Kuulumisia
Hei ja terveisiä täältä useamman päivän kirjoitusvapailta. Tässä kävi sillä tavalla perinteisesti, että kirjoittaminen jää, kun olen iltavuoroissa. Olen iltaisin niin väsynyt, että en jaksa kirjoittaa ja aamut taas tuppaavat olemaan sellaista sähläystä, että kirjoittaminen on silloin vaikeaa. Ehkä minun pitäisi opetella ajastamaan enemmän postauksia, niin ei tulisi tällaisia pitkiä taukoja.

Kuulumisia
Mutta asiaan. En ole hetkeen kertonut teille meidän kuulumisia. Kuten voitte arvata, arki tuntuu tällä hetkellä melko kiireiseltä, kun teen harjoitteluani sairaalassa. Harjoittelujakso on ollut aivan äärimmäisen mielenkiintoinen. Olen melko vaativalla osastolla ja se vaatii oman veronsa. Toki sellainen osasto tarjoaa todella mielenkiintoisen ja upean oppimisympäristön. Olen saanut näinä viikkoina ensinnäksin varmuutta omaan tekemiseen ja teoria, sekä käytäntö yhdistyvät todella hyvin. Harmittaa jo, että harjoittelu on kohta loppu.
Vaikka teen opiskelijana vain seitsemän tunnin päivää, niin silti tuntuu siltä kuin päivästä loppuisivat tunnit kesken. Toki tällä hetkellä matka harjoittelupaikalle on melkoinen, joten seitsemän tunnin päivään voi lisätä yli kaksi tuntia matkoja. Joten kyllähän siinä kertyy päivälle työtunteja. Illat menevät sitä vastoin yhdessä hujauksessa. Ennen kuin huomaankaan, pitää mennä jo nukkumaan, jotta jaksaa aamulla nousta ylös. Kieltämättä odotan sitä, että saan palata takaisin opiskelujen pariin.

Minulla on nyt ollut useamman päivän sellainen alakuloinen olo. En varsinaisesti tiedä, mihin alakulo liittyy. Mahdollisesti osittain deittailu vitutukseeni, mutta ehkä osittain myös kokemaani yksinäisyyteen. Tästä jälkimmäisestä kirjoitan myös ihan oman postauksensa, koska, ilmeisesti sinkkujen kokema yksinäisyys on paljon isompi ilmiö, kuin vain omakohtainen kokemukseni. Tosin, minulla kirkastuvat päivät ja aurinko vaikuttavat suoraan positiivisella tavalla myös mielialaan. Nämä pari aurinkoista päivää, ovat saaneet mielialani selkeästi kohoamaan.

Huomenna aloitetaan vapun vietto. Minulle se tarkoittaa tänä vuonna sitä, että lapset lähtevät toiseen kotiin juhlapyhää viettämään ja minä juhlin itsekseni. Tällä kertaa en juhli täysin yksin, sillä olen sopinut vapputreffit kivan tyypin kanssa, jonka seurassa tiedän viihtyväni. En ehkä suosittele juhlapyhätreffejä ensitereffeiksi, siltä varalta, että treffikumppanin kanssa ei synkkaakaan livenä. Olisi ikävää, jos koko juhlapyhän vietto olisi tietyllä tapaa ihmisen varassa, jota ei tunne. Minä olen tavannut tätä tyyppiä jo pari kertaa ja tiedän, että nautin hänen seurastaan. Meille tulee varmasti ihana vappu yhdessä.
Minulla on tällä hetkellä mielessä useampikin postausidea, joten toivon, että saan taas kirjoittamisen syrjästä kiinni tämän hiljaiselon jälkeen.
Ihanaa vappua!
-Jenni
Lue myös
Tunnen olevani sinkkuäiti kun…
Seuraa myös
Meidän pääsiäinen
Takana on rauhallinen, pitkä pääsiäisviikonloppu ja edessä kuuden viikon harjoittelujakso sairaalassa. Meidän pääsiäinen oli todella rauhallinen. Nämä pyhät eivät siis olisi voineet tulla sopivampaan paikkaan. Olen saanut rentouduttua ennen hektistä akuuttijakson harjoittelua. Odotan työharjoittelua todella innolla.

Opiskelijana saa kuitenkin olla siinä mielessä todella erityisessä asemassa, että silloin pääsee näkemään paljon erilaisia paikkoja ja erilaisia työyhteisöjä ja -ympäristöjä. Ja minulla on ollut jo jonkin aikaa periaatteena se, että en aio stressata siitä kaikesta mitä en vielä osaa. Kun olen kuullut monet kerrat opiskelukavereiltani sitä, kuinka heitä pelottaa ettei harjoittelussa osaa mitään. Minä ajattelen kuitenkin niin, että harjoitteluun mennään oppimaan. Itsehän aion tunkea joka paikkaan mukaan ja opetella tekemään kaiken mahdollisen ohjaajani kanssa.
Korona ei huoleta, koska en mene osastolle, jossa hoidettaisiin koronapotilaita ja toisekseen, sairaalassa osataan suojautua infektioilta ihan erilaisella huolellisuudella kuin monessa muussa paikassa.

Meidän pääsiäinen oli tosiaan todella rauhallinen. Vietettiin sitä yhdessä tyttöjen kanssa. Tytöt maalasivat paljon uusilla vesiväreillään ja jouduin jo miettimään, mistä väreihin uusi pinkki ja violetti nappi. Miten niin he ovat tarkkoja väreistään? Pääsiäispussit olivat muutenkin menestys. Pitää ehkä muutenkin alkaa pakkaamaan välipaloja yllätyspusseihin, kun ne tuntuvat maistuvan niin paljon paremmilta sillä tavalla. Vaikka hedelmäsoseet ja välipalapatukat menevät meillä kyllä muutenkin kaupaksi.

Ruuan suhteen en panostanut tällä kertaa yhtään ja se tuntui ihan oikealta ratkaisulta. Me söimme kyllä yhdessä, mutta ihan sitä perus arkiruokaa mitä meillä syödään muutenkin. En olisi jaksanut miettiä ruokapolitiikkaa yhtään sen enempää ja tämä toimi. Suklaan syönti jäi melko vähäiselle, mutta kompensoimme sitä leipomalla pellillisen muffinsseja.
Sain myös vuorokauden verran omaa aikaa, mikä tuli todella tarpeeseen. Katsoin elokuvan, nukuin myöhään ja heräsin rauhassa. Alkuillasta otin tytöt vastaan ja me nautittiin vielä viimeisestä illasta yhdessä.
Pääsiäinen ei juuri poikennut tavallisesta viikonlopusta, mutta ei se siitä huolimatta huono ollut. Pikemminkin oikein onnistunut matalan kynnyksen pääsiäinen.
Miten teidän pääsiäinen sujui?
-Jenni
Lue myös
Miten elämä poikkeustilanteessa sujuu?
Missä vaiheessa opintoni ovat nyt?


0