Raskausviikko 11 (10+0 – 10+6)
Beben koko: Lime
Oireet: Närästys, ilmavaivat, mielialanvaihtelut, tukkoinen nenä, pissähätä, nälkä ja väsymys.
Himot: Kylmä tuoremehu. Tätä menisi oikeasti litroittain.
Raskausviikko 11 (10+0 – 10+6)
Tällä viikolla olen ollut äärimmäisen väsynyt. Yölliset valvomiset lasten kanssa sen kun jatkuivat. Sen lisäksi oma tukkoisuus paheni taas flunssan myötä siihen pisteeseen, että vaikka lapset lopulta nukkuivatkin, niin minä en nukkunut. Heräsin yöllä monta kertaa omaan tukkkoisuuteeni, enkä saanut sen vuoksi enää unen päästä kiinni ja lopulta aloin pelkäämään öitä. Nyt tilanne alkaa jo helpottua, mutta noina öinä oli muutamia todella synkkiä hetkiä.
Nyt minulla on tulossa lääkärinaika ja toivon mukaan saan apua tähän tukkoisuuteen. Sairaanhoitaja oli aikaa varatessa ainakin sitä mieltä, että tarvitsisin ehdottomasti jonkun aavaavan lääkkeen nyt siksi aikaa, kun tätä jatkuu. Eli mahdollisesti sinne raskauden loppuun asti.
Mun rinnat elää tällä hetkellä niin omaa elämäänsä, että on ollut pakko siirtyä jo nyt imetysliiveihin. Niissä rinnoilla on paremmin tilaa elää sitä omaa elämäänsä ja turvota oman mielensä mukaan. Olen tässä ajassa saanut kolmista rintsikoista kaarituet poikki. Löysin Kapp Ahlilta kivat imetysliivit, jotka tuntuivat riittävän tukevilta päällä ja ennen kaikkea mahtuivat päälle. Näillä siis mennään hetkeen aikaa, kunnes tilanne rintojen kanssa joskus tasoittuu.

Tässä kuluneen viikon aikana on ollut muutamia hetkiä, kun olen tuntenut jotain, joka periaatteessa voisi olla vauvan liikkeet. Mutta tiedän hänen olevan vielä kovin kovin pieni ja epäilen, että kyse on ennemmin jostain suolen kuplinnoista, kuin liikkeistä. Tosin eihän sitä tiedä. Odotan kovasti vauvan liikkeitä. Ne kuitenkin kertovat sitten paljon siitä, miten pikkuinen kohdussa voi. Sekin voi olla, että koska odotan niitä kovasti, olen kuvitellut jotain liikkeiden kaltaista. Mutta ehkä kohta alan tuntemaan oikeasti niitä hipaisuja.

Nt-ultra
Meillä on ensi viikolla nt-ultra. Se on alkanut jännittää. Paljon mietin ikääni ja sitä, onko vauvalla kaikki hyvin. Olen puhunut puolison kanssa siitä, että minulla ei välttämättä riitä voimavarat, mikäli vauvalla olisi joku vamma. Nämä pelot ovat varmasti enemmän ja vähemmän normaaleja tässä vaiheessa. Haluaisin uskoa, että myös turhia. Ja minulla ahdistuneisuushäiriö lyö tähän omat mausteensa sekaan. Uskon kuitenki, että näistä on hyvä puhua yhdessä jo ennakkoon. Jos huono onni sitten sattuisikin kohdalle. Mieluummin niin, että on joku suunnitelma valmiina. Mutta haluan uskoa, että hyvin tässä käy ja ultrassa kaikki on niin kuin pitääkin.
Ihan vähän jännittää myös siirtyykö laskettu aikani ultran jälkeen. Vauva oli jo varhaisultrassa hieman odotettua isompi ja ovulaationi oli tosi aikaisessa. Joten voi olla, että laskettu aikani kuuluisi olla aikaisemmin. Joten jännä nähdä miltä ultrassa ensi viikolla näyttää.
Mutta oireet alkavat selkeästi tasoittua tuota tukkoista nenää lukuunottamatta. Joten keskiraskautta odotellessa. 😀
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Raskausviikko 10 ( 9+0 – 9+6 )
Beben koko: Kumkvatti
Oireet: Närästys, nenä tukossa, liitoskivut, väsymys, nälkä ja mielialan vaihtelut.
Himot: Ei mitään erityistä.

Raskausviikko 10
Tällä viikolla raskaus ei ole kyllä ollut ensimmäisenä mielessä. Oma kapasiteetti on mennyt täysin sairaana olevan lapsen hoitamiseen. Viime päivinä öisin on enemmän valvottu, kuin nukuttu, joten väsymys on ollut jotain aivan infernaalista. Kuten sanottu, kapasiteetti on mennyt aivan täysin tuohon vatsan ulkopuolella olevaan lapseen.

En tiedä johtuuko se vain kapasiteetin vähyydestä, vai siitä, että alkuraskauden oireet ovat alkaneet oikeasti vähän helpottamaan, mutta ainakin kuvittelen tämän viikon olleen vähän helpompi. Pahoivointia ei ole ollut ja nälkä on tasoittunut. Sen sijaan närästys ja ensimmäiset liitoskivut ovat tulleet kuvioihin. Ensimmäisten lasten kanssa liitoskivut alkoivat melkein heti, kun raskaustesti näytti positiivista, joten olen ihan tyytyväinen tähän.
Sen lisäksi kaikenlaiset itkut ovat alkaneet. Olen itkenyt lapsen kuvistöille, opettajan joulutervehdykselle, itse kirjoittamilleni viesteille, kun olen auttanut tuoretta äitiä kaupassa, lasten pipareille, Kroonisesti ärhäkän alkavalle kolmannelle kaudelle ja monelle, monelle muulle jutulle, joita en todennäköisesti edes muista tällä hetkellä. Mielialat heilahtelevat muutenkin laidasta laitaan ja suurin piirtein puolet ajasta tunnun olevan todella ärsyyntynyt. Toki tämän hetkisellä univelallakin saattaa olla osuutta asiaan.

Raskaus ei meidän joulua haitannut. Me päätettiin jättää kaikki kalat pois kauppalistalta, kun kumpikaan ei kokenut niitä tarpeellisiksi. Varsinkin, kun järjestettiin tämä joulu aika nopealla aikataululla. Ja kun ostettiin tällä kertaa muutenkin kaikki valmiina, niin ruuan laittaminen ei ollut onneksi mikään hirveän iso rasite. Kinkun ostaminen valmiina vähän harmitti, mutta me ei oltaisi mitenkään ehditty saamaan kunnon kinkkua valmiiksi sillä aikataululla, joka meillä oli. Plus kaupassa oli jäljellä enää vain isoja kinkkuja, kun meille olisi riittänyt pienempikin. Mutta ensi vuonna sitten.
Nyt alkuraskauden oireiden pitäisi muutenkin alkaa hiljalleen helpottamaan. Odotan jo kovasti normaalia energiatasoa ja sitä seesteistä keskiraskautta.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit


0