Lapsi latautuu läheisyydessä
0Olen tänään pötkötellyt sohvalla kipeä koululainen kainalossa ja toivonut, että toivottavasti hän ei kasvaisi koskaan pois halailusta ja läheisyydestä. Sydämeni sulaa saman tien lätäköksi kun melko itsenäinen esikoiseni pyytää päästä halaamaan tai lähelle. Huomaan hänessä samanlaisia introvertin piirteitä, kuin itsessäni ja hän ei selkeästi tarvitse samanlaista jatkuvaa kontaktia kanssani, kuten sisaruksensa. Tämän vuoksi, kun hän pyytää läheisyyttää, se tuntuu merkitykselliseltä ja sellaiselta, että tiedän hänen todella tarvitsevan sitä nyt. Minun iso pieni rakas.
Kun koulu alkoi
Silloin, kun koulu alkoi, luin paljon kasvatustietoa siihen liittyen. Aavistelin, vaikka lapsi kovasti kouluun pääsyä odottikin, niin siitä olisi silti tulossa rankka rupeama lapselleni, jolle kaikki muutokset tuntuvat erityisen rankoilta. Lisäksi kyseinen lapsi on ottanut jo eskarissa paineita niistä asioista, joita ei vielä osaa. Veikkasin, että tämä jatkuu myös koulussa. Varauduin myös siihen, että kotona saattaisi olla iltaisin aivan erityisen paljon kiukuttelua, kun päivän väsymys, jännitys ja muut mahdolliset tunteet purkautuvat turvallisessa ympäristössä. Sen tiedostaminen, että lapsi on todennäköisesti kotona tavallista kiukkuisempi, on auttanut minua ottamaan vastaan niitä lapsen tunteenpurkauksia.
Alussa päätin hyödyntää jo päivähoidon aloituksesta tuttua kikkaa ja rauhoitin meidän syksyn täysin ylimääräisestä toiminnasta. Illat oli rauhoittumista ja palautumista varten. Mikä osoittautui meidän kohdalla oikeaksi päätökseksi. Toistaiseksi meille on riittänyt kavereiden kanssa sovitut leikkitreffit ja iltapäiväkerho aktiviteeteiksi.
Nykyään puhutaan paljon koululaisten kokemasta uupumisesta, mikä on itsestäni äärimmäisen huolestuttavaa. Minä muistan eritysesti ala-asteen sellaisena aika huolettomana aikana, jolloin oppiminen oli lähinnä tosi kivaa. Haluaisin sen olevan sitä, myös omille lapsilleni. Koskaan ei tiedä miten elämä menee, enkä koe mitään yhtä turhana kuin lapsen burn outin.
Lapsi latautuu läheisyydessä
Silloin koulun alkaessa luin tunnetaitoihin liittyvästä postauksesta siitä, miten vanhempi toimii lapsensa laturina. Lapsen sisäinen akku latautuu kaikkein parhaiten aikuisen läheisyydessä. Siksi olenkin yrittänyt tarjota sitä läheisyyttä lapselle päivittäin. Varsinkin ensimmäisinä kuukausina tarjosin sitä halailua aina ensimmäiseksi koulupäivän jälkeen, kun tultiin kotiin. Yleensä lapsi myös tarttui tarjoukseen. Nyt sitä halailua on vähän vähemmän, mutta edelleen lapsi pyytää välillä itse ”päästä laturiin” tai sitten ihan suoraan sitä halailua.
Tämä oli itselleni tosi iso oivallus silloin koulun alun yhteydessä ja koen, että tästä on ollut myös hyötyä kaiken muun lisäksi. Ja kun minulta on kysytty nyt täällä somessa muutamia kertoja lapsen koulun aloituksesta, olen nostanut tämän esille. Ajattelen, että ekaluokkalaisten kanssa avainsanana on erityisesti lempeys.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
No sitä perhearkea
Lapset tulivat kotiin tänään ja sen kyllä huomaa. 😀 Tänään nauratti somessa, kun Hanna Väyrynen oli ihmetellyt, miten lapsi oli saanut kuulunymmärtämisestä 10, vaikka tämä taito ei kotona näy. Minä ihmettelin samaa, kun koulun terkkari totesi lapsen kuulon olevan erinomainen. Tämä siis kaikella rakkaudella omia jälkeläisiä kohtaan, mutta ei se kuulo tuntunut pelaavan tänäänkään tässä kotona. Siitä huolimatta oli ihanaa saada lapset kotiin. He höpöttivät tulevia vappusuunnitelmiaan ja kertoivat päivästään. Toisen päiväkotiin on tullut jonkin aikaa sitten uusi lapsi, joka on kuulemaa tosi kiva. Toinen esitteli iltapäiväkerhon askartelujaan. Molemmat ihmettelivät, kun siirsin taimia isompiin ruukkuihin. Yhdessä luettiin Fanni ja pikkuinen Miu-kirjaa ja juteltiin siitä, miten sisaruuteen liittyy välillä todella vaikeitakin tunteita.
Päivän Asu
Trenssi / H&M
Neule / H&M
Hame / H&M Mama
Laukku / H&M
Tennarit / Vans second hand
Korvakorut / Vallakoru
Toisella lapsella oli hajonnut myös kengät koulussa. Oltiin ostettu lapsen todella hartaasta pyynnöstä sellaiset vilkkuvat tennarit, jotka eivät sitten kestäneet. No, sainpa taas muistutuksen kantapään kautta siitä, että olisi pitänyt ostaa jotain tuttua ja luotettavaa merkkiä. Puoliso kävi juoksemassa illalla kaupasta aiemmin sovitetut kengät, jotka todennäköisesti merkin puolesta kestäisivät paremmin. Kai se oli hyvä saada tästäkin taas muistutus itselle.
Mutta tämä on sitä perhearkea parhaimmillaan. Siihen kuuluu melua, meteliä, sitä valikoivaa kuuloa, sattumuksia lasten varusteiden kanssa. Milloin on uusien housujen polvessa reikä ja milloin on se lenkkari rikki. On väsymystä ja kiukuttelua, mutta on myös naurua, halailua ja kaikkea muuta aivan ihanaa. En vaihtaisi tätä pois mistään hinnasta. En edes niitä huonompia päiviä. Olen kaikkein onnellisimmillani silloin kun lapset ovat kotona. Vielä parempi, jos siinä on päällä vielä yksi tai pari lasten kaveria, koska tämä on sitä, mistä lapsettomuusvuosina kipeästi haaveilin.
En muuten malta odottaa lasten melko pian alkavaa kesälomaa! Saadaan lomailla yhdessä koko poppoo ja lapset ovat pidempiä pätkiä meillä. Toki, he ovat niitä samoja pidempiä lomapätkiä myös toisessa kodissa. Mutta siitä huolimatta aion nauttia täysin rinnoin niistä meidän lomapätkistä.
Tässä myös mietin sitä, että tätä meidän nykyistä perhearkea on jäljeillä enää ihan todella vähän. Vauvan laskettuaika lähenee. Ja itsehän uskon, että hän todennäköisesti saapuu vähän aikaisemmin, koska synnytyspelko ja hepatogestoosi. Odotan edelleen innolla tulevaa vauva-aikaa ja sitä, että päästään koko perhe tutustumaan uuteen tulokkaaseen.
Mitä teidän perheille kuuluu juuri nyt?
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit