Hae
Big mamas home

Raskausviikko 5 (4+0 – 4+6)

Beben koko: Unikon siemen

Oireet: Rintojen arkuus, pissahätä, väsymys, herääminen ennen kukonlaulua.

 

Raskausviikko 5

Nyt on vuorossa raskausviikko 5, jolloin ensimmäiset oireetkin ilmaantuivat.

Heti kun tämä raskausviikko vaihtui, niin rinnat pamahtivat kipeiksi saman tien. Halaaminen on kivuliasta ja samoin kosketus. Puolisolla ei ollut toivoakaan päästä lähellekään niitä. Muistan, kuinka tässä yrittämisen aikana olen miettinyt muutamia kertoja, että onkohan mun rinnat nyt arat. Voisiko ne olla vähän herkemmät. Nyt sitä ei tarvitse miettiä, kun halaaminenkin sattuu. Olen pyytänyt myös lapsia varomaan rintoja, kun kiipeilevät syliin halailemaan.

Uni ja väsymys

Olen edelleen äärimmäisen kiitollinen unenlahjoistani. Kunhan nukahdan nukun hyvin. Ravaan yöllä pari kertaa pissalla, mutta nukahdan nopeasti uudelleen. Tämän hetken kroonisen väsymyksen vuoksi menen nukkumaan suurin piirtein samoihin aikoihin, kuin lapset. Mutta herään aamulla ennen muita, ilman herätyskelloa. Tämä tarkoittaa, että herään joskus viiden ja kuuden välillä. Sinänsä aikaisin herääminen ei haittaa, koska olen todennäköisesti ehtinyt saamaan sitä ennen sen yhdeksän tai kymmenen tuntia unta. Mutta väsymys iskee yleensä parissa tunnissa heräämisen jälkeen.

Ja voi pojat tämä väsymys on kalamaa. Tuntuu, että olen ihan koko ajan sellaisessa väsymyspöhnässä, että ihan kuin en olisi nukkunut kolmeen yöhön kunnolla. Se on ihan hirveää. Aika ei ollut tämän suhteen kyllä kullannut muistoja tässä menneessä kuudessa vuodessa. Muistan tämän väsymyksen kuopuksen raskaudesta ja se oli jo silloin hirveää. Silloisessta pahasta olosta minulla puolestaan ei ole kummoisia muistikuvia, mikä kertoo ehkä siitä, kumpi on ollut pahempaa.

 

Neuvolan ja varhaisultran varaaminen

Päivänä 4+6 varasin meille ensimmäisen neuvolan ja varhaisultran. Kumpikin tulee olemaan joulukuun puolella. Neuvolan sain varattua samalla, kun olimme toisen lapsen kanssa viisivuotisneuvolassa. Meillä vaihtui nyt neuvolan terveydenhoitaja lähes kahdeksan vuoden yhteisen taipaleen jälkeen. Mikä on vähän surullista. Tämä uusi terveydenhoitaja vaikuttaa myös äärimmäisen mukavalta. Mutta olisihan se ollut ihanaa, jos edellinen olisi ollut meidän uuden vauvankin hoitajana.

Joka tapauksessa, sain varattua ensimmäisen äitiysneuvolan siinä samalla, kun viisivuotias touhusi neuvolan tehtävien parissa.

Kotiin päästessä soitin sitten Preggon raskausklinikalle ja varasin varhaisultran. Meille oli molemmille selvää, että halutaan käydä ikäänkuin varmistamassa raskaus varhaisultrassa. Kävin kummankin oman lapsen kanssa varhaisultrassa ja haluan tehdä niin myös nyt. Preggo valikoitui paikaksi sijainnin, hinnaston ja sen vuoksi, että mahdolliseti lisätutkimukset kuuluvat hintaan, jos niitä tarvitaan.

 

Minulle on kommentoitu aiemminkin, että varhaisultra on turhaa rahanmenoa, mutta minä en näe sitä niin. Minä koen sen itse nimenomaan rauhoittavana asiana. Ensimmäinen varsinainen ultra on vasta viikoilla 10 – 12. Siinä ajassa vauvaan on ehtinyt syntyä tunneside ja valtava määrä toiveita. Jos joku on pielessä, suru on paljon suurempi. Siksi me halutaan käydä varhaisultrassa. Halutaan tietää, mahdollisimman varhain, onko kaikki hyvin tai jos ei ole. Suru olisi jo silloin ihan riittävän suuri, jos asiat eivät olisi niin kuin niiden kuuluisi olla.

Tällä kyseisellä viikolla uskaltauduttiin myös kertomaan raskaudesta maailmalle. Haluttiin tosiaan jakaa tämä meidän tarina sellaisenaan kuin se on, joten ei aikailtu kertomisella. Kertominen ei kuitenkaan vaikuta siihen jatkuuko tämä raskaus vai ei.

Tässä taisi olla nyt viidennen viikon kuulumiset. Ihan hirveästihän tästä alkuraskaudesta ei ole kerrottavaa. Väsymystä lukuunottamatta olo hyvä, mikä on positiivista. Palataan siis seuraavan viikon kuulumisin.

Terkuin,

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Miten uskallettiin yrittää juuri nyt

Raskausviikko 4 (3+0 – 3+6)

Meille tulee vauva!

Tarina oman sektion taustalla

Raskausviikko 4 (3+0 – 3+6)

En ole aiemmin tehnyt tällaisia raskausviikkopostauksia. En ole jotenkin osannut aiemmin. Mutta nyt ajattelin tarttua näihin. Tämä saattaa olla hyvinkin viimeinen raskauteni, joten on kiva dokumentoida se paremmin, kuin kaksi aikaisempaa.

Aloitan nyt hyvin varhaisesta viikosta, eli raskausviikko 4. Yleensä harva edes tietää olevansa raskaana tässä vaiheessa. Minä sain tietää omasta raskaudestani todennäköisesti ensimmäisenä mahdollisena hetkenä täysin sattumalta. Ja olin ennen testiä vielä täysin varma siitä etten ole edes raskaana.

Sain tietää olevani raskaana

Sain tietää olevani raskaana päivillä 3+4. Sitä ennen minulla oli ollut muutaman päivän ajan tiputteluvuotoa ja olin aivan varma, että kuukautiseni alkavat hetkenä minä hyvänsä. Muita oireita minulla ei ollut siihen mennessä vielä ollut. Siitä huolimatta, kyseisenä aamuna päätin tehdä raskaustestin. Se oli täysin hetken mielenjohde. Ajattelin, että minulla on joka tapauksessa raskaustestiliuskoja kaapissa, joten miksi en nyt kokeilisi. En osannut sanoa, ovatko kuukautiseni varsinaisesti myöhässä. Kiertoni on ollut epäsäännöllinen sen jälkeen kun sairastin koronan. Tiputtelua oli tullut koronarokotteen jälkeen ennenkin muutamia päiviä ennen kuukautisia, joten miksi tämä ei olisi taas sitä.

Tein testin. Siihen piirtyi selkeästi ainoastaan testiviiva, joten totesin sen olevan negatiivinen. En muistaakseni edes odottanut kovin kauaa sitä toista viivaa, vaan ajattelin testin vain olevan nega. Unohdin testiliuskan kuitenkin keittiön pöydälle, kun jatkoin aamuani. Taisin mennä silloin vielä takaisin sänkyyn. Myöhemmin huomasin liuskan keittiössä ja katsoin sitä. Testiviivan vieressä oli toinen, täysin selkeä, vaikkakin haalea viiva. En ollut uskoa silmiäni. Tiesin kokemuksesta, että kyseisten testien olevan luotettavia myös useamman tunnin jälkeen, joten sen puolesta tuo haalea viiva oli uskottava.

Menin kertomaan tästä puolisolleni kädet täristen. Hänellä ei vaan selkeästi ollut mitään käsitystä siitä, mitä tarkoittaa haamuviiva. Tosin, tarvittiin neljä testiä ennen kuin minäkään uskoin todella olevani raskaana. Menimme silloin yhdessä elokuviin katsomaan uusinta Black Pantheria ja minä mietin suurimman osan leffasta olevani raskaana.

Se haalea viiva vahveni lopulta testi testiltä. Aluksi haalea viiva hermostutti ja stressasi enemmän, koska edellisen kuukauden pettymys oli vielä vähän turhan vahvana mielessä. Mutta kyllä sitä neljännen testin ja lopulta pois jääneiden kuukautisten perusteella oli pakko uskoa, että olen raskaan. Toki tämä varhainen viikko hermostutti myös, sillä pelkäsin kemiallista raskautta.

Nyt sitten odotellaan niitä muita raskausoireita. Minulla on ollut sekä ekassa, että tokassa raskaudessa pahoinvointia ja väsymystä kummassakin. Toisessa raskaudessa se alkuraskauden väsymys oli niin voimakasta, että nukahdin pari kertaa kesken kävelyn. Havahduin yleensä parin metrin jälkeen takaisin hereille.

 

Tässä oli nyt tämä ensimmäinen raskausviikkopostaus. Näitä oli noin 36 vielä jäljellä. Seuraavat kaksi tulevat vielä nopeammalla tahdilla. Sitten olemme todennäköisesti ajan tasalla viikkojen suhteen.

Terkuin,

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Meille tulee vauva!

Tämä on aivan ihana vaihe

Lisäävätkö lapset onnellisuutta?

Tunteiden vuoristorataa

Ajatuksia lapsen yrittämisesta ja lapsettomuudesta