Ensimmäinen parisuhdeloma
0Viikonloppuinen matka oli minulle, sekä ensimmäinen kunnollinen ulkomaanmatka, sekä myös ensimmäinen kunnollinen parisuhdeloma. Olen ollut aiemmin risteilyillä vanhojen kumppaneiden kanssa.
Nyt tosiaan suunniteltiin matkaa yhdessä ja varattiin se yhdessä. Haluttiin lähteä ensimmäiselle reissulle nimenomaan kahdestaan. Ja paikan päällä totesin, että lapset eivät olisi todellakaan jaksaneet kävelle sellaisia matkoja, joita me käveltiin siellä. Tämä oli loistava hetki tutustua toisiimme ja nauttia yhteisestä ajasta. Tämä uusperhearki on välillä aika hektistä ja siinä on välillä aikuisten suhde sivussa, kun lapset vaativat huomiota. Joten tämä oli yhdenlainen honeymoon meille. Vaikkakin lyhyt sellainen.
Yhteistä aikaa
Minusta on muutenkin todella tärkeää, että vietämme sitä yhteistä aikaa ilman lapsia. Toistaiseksi se on helppoa, kun meidän suhteeseemme kuuluvat vain minun lapseni, joilla on myös toinen koti. Meillä on säännöllisesti mahdollista järjestää yhteistä aikaa. Tämä tulee muuttumaan siinä vaiheessa, mikäli saamme yhteisen lapsen. Joten ajattelen, että nyt täytyy ottaa ilo irti tästä ajasta kun meillä on mahdollisuus olla säännöllisesti kahden.
Reissussa saimme jutella kaikesta mahdollisesta meille tärkeästä. Meillä oli läheisyyttä ja seksiä (vaikka minä uhosin ettei sille riitä aikaa). Kävimme myös pitkän kaavan dinnerillä, jolloin meillä ei ollut kiire mihinkään. Pystyimme vain istumaan yhdessä ja juttelemaan. Suunnittelemaan tulevaisuutta ja keskustelemaan myös kaikesta muusta. Kännykät pysyivät poissa lukuun ottamatta niitä joitain kuvia, joita kumpikin otti. Rakastin tätä miten olimme toisillemme läsnä.
Joskus tulee varmasti se aika, kun lomailemme jossain yhtenä isona uusperheenä, mutta nyt nautimme toisistamme ihan kahden.
Pelkäsin katastrofia
Huomasin itse odottavani koko ajan pahinta. Isoin kontrasti mihinkään aiempaan oli se, että en istunut hetkeäkään yhdessäkään baarissa. Ennen nimenomaan baarit, oltiin sitten missä hyvässä, tulivat tutuiksi. Tällä kertaa metsästimme ainoastaan ruokapaikkoja. Siitä huolimatta huomasin olevani jatkuvasti vähän varuillani. Pelkäsin sitä massiivista, älytöntä riitaa, joka yleensä seuraa hauskaa iltaa. Sitä ei kuitenkaan missään vaiheessa tullut. Lopulta kävin hyvillä mielin nukkumaan kumppanini viereen.
Vaikka olen saanut olla jo yli puoli vuotta hyvässä parisuhteessa, vanhat traumat puskevat pintaan pelkoina ja sen pahimman skenaarion odotuksena. Samalla poikaystäväni todistaa uudelleen ja uudelleen ettei hän ole sellainen tyyppi, jonka kanssa tarvitsee pelätä pahinta.
Toivon meille vielä paljon yhteisiä lomia. <3
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Yhteen muuttaminen
Olenkin kertonut aiemmin, että olemme puhuneet poikaystävän kanssa yhteen muuttamisesta. Me haaveilemme kumpikin yhteisestä kodista ja perheestä, joten yhteen muuttaminen on asia, joka tulee jossain vaiheessa eteen. Lisäksi, koska olemme puhuneet perheen lisäyksestä ja minä en ole enää parikymppinen, meillä on myös biologian sanelema aikataulu. Ikävä kyllä. Enää ei ole vain mahdollista seurustella pitkään ja antaa asioiden mennä omalla painolaan. Hengenhätä meillä ei kuitenkaan ole, joten ei olla ihan ensi kuussa muuttamassa yhteen.
Ollaan tässä viime viikko vähän harjoiteltukin tätä jatkuvaa yhdessä oloa, kun lapset ovat olleet lomalla toisessa kodissa. Toistaiseksi on mennyt hyvin. Kummallakaan ei ole mennyt hermo, mutta ollaan oltu kuitenkin sen verran enemmän yhdessä, että välillä on pitänyt etsiä sitä omaa tilaa samojen seinien sisältä. Tietenkään tämä ei ole ihan sama asia. Mutta yksin asutun ajan jälkeen, on ihan hyvä siedättää itseään toisen jatkuvalle läsnäololle.
Aikataulun pohtiminen
Siinä vaiheessa, kun poikaystäväni muutti Helsinkiin, meille oli selvää ettemme vielä muuttaisi yhteen. Joten hän etsi ihan rauhassa sitä omaa poikamiesboksiaan. Nyt hänen vuokrasopimuksensa määräaikainen osuus päättyy ensi vuoden puolella ja pohdittiin, että siinä voisi olla hyvä sauma muuttaa sitten yhteen.
Meidän oli tarkoitus etsiä yhteinen asunto tältä alueelta, jossa minä asun. Tämä siksi, ettei esikoinen joutuisi heti vaihtamaan koulua. Mutta minä olen niin kiintynyt tähän nykyiseen asuntooni, että sovimme lopulta hänen muuttavan ensi vuoden puolella vain tähän. Mikäli tuntuu siltä, että neliöt eivät riitä meidän uudelle kokoonpanolle, niin vähän isomman kodin etsiminen jatkuu silloin.
Talouksien yhdistäminen ja poikaystävän muutto tähän kolmioon tarkoittaa joitain järjestelyitä. Kaappitilaa täällä on ollut juuri minun ja lasten tarpeille, joten jotain säilytysratkaisuja meidän on tehtävä. Lisäksi meidän on saatava jonnekin tänne mahtumaan poikaystävän pelipiste. Vaikka muutto ei ole vielä lähikuukausien asia, minä järjestelin jo makuuhuonetta eri tavalla, jotta näkisin mahtuisiko tietokonepöytä sinne.
Ollaan myös neuvoteltu huonekaluista. Mitä pidetään yhteisenä ja mistä luovutaan ja mitä pitää ehkä hankkia tilalle. Nämä neuvottelut ovat olleet välillä tiukkoja, koska minulla on niin tarkka sisutusmaku. Joka hieman poikkeaa poikaystävän mausta. Mutta eiköhän näissä päästä aikanaan yhteisymmärrykseen ja saadaan tästä vielä meidän molempien näköinen koti.
Mutta kuten kirjoitin, tässä menee vielä tovi ennen kuin päädymme saman katon alle. Sitä ennen harjoitellaan tätä yhdessä elämistä tällaisissa jaksoissa. <3
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Narsistisen suhteen kaavan ymmärtäminen auttoi minua antamaan anteeksi itselleni