Kerroin eilen, että tiukan neuvottelun tuloksena, sain puhuttua meidän joulumenuuhun kaksi uutta elementtiä. Toinen oli talvinen salaatti ja toinen tämä herkullinen pannacotta. 

Pannacotta on sellainen jälkiruoka, että jopa minun on vaikea sählätä sen kanssa. Tästä tuli todella hyvää ja sopii varmasti muihinkin talvikauden juhliin jälkkäriksi. 

Olisi kiva kuulla, mitä pidätte tästä, jos päädytte kokeilemaan reseptiä.

Meillä keskusteltiin joulupöydästä monta kertaa viimeisen parin viikon aikana. Mieheni kannatti perinteitä jälleen kerran kovaäänisesti, kun minä puolestani yritin avartaa hänen maailmankatsomustaan. Mistä on seurannut se, että olen narissut hänelle monta kertaa ohi kulkiessani Aina Inkeri Ankeisen äänellä ”Miksi kaiken pitää aina muuttua.” Pitää tosin yrittää lopettaa tämä, ennen kuin vitsi vanhenee. 

Päädyttiin kuitenkin hyvään kompromissiin. Minä sain listalle pari uutta juttua, kun hän sai pitää kiinni laatikoistaan. 

Sain puhuttua joulupöytään hyvän salaatin, sekä uuden jälkkärin, joiden reseptit jaan teidän kanssanne. Meistä kukaan ei ole kummoinen rosollin ystävä, mutta erityisesti minä kaipasin lautaselleni jotain tuoretta. Niinpä kokosin kinkulle kaveriksi tuoreen salaatin. 

Halusin salaattiin eri makuja, sekä tekstuuria. Pähkinät ja omenat olivat mukavan rapeita ja niitä joutui pureksimaan. Fetajuusto toi suolaisuutta rypäleiden ja omenan rinnalle. Rucola toi salaattiin raikasta makua. Yhdistelmä sopi monella tapaa todella hyvin joulupöytään. Alkuperäinen suunnitelma oli lisätä salaattiin granaattiomenaa, mutta mieheni ei erottanut sitä ja jouluomenaa toisistaan. Salaatti toimi myös näin. 

Salaatti on helppo ruokalaji. Sen kun vaan pilkkoo tarveaineet astiaan ja tarjoilee. Tässä ei voi epäonnistua!