Kommentti: ”Pystytkö hillitsemään itseäsi ruokapöydässä?”
0Sen jälkeen kun aloin tekemään kehopositiivista sisältöä, olen saanut osakseni paljon somevihaa. Pääasiassa todella nuorilta pojilta ja keski-ikäisiltä miehiltä. Tiesin tähän lähtiessä jo, mitä tuleman pitää. Se, että lihava nainen on avoimesti oma itsensä somessa, triggeröi ihmisiä. Mikä puolestaan saa heidät avaamaan sanaisen arkkunsa.
Nykyään tällainen kommentointi ei oikeastaan tunnu. Tiedän jo millaiset syyt tähän johtaa, jolloin haukkumista ja kiusaamista on helpompi ymmärtää ja samaan aikaan myös kestää. En missään nimessä hyväksy kiusaamista ja nostan sitä esille. Siitä ajatuksesta tämäkin postausidea lähti.
Tiedän myös, että kaikki minun seuraajanikaan eivät ole samaa mieltä siitä, että nostan näitä juttuja esille. Mutta tämä on osa sisältöäni ja aktivismiani.
”Pystytkö hillitsemään itseäsi ruokapöydässä?”
Tällä kertaa tätä kiusaajaa triggeröi aiempi kirjoitukseni ja se miten nostin esille, kuin ”itsestään huolta pitävä” on Tinderissä synonyymi laihalle ihmiselle.
En tarkalleen muista, miten kommentti meni, koska siirsin sen hyvin pintapuolisesti luettuna roskaviestien sekaan. Mutta siinä kyseltiin pystynkö hillitsemään itseni ruokapöydässä, pystynkö jättämään ruokailun vain yhteen lautaselliseen ja pystynkö tekemään terveellisiä valintoja. Eli tuollaisia hyvin stereotyyppisiä oletuksia, joita 100 % todennäköisyydellä ei olisi kyselty laihalta ihmiseltä.
Kirjoitin jo aiemmin siitä, miten meille on syötetty tietty mielikuva lihavasta ihmisestä. Lihava ihminen ei pysty pidättelemään itseään ruuan ääressä. Ravintolan buffetissa lihava ihminen syö ja syö ja syö, kunnes ruoka loppuu. Lihava ihminen syö pelkästään hampurilaisia, kakkuja, karkkia ja jäätelöä. Nämä ovat mielikuvia, joita meille on syötetty pienestä pitäen. Kukaan meistä ei ole kasvanut tyhjiössä.
Ja se on oikeasti aivan sama, vastaisinko tälle kiusaajalle totuuden mukaisesti ”kyllä, kyllä ja kyllä”. Mielikuvat ovat niin tiukassa, että ei tällainen ihminen yksinkertaisesti kykene uskomaan mitää mielikuviensa vastaista. Muistan, miten tässä ihan lähiaikoina Veera Bianca oli saanut palautetta siitä, miten hän varmasti kaunistelee omia syömisiään. Koska eihän lihava ihminen voi vain syödä niin terveellisesti.
Lihava ihminen on automaattisesti sairas
Jälleen kerran mietin, että koska me päästäisiin pois siitä ajatuksesta, että lihava ihminen on automaattisesti sairas ja huonosti elävä ja laiha ihminen on terve ja hyvinvoiva? Koska tämähän ei pidä paikkaansa. Olen elänyt laihan ihmisen kanssa, joka eli äärimmäisen epätervellisesti.
Ainoat kasvikset, joita hänen lautaselleen päätyi, olivat salaatti ja kurkkusiivut, jotka olivat kebab-annoksen kylkiäisenä. Ja hän pysyi vuodesta toiseen kunnossa, jossa kylkiluut piirtyivät ihon läpi. Samaan aikaan tämä ihminen haukkui minua siitä, miten huono olin kaikin puolin, kun lihoin. Ja minä olin meistä se, joka pyrki syömään mahdollisimman terveellisesti, siitäkin huolimatta, että syömistäni kontrolloitiin ja elin noina vuosina paljon nälässä.
Olen kuullut myös puhetta siitä, miten jotkut fitness urheilijat ovat kuvailleet eläneensä jatkuvassa, raastavassa nälässä, silloin kun ovat kisanneet. Eikä sekään kuulosta omaan korvaani järin terveeltä tavalta elää.
Loppujen lopuksi, voit päätellä hyvin vähän siitä, miltä ihmisen keho näyttää. Syyt asioille ovat yleensä paljon moninaisempia, kuin yksinkertainen plus ja miinuslasku.
Ja loppupeilessä tällainen käytös kertoo siitä tiedonpuutteesta ja ymmärtämättömyysestä, ei minusta itsestäni.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Olen pluskokoinen ja nautin hyvästä ruuasta
Asioita, joista pidän itsessäni
Voisin viettää loppu elämäni hänen kanssaan
Siitä ei ole kauaa, kun uskoin omalla kohdallani enemmän sarjamonogamiaan, kuin siihen, että omalle kohdalleni sattuisi sellainen loppuelämän suhde. Niin vain mieli saattaa muuttua. Nyt kun mietin minun ja Toten parisuhdetta, niin haluaisin todella, viettää loppu elämäni hänen kanssaan. Hän tuntuu siltä minun omalta ihmiseltäni.
Olen ennenkin kirjoittanut siitä, miten hyvältä meidän suhde tuntuu. Siinä on valtavasti sellaista rakkautta ja lempeyttä, jota en ole ennen kokenut. Se tuntuu suorastaan uskomattomalta. Meillä on todella avoin puheyhteys, eikä varmaan ole olemassa yhtään asiaa, josta ei voitaisi puhua. On asioita, joista tuntuu vaikealta puhua, mutta yleensä toinen onnistuu aina helpottamaan sitä toisen ahdistusta.
Ei enää peittelyä
Tämä on myös se parisuhde, jossa koen saavani olla 100 % oma itseni. Siihen meni vajaat kolme vuotta, että olen pystynyt viimein avautumaan niin paljon, että pystyn olemaan oma itseni. Olen tottunut parisuhteessa siihen, että pienennän itseäni ja piilotan ne puolet, jotka toista ärsyttävät. Minulle tämä on uutta ja ihanaa, että saan olla se kuka olen.
Piilottelen edelleen jotain itsessäni. Mutta aina, kun paljastan vähän lisää itsestäni ja saan sen hyväksynnän, tunne on sanoinkuvaamaton. En ole täysin valmis tällä matkalla. Minulla on vielä paljon opittavaa itsestäni ja myös kumppanistani.
Meillä molemmilla on itseasiassa ollut se kokemus, että ollaan oltu toiselle liikaa jotain sellaista, mitä ei ole hyväksytty. Molemmille tämä suhde on ollut vapauttava.
Parisuhdetta ei tarvitse hoitaa naama irvessä
Tiedän, että loppu elämän parisuhteet eivät vain tapahdu. Sellainen suhde vaatii töitä ja huolenpitoa. Toista ei voi vain unohtaa arjen ja ruuhkavuosien keskellä. Tuntuu kuitenkin vahvasti siltä, että Toten kanssa se työ voisi olla sen arvoista ja aivan yhtä antoisaa.
Olen oppinut, että hyvässä parisuhteessa se työ ja huoltaminen ei tunnut välttämältä työltä. Loppujen lopuksi parisuhteessa on paljon ihania, hauskoja ja nautinnollisia puolia, jotka syventävät sitä suhdetta, eivätkä tunnu työltä. Jos vuosi vuodelta sitä parisuhteen huoltoa täytyy tehdä naama irvessä, niin onko se oikeasti sen arvoista? Voin vastata tähän kokemuksen syvällä rintaäänellä; Ei ole.
Uskon vakaasti, että meidän suhde vain syvenee tästä. Niin uskomatonta, kuin se onkin, sain lopulta sen unelmieni parisuhteen. Tällaisesta olen haaveillut vuosikausia ja nyt se on käsissäni. Saan olla todella kiitollinen tästä kaikesta.
Tällä hetkellä kaikki tuntuu äärimmäisen hyvältä. Meillä on kaikki vielä edessä päin. Ollaan saatu kasvattaa meidän perhettä yhdellä upealla ihmisen alulla. Saadaan nyt kasvattaa yhdessä näitä kolmea lasta. Saadaan jakaa yhdessä ilot ja surut. Ja saadaan jakaa yhdessä tämä meidän arki. Se jos jokin on arvokasta.
Totte todennäköisesti taas leijuu ylpeydestä luettuaan tämän. Mutta eihän se huono asia ole. Mitä ajatuksia tämä postaus herätti sinussa?
-Jenni
KUVAT: Henria Kotamäki
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Kaksi kuvaa, samaa paikka, aivan eri tilanne
Pystyn viimein tekemään aloitteen seksiin
Yhteinen aika kumppanin kanssa uusperheessä