Joulupuuhia ja muita kuulumisia viikonlopulta
4Hei ihanat! Kirjoittelen tätä postausta iltasella, kun viimeiset päivät ovat olleet todella täynnä töitä ja toimintaa perheen kanssa. Meillä on taas kolmen lapsen viikko, mikä tarkoittaa puhtaasti sitä, että tekemistä piisaa. Sen lisäksi sain itselleni taas jonkin sortin flunssan, joka lykkää töitä ja muita suunnitelmia eteenpäin. Mutta eipä näille taudeille valitettavasti mitään voi.
Pakko sanoa, että rakastan tätä meidän lapsiperhearkea. Olen katsellut taas paripäivää lasten yhteisiä leikkejä ja sitä, miten koululaiset jaksavat päivästä toiseen touhuta taaperon kanssa. Taapero oppi juuri sanomaan toisen isomman nimen. 🩷 Minä itseasiassa ounastelinkin, että hän oppisi sen ensimmäisten sanojen joukossa, sillä nimi on sellainen pienelle helppo oppia.
Jos lapset ovat jotain tuoneet tähän elämään, niin juuri sellaista hyvää täysinäisyyttä ja merkityksellisyyttä. Isot alkavat olla sillä tavalla isoja, että heillä on paljon omia ajatuksia ja näkemyksiä, joita on ihana kuunnella. Samaan aikaan heillä on aivan uskomaton tiedonjano ja halu oppia ihan kaikesta. He pitävät myös valtavan hyvää huolta pikkuveljestään. Tänäänkin toinen heistä syötti pienelle iltapuuron. Sisarussuhteiden kehittymisen seuraaminen on ollut aivan käsittämättömän ihanaa. Olen niin kiitollinen tästä.
Joulupuuhia
Koristeltiin viikonloppuna kuusi. Se on saanut olla valoineen olohuoneen nurkassa marraskuun alusta, mutta nyt ripustimme koristeet oksille. Soitettiin samalla joululauluja. Lapset kiljahtelivat riemusta, kun laatikosta otettiin esille tuttu joulukoriste toisensa perään. Annoin lasten ripustaa ne muuten suhteellisen vaapaasti, mutta neuvoin, mitkä kaikki kannattaa suosiolla laittaa taaperon ulottumattomiin.
Taapero rikkoi neljä palloa, mikä on mielestäni aika maltillinen saldo. Lisäksi ne saatiin korjattua, joten kaikki on sen suhteen hyvin. Taapero ei ole myöskään mitenkään erityisen kiinnostunut kuusesta. Hän on käynyt muutaman kerran tutkimassa palloja, mutta on jättänyt ne muuten rauhaan. Katsotaan miten tilanne jatkuu.
Kuusen lisäksi koristeltiin myös pipareita. Tämä on jotain, mitä lapset odottavat aina yhtä innoissaan. Leivottiin tänä vuonna piparit omalla reseptillä, eikä turvaudutttu kaupan taikinaan. Yllätyin siitä, miten helppoa piparitaikina on tehdä. Ja miten hyvältä kotitekoinen taikina voi maistua. Me tehdään jatkossakin piparit omalla taikinalla.
Ja tämä ei ole syyllistys niille, jotka tekevät kaupan taikinasta. Siitäkin tulee vallan mainioita pipareita.
Rakkaiden täyteinen sunnuntai
Sunnuntaina nähtiin ystäviä. Hei aamusta käytiin Katrin kanssa kuvaamassa keskusttassa. Sää ei ollut täysin meidän puolella. Säätiedostus lupaili puolipilvistä ja auringon pilkahduksia, mutta me saatiin sellainen kunnon lumikuuro. Mikä näytti kyllä äärimmäisen kivalta kuvissa, mutta pilasi kyllä meidän molempien kiharat. 😂 Saatiin onneksi otettua oikeasti kivoja kuvia. Nyt ne pitäisi vielä editoida.
Iltapäivällä saatiin kylään mun bestis ja haltiakummilapsi. Lapset touhusi jo keskenään ihan sujuvasti, jolloin me saatiin Erikan kanssa höpöteltyä. Totte oli leiponut koko porukalle lettuja.
Totte ei muuten juurikaan ollut kokannut silloin, kun alettiin seurustelemaan. Nyt hän on kehittynyt viime vuosina ihan valtavasti. Mikä on aivan ihanaa. Rakastan kokkaavaa miestä. Sen lisäksi hän on petrannut myös leipojana. Onnistuin todella löytämään kultakimpaleen aikanaan Tinderistä.
Ilta sujui todella mukavasti meidän porukan voimin. Naurettiin Erikan kanssa sitä, miten ollaan onnistuttu tekemään itseämme paljon fiksumpia lapsia. Lisäksi saatiin viimein tavata bestikseni uusi kumppani ja kuulla tarina siitä, miten he tapasivat. Rakkaus on aivan ihanaa ja olen niin onnellinen ystäväni puolesta.
Tästä on hyvä jatkaa kohti uutta viikkoa ja toivoa, että tämä flunssa hellittäisi pian.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @plustyylit
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Tunnelmia isänpäivästä
Hei ihana! Isänpäivää vietettiin viikko sitten, mutta halusin palata siihen vielä täällä blogin puolella. Vietettiinkö sinun perheessä isänpäivää? Olisi kiva kuulla, jos sinun perheessäsi on joitain isänpäivän perinteitä.
Meillä aamu alkoi siinä mielessä hieman nurinkurisesti, sillä Totte antoi minun nukkua pitkään. Meidän taaperolla on ollut huonoja öitä, jotka ovat sotkeneet itse kunkin unirytmejä. Koska tämä huonosti nukkuja on minun kainalokaverini öisin, niin minä yleensä saan sen täyslaidallisen huonoista öistä. Siksi Totte antoi minun jäädä nukkumaan, vaikka oli isänpäivä.
Kun heräsin, valmisteltiin yhdessä isänpäiväaamupala. Oltiin hankittu croisantteja ja tuoreita hedelmiä hedelmäsalaattia varten. Minä tein myös kokkelin, joka oli itseasiassa Toten ainoa toive aamupalalle.
Isommat lapset olivat aamun meillä, joten syötiin aamupala yhdessä pöydän ääressä.
Kortteja
Lapset lahjoivat Tottea kortein. Minä olin ostanut Totelle jo aiemmin erään hänen toivomansa pelin isänpäivälahjaksi. Sen lisäksi olin napannut alennuksesta Paritellen podin suihinottokurssit. (Paras raha, mitä olen koskaan käyttänyt. Kurssit olivat todella wörtit!)
Isot olivat askarrelleet tässä kotona Totelle omat kortit. Koulun kortit menevät luonnollisesti heidän bioisälleen. Minusta oli aivan ihanaa, että he halusivat muistaa myös Tottea tänä tärkeänä päivänä. 🩷 Hän on myös isommille äärimmäisen tärkeä isähahmo.
Taapero ei päässyt vielä kummemmin askartelemaan. Ehkä ensivuonna. Minä toimin hänen kortissaan vielä tänäkin vuonna luovana johtajana. Painettiin vielä kertaalleen hänen jalanjälkensä meille muistoksi. Sain idean korttiin Pinterestistä. Mielestäni siitä tuli todella onnistunut.
Ylös ja ulos
Iltapäivästä isot lähtivät bioisänsä luokse juhlistamaan hänen isänpäiväänsä. Me lähdettiin minä, Totte ja taapero ulkoilemaan. Pieni kävelee jo tosi hienosti ulkona ja annettiinkin hänen parissa kohtaa käppäillä ihan omatoimisesti. Ulkoiluista on tullut hänellekin paljon mielenkiintoisempia kävelyn myötä, kun ei tarvitse vain nököttää rattaissa.
Sää oli ulkoilulle ihan super hyvä, vaikkakin harmaa. Käveltiin meidän uimarannalle. Mietittiin ampaiseeko taapero suorinta tietä mereen, mutta hän pysytteli koko ajan kunnioitettavan välimatkan päässä vedestä. Muuten hän kyllä katseli rannalla ympärilleen.
Tämä pieni retki oli aivan ihana. Minä olen kova kävelemään, mutta puhuttiin, että meidän pitäisi ehdottomasti harrastaa tätä enemmän myös yhdessä. Nautittiin nimittäin kaikki tästä.
Retken jälkeen palattiin kotiin ja hyvin pian tämän jälkeen myös isommat palasivat meille. Ilta sujui tosi rauhallisesti.
Isänpäivä ei ollut mitenkään erikoinen tai ihmeellinen. Se oli täynnä yhdessäoloa ja rakkautta. Ei menty sillä kaikkein perinteisimmällä kaavalla, mutta se ei haitannut. Välillä täytyy miettiä mikä on parasta, eikä mennä kankeasti sen tietyn perinteen mukaan. Tulee varmasti niitä isänpäiviä, kun Totte saa jäädä aamulla nukkumaan. Nyt pääasiana on selviytyä näistä vähäunisista öistä. Ne eivät kuitenkaan jatku ikuisesti.
Toivottavasti sinun isänpäiväsi sisälsi rakkautta, lempeyttä ja sellaisia hetkiä, joita sinä tarvitsit. Tiedän, että päivä ei ole kaikille helppo. Tiedän myös miltä tällainen päivä saattaa tuntua. Joten valtavasti lempeyttä, jos olet kokenut päivän vaikeaksi.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @plustyylit
LUE MYÖS
Puolisoni ensimmäinen isänpäivä