Viime päivinä – Podcast äänityksiä ja perhearkea
Hei ihanat! Heinäkuun kirjoitusputkeni koko valitettavan kolauksen, kun tässä on ollut yhtä ja toista viime päivinä. Olen käynyt kuvaamassa kamppiskuvia Järvenpäässä, olen äänittänyt podcastia, tehnyt töitä ja ollut perheeni kanssa. Sen lisäksi tähän väliin on mahtunut myös yksi vapaapäivä, kun hetkellisesti tuntui, että olen tehnyt aavistuksen liikaa kaikkea. Silloin olin ja lepäsin, touhusin lapsen kanssa ja pelasin X Boxilla. Oli ihanaa.

Me vietetään parhaillaan yhden lapsen jaksoa vauvan kanssa. Ollaan Toten kanssa ihasteltu, kun tyyppi tallustaa pitkin poikin kämppää dublot käsissään. Meno on melko huteraa, mutta koko ajan varmempaa. Nyt hän jo kävelee enemmän, kuin konttaa. Tuntuu uskomattomalta, miten nopeasti tämäkin kehitys tapahtuu. Siitä ei ole kuin alle kuukausi, kun kävely oli aivan alkutekijöissään ja nyt tyyppi kävelee jo ulkona ilman tukea. Ihmeellistä.

Podcast
Mutta kuten sanottu, viime aikoina paletilla on ollut todella paljon kaikkea. Mikä on samaan aikaan tosi ihanaa ja vähän raskasta. Tuntuu kuitenkin tosi hyvältä, että kalenteri täyttyy kivoista uusista jutuista. Kuten podcastista. Ollaan Hannan kanssa puhuttu vuosia siitä, että alettaisiin pitämään podia yhdessä. Nyt se haave on toteutumassa. 🩷
Sain jo jonkin verran kyselyitä siitä, missä tätä podia voi kuunnella. Ei vielä missään, mutta pidetään teidät ehdottomasti ajan tasalla! Meillä on toiveena myydä podi kaupalliselle alustalle, jolloin sitä ei tarvitsisi tehdä ilmaiseksi ja meidän työ olisi muutenkin helpompaa. Mutta ollaan valmis tekemään töitä tämän eteen ja julkaistaan podcast joka tapauksessa, vaikka ei siitä palkkaa heti saataisikaan.

Sunnuntaina tein tosiaan pyrähdyksen Järvenpäähän kamppiskuvia ottamaan. Minun piti ottaa ne aluksi Katrin kanssa, mutta tähän suunnitelmaan tuli mutka. Niinpä, ahdistuksen kautta, päädyin lähtemään Järvenpäähän ja siitä Kellokoskelle kamppanjakuvien perässä. Ja olin lopulta yhdentoista aikaan illalla kotona ja vasta kahdeltatoista pää tyynyssä. Seuraavana aamuna vaapero herätti puoli kuusi. Mutta olen todella iloinen ja tyytyväinen kuviin, jota saimme. Te pääsette näkemään aikaansaannokset ihan vähän myöhemmin.
Yritän saada kirjoittamisesta taas kiinni parin päivän tauon jälkeen. Minulta löytyy jemmasta aika kiva setti asukuvia, jotka odottavat julkaisuaan. Sen lisäksi olen kuvannut vauvan kirppislöytöjä ja makuuhuoneen uutta järjestystä. Joten juttuja on varastossa.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
On äärimmäisen helppoa olla maailman paras isä
Uskon, että tämä on sellainen juttu, minkä monet vanhemmat ovat huomanneet. Suomessa on äärimmäisen helppoa olla maailman paras isä, kun taas äitinä tämä on päinvastoin. On äärimmäisen helppoa olla maailman huonoin äiti.
Ja tässä ei ole tarkoitus mollata niitä isiä, jotka tekevät äärimmäisen tärkeää työtä sen vanhemmuuden tasa-arvon eteen ja kantavat kortensa kekoon. Mutta meihin on iskostunut niin syvään se oletusarvo hoivaavasta äidistä, joka tekee kaiken, että osallistuva isä on vähintään seitsemäs ihme.

Meillä kaikki menee tasan
Monet isät saavat kuulla kehuja, jopa ihan vaipan vaihdosta, että ompa hienoa kun lapsella on niin osallistuva isä. Puhumattakaan siitä, jos isä käy neuvolassa tai vaikka leikkipuistossa lapsen kanssa. Vastavuoroisesti omasta ajasta haaveileva tai töitä tekevä äiti on äitiyden irvikuva. Uskon tämän vastakkainasettelun olevan monelle tuttu.
Minä uskallaan sanoa tässä nykyisessa suhteessani meidän olevan oikeasti tasaveroiset vanhemmat. Vauvan ensimmäiset kolme kuukautta, minä olin pienessä ihan todella kiinni, mutta näin vuotta myöhemmin, on ihan sama kumpi vauvan kanssa on. Kummankaan menot ilman lasta, eivät ole juttu tai mikään. Minäkin pystyn lähtemään menoille pelkällä ilmoituksella. Minä valvon vauvan kanssa öisin, koska imetän. Aamulla vuorostaan Totte ottaa koppia ja minä voin nukkua hieman pidempään. Totte touhuaa kaikkien lasten kanssa silloin, kun minä teen töitä kotona ja tietysti, kun hän on töissä, minä olen lasten kanssa.
Tämä kaikki ei toki ole ollut mikään itsestäänselvyys, vaan tästä on pitänyt keskustella ja sopia. Minä olen opetellut vaatimaan sitä omaa työaikaa ja Totte on opetellut pyörittämään tätä arkipalettia. Hän on näyttänyt alusta lähtien olevansa valmis panostamaan kaikkeen 110 %. Sen ansiosta minä olen myös vähemmän uupunut kaikesta kodin työstä.

Naimaton ja lapseton nainen on tilastollisesti onnellisempi
Silmiini sattuu tasaisin väliajoin viestejä, joissa pyydetään neuvoa tilanteeseen, jossa vanhemmuuden vastuu ei jakaudu tasaisesti. Viestien perusjuoni on, että miehellä on sekä raskas työ, että raskaat huvit ja rajattomasti omaa aikaa. Vastuu pienestä lapsesta tai lapsista kaatuu äidin harteille. Näissä viesteissä äiti alkaa olla selkeästi uupunut ja epätoivoinen tilanteessa, jossa ei enää yksinkertaisesti jaksa.
Henkilökohtaisesti en usko, että olisin edes yrittänyt lasta Toten kanssa, jos hän ei olisi osallistunut jo isompien kanssa. Toisaalta, koko suhteemme olisi tuskin kantanut kovin pitkälle, jos hän ei olisi näyttänyt olevansa valmis tekemään töitä meidän suhteen ja perheen eteen. Totte on todella ollut kaikkien toiveideni väärtti.
Ajattelen nykyään hyvin vahvasti, että jos arjen vastuu kaatuu yksin itselle, niin silloin sama olla oikeasti yksin. En haluaisi enää kumppania, jota pitäisi hoitaa samoin, kuin lapsia. Minulle parisuhteen täytyy tuoda lisäarvoa tähän elämään ja arkeen. Sitähän on ihan tutkittukin, että naiset ovat onnellisempia sinkkuina ja miehet aviossa, koska avioliitossa on enemmän etuja miehelle. Tutkimukset ovat näyttäneet, että naimaton nainen on tilastollisesti kaikkein onnellisin. On hyvä muistaa, että naisten ei ole nykymaailamassa pakko avioitua, joten suhteen on oikeasti tarjottava meille jotain.
Joten toivon, että isiltä ja miehiltä vaadittaisiin enemmän, kuin se minimi. Kun saadaan lapsi yhdessä, vastuu pitäisi kantaa yhdessä. Ei se ole oikein, että toinen vanhemmista saa vain ne rusinat pullasta. Ja annetaan niille äideille vähän siimaa. Suurin osa äideistä yrittää ihan valtavasti ja kantaa syyllisyyttä lähes kaikesta.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Saako lapsihaaveista puhua ekoilla treffeillä
Sain parisuhteen, josta unelmoin


2