Kolmas raskaus
Olen halunnut hetken aikaa kirjoittaa teille siitä, miltä on tuntunut olla kolmannen kerran raskaana. Edelleen, tämä on ehdottomasti helpon raskauteni ja olen voinut ihmeellisen hyvin. Mistä olen äärimmäisen onnellinen ja myös kiitollinen. Kahdesta edellisestä raskaudesta on jo vähän aikaa. Tietyllä tavalla aika on ehtinyt kultaamaan muistoja, mutta samaan aikaan muistan muun muassa pahoivoinnin ja lepomääräykset. Nyt kun saa elää aika vapaasti elämääni raskauden kanssa, niin olen siitä todella kiitollinen. Nyt näyttäisi vielä siltä, että tällä kertaa hepatogestoosikin olisi skippaamassa minut. Tätä en meinaa itsekään täysin uskoa, kun olin niin asennoitunut siihen.

Rauhallisin mielin
Hyvää perspektiiviä omaan raskauteeni on tuonut Facebookin vauvaryhmässä olo. On täysin ymmärrettävää, että ensimmäistä lasta odottaessa on niin täydellisesti uuden edessä, että vähän kaikki pelottaa. Varsinkin, kun kyse on niin tärkeästä asiasta kuin oma lapsi. Mutta täytyy myöntää, että on aika ihanaa, kun jokainen vihlaisu, nipistys tai kuplinta ei aiheuta paniikkia siitä, onko vauvalla kaikki hyvin. Kolmannen raskauden kohdalla uskallan jo luottaa omaan kroppaani ja siihen, että se osaa hommansa. Tällä pohjalla on ollut todella helppoa nauttia raskaudesta. Toki oman vointi on myös helpottanut sitä nauttimista, kun ensimmäiset kolme kuukatta eivät menneet väsymyksen ja pahoinvoinnin kourissa.
Mutta onhan tämä zen-fiilis aivan ihana. Kun voi oikeasti nauttia tästä sisällä kavavasta elämästä, ilman sen suurempia huolia. Toki, kokemus voisi olla hyvin erilainen, jos edelliset raskaudet olisivat olleet yhtään stressaavammat. Niissä on ollut omat vaikeutensa, mutta nekin ovat menneet pääasiassa hyvin.

Painolastia tähän kokemukseen ovat tuoneet aiemmat, rankat synnytyskokemukset, jotka ovat varjostaneet odotusta. Minun on ollut helppoa sulkea pois ne pelonaiheet, jotka saattavat tapahtua. Synnytys tulee tapahtumaan, vaikka tekisin mitä. Ja minua pelottaa se kaikki, mikä synnytyksessä voi mennä pieleen. Toistaiseksi se on ollut helppoa tyäntää taka-alalle ja nauttia raskaudesta. Mutta nyt h-hetki lähenee vääjäämättä.
Olen omalta osaltani tehnyt kaiken helpottaakseni tulevaa. Olen käynyt pelkopolilla ja hakenut itselleni doulaa. Olen menossa vielä synnytystapa-arviointiin. En tiedä, kuinka paljon enemmän voin oikeastaan tehdä oman synnytykseni eteen. Nyt sitä pitäisi vain luottaa omaan kroppaan niin, kuin olen tehnyt tässä raskauden aikana.
Nyt voin ehkä vain toivoa, että tämä zen fiilis kantaa vielä joitain viikkoja. Sitten toivotaan aiempia helpompaa synnytystä. Minulla on pieni, vieno haave, päästä tämän tyypin kanssa perhepesähotelliin, joka meillä on kokematta. Sen sijaan haluaisin välttyä tällä kertaa heräämöltä.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Yhteiset baby showerit puolison kanssa
Raskausviikko 32 (31+0 – 31+6)
Yhteiset baby showerit puolison kanssa
Sovittiin puolison kanssa jo aika alkuraskaudesta, että vietetään kesällä yhteisiä baby showereita. Kyseessä ovat Amerikasta tänne Suomeenkin rantautunut juhla. Baby showerit ovat pohjimmiltaan juhla, jossa juhlitaan uutta tulokasta ja valmistetaan vanhempia tulevan vauvan tuloon. Sen vuoksi onkin hieman nurinkurista, että niitä ajatellaan pelkästään äitien juhlina, vaikka vauva on molempien vanhempien ja muuttaa yhtälailla molempien elämän.
Ja nyt minä puhun heteronormatiivisesta parisuhteesta, koska elän sellaisessa itse ja olen ollut sellaisissa vauvajuhlissa.

Tasa-arvoiset vanhemmat
Minulla oli esikoista odottaessani omat juhlani, mutta nyt halusin ehdottomasti yhteiset juhlat. Puolisoni ei ole mikään ”kakkosvanhempi”. Me olemme yhdessä tämän vauvan vanhemmat, joten vauvajuhlat pitäisi olla molemmille. Lisäksi perinteisesti lahjat ovat vauvantarvikkeita. Omaa tasa-arvokäsitystäni vastaan sotii hyvin vahvasti se, että naiset saavat lahjaksi vauvantarvikkeita (jotka eivät varsinaisesti edes ole heitä varten) ja miehet saavat sikareita ja viskiä. Yhteisissä juhlissa kaikki vauvantarvikkeet tulevat lahjaksi meille molemmille, eikä vain minulle. Me olemme yhdessä vastuussa vauvan tarvikkeista ja varusteista. Minä en ole mitenkään erityisessä asemassa, vain koska olen lapsen äiti. Minun sukupuoleni ei tee minusta mitenkään päin kykenevämpää vanhempaa. Ainoat asiat joihin olen sukupuoleni puolesta kykenevämpi on raskaus, synnytys ja imetys. Muissa asioissa olemme samalla viivalla.
Joten siksi yhteiset vauvajuhlat. Puolisoni ansaitsee nämä ihan yhtälailla, kuin minäkin. Ja periaatteessa hän ansaitsee nämä vähän enemmänkin, kuin minä, koska vauva on hänen esikoisensa.

Puoliso ei todellakaan lähde ryyppäämään varpajaisia
Näistä kuulee myös sitä, että baby showerit on äidille ja varpajaiset on isälle. Ensinnäkin, alkuperäisen perinteen mukaan naiset viettivät varpajaisia. Synnytykseen osallistunut naisväki riipaisi kännit, kun synnytys oli saatettu onnistuneesti loppuun ja ne olivat varpajaiset. Miehillä ei ole alunperin ollut mitään tekemistä näiden juhlien kanssa. Ja kuten sanoin aiemmin, baby showereissa on enemmän kysymys vauvasta, kuin vanhemmista. Lisäksi isää tarvitaan ensimmäisinä päivinä enemmän äidin ja vauvan luona, kuin ryyppäämässä ja rellestämässä äijäporukalla. Eikä niissä bileissä ole yleensä kyse edes vauvasta. Ne ovat tekosyy ryypätä.
Olen lukenut kymmeniä juttuja siitä, miten isät ovat lähteneet viettämän varpajaisia ja olleet seuraavana päivänä krapulansa vuoksi kyvyttömiä hoitamaan omaa osuuttaan. Tällainen ei minun mielestäni tule kuuloonkaan. Puolisoni saa varpajaisensa sitten joskus vauvavuoden lopussa ja samoin minä. Kumpikin meistä juhlii siis varpajaisia sitten, kun vauvavuosi on selätetty. Intensiivisen vauvavuoden jälkeen, kumpikin meistä ansaitsee ehdottomasti aikaa itsekseen, ulkona, omien läheisten kanssa.

Minusta on ihanaa viettää tulevat vauvajuhlat yhdessä puolisoni kanssa. En koe jääväni mistään paitsi, vaikka jaan nämä juhlat hänen kanssaan. Päinvastoin, tuntuu äärimmäisen tärkeältä rikkoa näitä normeja.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Vappubrunssi ja croisant buffet


0