Kesäloman juhlistus Suomenlinnassa
Nyt meillä on täällä kotona virallisesti kaksi lomalaista. Käytiin eilen vielä hakemassa isommalle lapselle todistus koulusta, mutta tänään ei ole ollut mitään velvollisuuksia kummallakaan. Toki meillä aikuisilla sen sijaan on ollut. Saa nähdä miten saadaan arki pyörimään kolmen lapsen kanssa, kun minä olen yrittäjä ja puoliso vuorotyössä. Todennäköisesti tulee vähintään mielenkiintoista.
Käytiin perjantaina juhlistamassa alkavaa kesälomaa Suomenlinnassa piknikillä koko perhe. Lapsilla on kesälle bucket list, johon on kuulunut muun muassa uimista, nukkumista ulkona, huvipuisto, lätäköissä hyppimistä ja punaisten asioiden syömistä. Sen lisäksi listalla oli piknik, joka saatiin nyt kuitattua tällä reissulla. Lapset kävivät myös heittämässä talviturkit meressä.

Syreenejä Suomenlinnassa
Minulle iso osa retkeä oli ehdottomasti Suomenlinnan syreenit. Siis luoja, miten kauniita ja valtavia syreenejä siellä on! Haukoin henkeä melkein joka mutkassa niitä ihastellessani. Tuntui, että koko saari tuoksui syreeneiltä ja joka puolella näkyi valtavan kokoisia puita. Ne nousivat kattojen tasalle ja muurien ylitse. Ja toki kuvia piti ottaa. Voin kertoa, että minulla on nyt taas ihan muutama syreenikuva. Saatte todennäköisesti nauttia niistä tulevina päivinä. Muu perhe ehti aika ajoin jo tuhahtelemaan, kun minä menin kameran kanssa pusikolta toiselle.
Mutta jos pidätte yhtään syreeneistä, niin nyt on oikea hetki mennä käymään Suomenlinnassa visiitillä. Jos ei muuten niin kukkaturistina.

Lapsilla oli perjantaina vielä koulu ja eskaria, joten lähdettiin retkeilämään iltapäivällä. Minä olin tehnyt meille eväät ennen kuin käytiin hakemassa yhdessä eskarilainen. Kyseessä oli hänen viimeinen päivänsä eskarissa, joten haluttiin Toten kanssa käydä vielä kummatkin kiittämässä ja hyvästelemässä lapsen ihanat opet. Siinä meinasi itku tulla taas ties monennettako kertaa tämän viikon aikana. Meillä on ollut aivan ihana eskari ja siellä aivan ihanat opettajat, joita tulee kyllä ikävä. Melkein toivon, että meidän kuopus pääsisi samojen tyyppien oppiin tulevaisuudessa.


Tein meille tosiaan piknik-eväät kotona. Tarkoitus oli ottaa mukaan kaikkea sellaista hyvää, jota olisi helppo kuskata mukana. Tuoreiden juttujen lisäksi leivottiin nopeasti mukaan vielä nakkipiiloja ja minä kasasin lapsille lettuvartaita, jotka olivat hitti. Niitä lapset halusivat jatkossakin mukaan retkille. Käytettiin vartaisiin valmiita lettuja. Tällä kertaa mukaan valikoitui kaakao-vadelma rahkaletut, jotka ovat Atrian uutuus ja ainakin omassa somessani hieman hypetetyt. Ymmärrän hypen. Letut olivat super hyviä.
Piknik-eväät:
- Lettuvartaat
- Viinirypäleet
- Mansikoita ja mustikoita
- Vesimelonia
- Nakkipiilot
- Limpparit ja mehut
Yksi piknikin ohjelmanumeroista oli, kun Silja Linen laiva lipui saaren ohitse. Se oli melkoinen näky, varsinkin lasten mielestä. Vauvan kanssa piknik sujui myös aika kivasti. Tyyppi maisteli melonia, mansikoita, mustikoita ja rypäleitä hyvän tovin, ennen kuin lähti konttaamaan vilttiä ja aluetta ympäri. Tuntuu, että myös hän nauttii tästä kesästä ihan täysin rinnoin.

Lapset rohkaistuivat heittämään myös talviturkin. Itseänikin olisi himottanut käydä uimassa, mutta tällä kertaa tyydyin kahlaamaan rannassa, kun meillä oli tuo vauva mukana. On kuitenkin vähän helpompaa, kun hänen kanssaan on kaksi aikuista ja kaksi syliä valmiina.
Isommat lapset kuitenkin nauttivat uimisesta. Heitä ei meinannut taas saada sieltä merestä pois. Tätä toivottavasti käydään tekemässä kesällä vielä monet kerrat. Totella on tulossa pitkät vapaat ja mikäli hellettä riittää sinne asti, niin ehdottomasti mennään porukalla uimaan ja minä aion mennä uimaan myös yksin.

Kotimatkalla oli varsin väsyneen oloista lasta ja vauvaa. Meidän kotimatka venyi aivan tolkuttoman myöhäiseksi ja oli ihme, että vauva jaksoi kotiin niinkin hyvän tuulisena. Voin kertoa, että kotona nukuttamiseen meni ehkä joku sekuntti iltapalan, kylvyn ja hammaspesun jälkeen. Vaikka tyyppi oli ottanut tehotirsat retkellä.
Tuntuu, että tästä se kesä oikeasti alkaa. Meillä on lomaviikoille suunniteltuna kivaa tekemistä. Nyt tämä kuvakimara päättyy tällä erää tähän.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Lapsettomien lauantai ja äitienpäivä
Viikonloppuna vietetään lapsettomien lauantaita ja sunnuntaina äitienpäivää. Kumpikin päivä on itselleni merkityksellinen. En ole puhunut siitä kovinkaan usein, mutta sain toivoa, yrittää ja odottaa esioikoistani seitsemän vuotta. Tarinani ei ole se perinteisin. Vaikka lasta yritettiin vuosien ajan, tarinani ei ole se kaikkein perinteisin ja minulla ei ole takana lapsettomuushoitoja. Olo oli noina vuosina ajoittain melkoisen epätoivoinen. Esikoiseni tuntui taivaan lahjalta ja oli todella vaikeaa uskoa, että sain kokea äitiyden. Ja vieläpä kolme kertaa.

Olen ihan aina halunnut olla äiti. Monet lapsuuden haaveet ovat tulleet ja menneet, mutta äitiys on ollut ja pysynyt. Minulla on ollut myös kiire olla äiti. Sen vuoksi jätin ehkäisyn pois jo 19-vuotiaana. Silti sain odottaa toiveeni toteutumista. Minun, jonka tarinassa on peräti kolme onnellista käännettä, on äärimmäisen helppoa sanoa ”niin oli tarkoitettu”, mutta siltä itsestäni tuntui. Minusta tuli äiti vasta kun olin siihen aidosti valmis. Mutta kuten sanoin, minun on helppo sanoa ja uskoa näin. Se joka kamppailee tällä hetkellä tyhjän sylin kanssa, ei varmasti voi ajatella lainkaan samalla tavalla.
Toivon kaikkea hyvää ja lempeyttä jokaiselle, jolle tuleva viikonloppu tulee olemaan vaikea.

Kipeitä muistoja
Tänä päivänä odotan tulevaa äitienpäivää. Uskon ja tiedän, että siitä tulee ihana. Mutta alitajunnassa on edelleen ensimmäisen äitienpäiväni muisto. Muistan odottaneeni sitä valtavasti. Se oli minulle merkittävä päivä. Olin ensimmäistä kertaa äiti, äitienpäivänä. Mutta lopulta se oli päivä muiden joukossa. Ainoa mitä sain, oli sanallinen ”hyvää äitienpäivää”-toivotus. Muistan kuinka pidättelin koko päivän itkua.
Moneen vuoteen nämä kyseiset päivät eivät olleet ensimmäistä parempia. Sitten, viimeisen viiden vuoden aikana, niistä on tullut hiljalleen toinen toistaan parempia. Viime vuonna puolisoni pisti parastaan, mistä olen äärimmäisen kiitollinen. Sen myötä uskallan oikeasti odottaa tulevaa.

Tiedän, että äitienpäivässä ei ole kyse lahjoista tai hienoista puitteista. Mutta koen, että siihen liittyy kuitenkin huomioiminen ja toisen muistaminen. Toki, kaikilla ei ole sitä toista ihmistä rinnallaan, joka muistaisi. Mutta tämä on minun kokemukseni. Samalla tavalla minä olen järjestänyt isänpäivämuistamisia vuodesta toiseen.

Sydämessäni on läikähdellyt lämpimästi, kun olen kuunnellut Toten puheita äitienpäivästä. Enkä voisi olla kiitollisempi ja onnellisempi hänestä. Kuten sanottu, en odota suuria, mutta se, että minun tärkeäksi kokemani päivä huomioidaan, tuntuu minusta tärkeältä.
Lempeyttä tulevaan viikonloppuun. Erityisesti niille, jotka sitä erityisesti kaipaavat.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit


0