rakastuin paahdettuun kikherne-kukkakaalisalaattiin. Kävin heinäkuussa myös veneretkellä. Kerroin myös omia kokemuksiani ehkäisylaastarista. Nostin myös esille asiaa naisten kohtaamasta väkivallasta, mikä on itselleni äärimmäisen henkilökohtainen aihe.
Elokuu
Elokuussa loma loppui ja arki alkoi. Ostin uuden lampun pimeneviä iltoja valaisemaan. Kirjoitin myös eron jälkeisestä yksinäisyydestä, joka on ollut aika ajoin musertavaa. Pohdin myös sitä, miten eroamisesta voisi saada normaalia. Arjen alkaessa tuskailin myös yh-arkeani, sekä koronaa. Aloitimme ystäväni kanssa lukuhaasteen, jonka ensimmäinen osuus on jäänyt koronan vuoksi vielä kesken. Pohdin myös sitä, miten siivous on välinelaji. Kerroin, mihin vaiheeseen opintoni olivat siihen mennessä edenneet ja fiilistelin sitä, kuinka olin löytänyt uudelleen naiseuteni. Viisi vuotisen blogitaipaleeni kunniaksi julkaisin uudestaan ensimmäisen postaukseni.
Syyskuu
Syyskuussa tehtiin kesän viimeinen veneretki. Kuun alussa tein syyslistan kaikesta siitä, mitä aion tehdä, hankin olohuoneeseen uudet verhot ja kirjoitin syitä, miksi rakastan esikoistani. Hurahdin tunnelukkoihin ja kirjoitin ensimmäistä kertaa hylätyksi tulemisen pelostani. Syksy ja maskisuositukset toivat mukanaan myös maskien aiheuttamat iho-ongelmat. Koin myös yhden kamalammista hetkistä eron jälkeen, sekä yhden merkittävimmän hetken eron jälkeen, joka oli uusi sänky. Nukuin nimittäin tähän asti sohvalla.
Lokakuu
Aloitin lokakuussa kirjoittamalla, millaista elämä lasten kanssa on juuri nyt. Kodin sisustaminen jatkui uusilla ruokapöydän tuoleilla. Kirjoitin postauksen omista tunnelukoistani. Sitten kuukausi alkoikin mennä rytinällä päin mäntyä. Ensimmäiseksi kuopukselta murtui käsi. Ja samaan aikaan, kun olimme matkalla ambulanssissa sairaalaan, sain selville, että pääsisimme muuttamaan. Seuraavaksi meille ilmoitettiin, että joutuisimme altistumisen vuoksi karanteeniin. Pian karanteenin alkamisen jälkeen saimme myös positiivisen testituloksen. Oman lisämausteen tilanteeseen toi murtunut käsi, jota piti lähteä näyttämään kesken karanteenin röntgenissä. Jaoin ajatuksiani karanteenista, vaikka joidenkin mielestä ei olisi pitänyt.
Marraskuu
Muuton vuoksi marraskuu oli melko hektistä aikaa. Siitä huolimatta ehdin kirjoittaa syystyylistäni. Mietin myös treffailuun liittyviä aiheita, kuten mikä järki tässä treffailun oravanpyörässä on, miten torjuminen satuttaa ja kertasin millainen oli ensimmäinen sinkkuvuoteni. Osallistuin myös tunnelukkokurssille.
Joulukuu
Joulukuussa olin jo todella pahasti uupunut, mikä näkyi postaustahdissani. Sen lisäksi muutto vei ison osan aikaani. Kuun alussa julkaisin ensimmäiset kuvat meidän uudesta kodista. Sen lisäksi kirjoitin naisten orgasmeista, uupumisestani ja kerroin vähän yhteenvetoa siitä, miten olen onnistunut pudottamaan painoani kuluneen vuoden aikana. Esittelin myös tyttöjen huoneen ensimmäistä kertaa. Kirjoitin myös postauksen meidän joulusta, joka ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Vuoden viimeisessä postauksessa puhuin ihastumisesta.
Tässä oli vuosi 2020. Pakko sanoa, että melkoinen vuosi kokonaisuudessaan. Eikä edes pelkästään kokoronan vuoksi. Olen onnellinen, että se on viimein ohi.
-Jenni.
SEURAA: