Paras tuki ja turva
2Pahoittelen tällä hetkellä melko vauvapainotteisesta sisällöstä. Tiedän, että kaikki eivät ole perhesisällön kohderyhmää, mutta meidän arki pyörii tällä hetkellä paljon tulevan synnytyksen ja siihen valmistautumisen ympärillä. Sen jälkeen ensimmäiset viikot ovat todella vauvapainotteisia. Mutta tilanne tasoittuu varmasti ajan kanssa. Raskaus ja vauva-aika eivät kestä ikuisesti. Lisäksi huomaan jo nyt katselevani kaihoten tyyli-inspiraatiota, johon ei liity raskausvatsa. Joten olkaa kärsivällisiä. <3
Kun toinen ottaa vastuuta
Nyt haluan sanoa muutaman sanan puolisostani, joka on ollut viime aikoina aivan paras tuki ja turva. Vaikka olen ollut alusta asti kiitollinen siitä, että olen saanut tavata hänet, tässä loppuraskaudessa se on korostunut entisestään. Viimeisilleen edennyt raskaus on verottanut voimiani. En ole enää yhtä nopea, enkä jaksa samalla tavalla kuin ennen. Siitäkin huolimatta, että koen voivani pääasiassa hyvin ja jaksavani päivät ihan kivasti. Mutta väitän, että oloni ei olisi lainkaan näin hyvinvoiva, jos olisin tästä kaikesta vastuussa aivan yksin. Lapset ovat energisiä ja tarvitsevat aikuisen huomiota ja tukea edelleen, vaikka isoja ovatkin.
Puolisoni on ottanut ihan uskomattoman ihanasti koppia ja vastuuta lapsista. Ihaninta on ehkä se, että hän on tehnyt sen täysin pyytämättä. Minä kun en välttämättä niin herkästi anna sitä vastuuta pyydettäessä, itsepäinen kun olen. Helpompaa on ollut, kun hän on ottanut ohjat rauhallisesti itse käsiinsä. He ovat muun muassa käyneet puistossa ja pyöräilleet. Lasten pyöräily on sellainen juttu, missä minä en todellakaan pysy enää vauhdissa mukana. Puolisoni jaksaa myös rehata ja kantaa lapsia nyt, kun minä en pysty. Heillä on nykyään yhteiset aamujumpat, jotka sisältävät melko paljon lasten roikottamista eri asennoissa. 😀
Otin tuossa yksi päivä huonosti nukutun yön jälkeen parin tunnin aamupäiväunet, joilla lopulta sain päivän käyntiin. Mietin, että ennen tällaiset päikkärit eivät olisi tulleet kuuloonkaan, vaan päivästä olisi pitänyt vain selvitä. Samoin, kun olen ollut huonovointinen, olen saanut levätä. Iltaisin puolisoni hieroo turvonneita jalkojani.
Väitän, että isoksi osaksi oman historiani ansiosta osaan pysähtyä miettimään ja arvostamaan näitä pieniä asioita. Välillä minuakin ärsyttää ihan kaikki ja ilman syytäkin, kun on kuuma, tukala ja hormonit hyrräävät. Mutta silti. Olen elänyt kaksi hyvin, hyvin erilaista ja yksinäistä raskautta, joissa tällaiset pienet jutut eivät tulleet kuuloonkaan. Nyt osaan olla kiitollinen niistä yksittäisistä päiväunistakin. En ehkä jaksaisi näinkään hyvin, jos ihan kaikki olisi minun vastuullani.
Joten kiitos rakas.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Kymmenen kuvaa kesäkuulta
Bongasin tällaisen postausidean kollegani Diiskuneidin blogista. Oli sen verran kiva idea, että halusin itse kirjoittaa vastaavan postauksen. Meidän kesäkuu oli aivan ihana. Se sisälsi aikaa niin meidän aikuisten kesken, kuin myös lasten kanssa. Alussa oli hieman haikea mieli siitä, kun meidän ensimmäinen yhteinen lomapätkä lasten kanssa oli niin lyhyt. Mutta sen alun haikeuden jälkeen, kesäkuu on muuttunut iloksi. Viimeisen kuukauden aikana on ollut niin monia kivoja hetkiä, että oli jopa hieman vaikeaa valita kuvia tähän postaukseen. Olisin halunnut ottaa niitä mukaan paljon, paljon enemmän.
Ekaluokka päättyi
Rakas esikoiseni paketoi ensimmäisen kouluvuotensa, enkä minä todellakaan välttynyt kyyneliltä. Itkeä vollotin kevätjuhlassa silmät päästäni, kuten olettaa saattaa. Niin ekaluokkalaisten esityksen aikana, kuin myös kuutosluokkalaisten kukittamisessa ja lopulta vielä luokassa todistusten jaossa. Ensimmäinen luokka oli opettelua niin äidille, kuin lapsellekin. Välillä se on ollut myös vähän rankkaa, mutta tästä on erittäin hyvä jatkaa sitten toiselle luokalle. Olen niin ylpeä lapsestani, joka jaksoi hienosti koko vuoden.
Aamupäivä Grand Central hotellissa
Vietimme kuopukseni kanssa yhteisen aamupäivän minun töitteni merkeissä tutustumalla Helsingin keskustassa Scandicin Grand Central hotelliin. Itse rakennus ja hotelli olivat aivan upeita. Mutta niin oli myös seuralaiseni, joka jaksoi hienosti aamupalatilaisuudessa. Meillä oli tietysti viihdykettä mukana, mikä helpotti jaksamista. Lopuksi käytiin tutustumassa vielä hotellin huoneisiin ja kyseinen seuralaiseni testasi asiantuntijuudellaan huoneiden leposohvat. Oli kuulemma hyvät. Voimme siis suositella kyseistä laitosta myös muille.
Överi torttu
Kesäloman alkamisen kunniaksi leivottiin lasten kanssa tällainen aivan ihana, aivan överi kääretorttu. Lapset saivat itse päättää koritelut torttuun ja se on kyllä aivan heidän näköisensä ratkaisu. Herkun päälle oli pakko saada macaron-leivoksia, sokerikukkia ja tuoreita mansikoita. Minä leivoin kääretorttua ensimmäistä kertaa sitten peruskoulun köksän tuntien. Ihan hyvin se lopulta sujui, vaikka vähän jännittävää olikin.
Kesätekeminen
Meidän kesätekemistä on olleet niin yhteiset pyöräretket, kuin leikkipuistoilut ja myös Pokémon Go. Ladattiin aikuisten puhelimiin kyseinen peli ja ollaan nyt pelattu sitä yhdessä. Sen avulla ollaan saatu lisättyä kävelylenkkejä meidän päiviin entisestään. Vaikka loppujen lopuksi, ei näitä lapsia ole tarvinnut ulos houkutella. He liikkuvat kyllä muutenkin. Peli on kuitenkin ollut aika ajoin kiva extra. Meillä on ollut kyllä kivaa nelistään. Olen myös kiitollinen, että puoliso on jaksanut ottaa joinain päivinä enemmän koppia, jotta minä olen saanut levätä.
Alppiruusupuisto
Tehtiin kesäkuun alussa ihana retki Alppiruusupuistoon. Lapset pitävät puistosta, koska siellä on ”sokkeloita”. Kukinnan suhteen me oltiin ihan himpun verran aikaisessa. Puistossa kukki kyllä sen verran, että saatiin kyllä nauttia kukkaloistosta, vaikka se oli alkutekijöissään. Lapsista sokkeloiden lisäksi parasta oli tietysti jäätelö. Varsinkin, kun löydettiin pikku kioski, joka myi heidän lempi makuaan, joka on sateenkaari.
Esplanadin kukkapylväs kilpailu
Eräänä lämpimänä iltana helsinkipäivän jälkeen, käytiin puolison kanssa ihastelemassa Esplanadilla kukkapylväitä. Helsinkipäivänä järjestettiin kyseisellä kadunpätkällä kukkiensidonta kilpailu, johon osallistui useita eri liikkeitä ja floristeja. Tehdän tiedätte jo, että siellä missä on kukkia, siellä olen myös minä. Oli ihanaa tehdä yhdessä puolison kanssa tällainen iltakävely keskellä kesäistä Helsinkiä. Silloin oli lämmin, oli hyvä olla ja meidän kotikaupunki antoi parastaan.
Suomenlinna
Kuten vanha suomalainen sananlasku sanoo; ”Melkein kuin ulkomailla olisi.” 😀 Tehtiin puolison kanssa aikuisten retki Suomenlinnaan. Kierreltiin siellä rauhassa ja ihasteltiin maisemia. Meille sattui todella hyvä ilma. Taivas oli pilvetön ja sininen, ilma oli lämmin ja meri säkenöi. Maisemat oli kyllä ihan huikeita ja välillä oli vaikea uskoa, että me olimme aivan Helsingin kyljessä kiinni. Katselen tämän retken kuvia hymy huulilla.
Syreenit
Tämä voi olla vain minä, mutta jotenkin tuntuu, että syreenit olivat aivan erityisen kauniita tänä vuonna. Ja niitä tuntui olevan ihan JOKA PUOLELLA! Minulla on tämän kesäkuun jäljiltä varmaan 300 erilaista syreenikuvaa koneellani. Käytän niitä sitten täytekuvina, koko tulevan talven. 😀
Toivotettiin uusi perheenjäsen tervetulleeksi
Vietettiin myös baby showereita ystävien kanssa. Juhlat olivat yksinkertaisesti aivan ihanat. Olen edelleen käsittämättömän onnellinen siitä, että päätettiin pitää nämä juhlat. Toinen asia mistä olen onnellinen on se, että pidimme meidän näköiset juhlat. Raskaus pyörii vahvasti minun ympärilläni, mutta nyt myös puolisoni sai olla jalustalla. Ja toki jalustalla oli myös tuleva vauva. Tämä oli meidän päivä.
Lasten uusi taito
Lapset oppivat kesän korvalla pyöräilemään. Olen kokenut hieman huonoa omatuntoa siitä, että minulla ei ole ollut aiemmin voimavaroja tukea tätä taitoa. Nyt minulla on ollut puolison tuki ja kärsivällisyys. Hänen tuellaan lapset oppivat pyöräilemään parissa päivässä. Hänen kärsivällisyydellään me myös löydettiin lapsille kivat, hyväkuntoiset pyörät Torista. Ja pyöräily on ollut iso hitti. Se on ollut heidän lempi puuhansa kesäkuun aikana. Olen niin onnellinen, että saatiin yhdessä otettua tämä taito haltuun. Tulevia pyöräretkiä odototellessa.
Hei, hei kesäkuu. Olit ihana. Nyt on vuorossa sitten heinäkuu. Tämä on se kuukausi, kun meidän perhe kasvaa yhdellä. Joten todennäköisesti tämä kuukausi pyörii hyvin vahvasti minun napani ympärillä. Yritän parhaani mukaan antaa kaiken mahdollisen huomioni isommille lapsille vielä, kun vauva ei ole viemässä sitä itseensä. Osana tätä minulla nukkuu tälläkin hetkellä yksi lapsi reidessä kiinni.
Mitä sinulle kuuluu? Mikä oli kesäkuun kohokohta?
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit