Meidän viikonloppu
Siis huh huh, mikä viikonloppu meillä on takana. Tämä on ollut itseasiassa sen luokan viikonloppu, että aika on mennyt älyttömällä vauhdilla. Ollaan oltu tekemässä koko ajan ja koti on tuntunut lähinnä työleiriltä. Huomaa, että viimeinen raskauskolmannes on lähtenyt käyntiin, kun näitä projekteja ei voi enää hirveästi lykätä. Olisi kuitenkin kiva saada paikat valmiiksi ennen vauvan syntymää.
Onneksi viikonloppuun mahtui myös muutakin. Kuten se, että molemmat lapset oppivat pyöräilemään ilman apupyöriä.


Perjantai
Meidän viikonloppu alkoi itseasiassa vähän niin kuin perjantaina. Molemmat lapset olivat nimittäin kotona. Toinen toipilaana ja toinen ihan vapaapäivällä. Puoliso meni puolestaan myöhäisempään vuoroon, joten hän oli oikeastaan koko päivän meidän kanssa. Minä tein siinä päivällä vähän töitä, mutta pakko myöntää, että koko pesueen kotona olo sotki hieman kuvioita. Minä sain vielä päähäni, että nyt kun puoliso oli kerrankin päiväsaikaan kotona, olohuoneen järjestys pitää ehdottomasti vaihtaa. Olin siis suunnitellut tätä jo useamman viikon, joten mistään hetken päähänpistosta ei ollut kysymys.
Puoliso vaihtoi meidän sohvan divaaniosan toiselle puolelle ja minä sitten siirtelin keveämpiä huonekaluja uusille paikoilleen. Muutettiin myös sohvan paikkaa vähäsen, että saatiin meidän nojatuoli paremmalle paikalle. Olohuoneen muutoksesta on luvassa paremmat kuvat myöhemmin.
Me käytiin siinä päivällä kuopuksen kanssa myös kahdestaan kaupassa kahvinhaku reissulla. Kun oli käynyt niin kamala tilanne, että kahvi oli päässyt taloudesta loppumaan. Kuopus on oikeasti aika mahtavaa seuraa. Hänellä riittää asiaa ja pähkäilyjä, joita voidaan käydä yhdessä läpi kun ollaan kahdestaan liikenteessä.

Iltapäivälle minulla oli sovittuna myös sparrailupuhelu mentorini Monan kanssa. Oli todella inspiroivaa vaihtaa ajatuksia rauhassa niin, että Mona keskittyi vain minun juttuihini. Meitä on kuitenkin ollut useampi tyyppi tässä mentorointipilotissa mukana ja vaikka Mona on ollut kaksi kuukautta jatkuvasti viestin päässä, oli tämä puhelu oikeasti ehkä parasta antia ohjelmassa. Saatiin tosin loppupuolelle puheluun kaksi kuokkijaa, kun puolison piti lähteä töihin ja lapsethan ampaisivat samalla sekunnilla minun luokseni.
Saatiin siinä illasta vielä pieni toimitus vauvantarvikkeita, jotka ostin secondhandina. Niitä käytiin sitten lasten kanssa läpi, että mitä kaikkea sieltä löytyy. Toinen lapsista olisi halunnut heti koeistua sitterin ja syöttötuolin babysetin, mutta ehdin väliin. Vauvan ammetta sen sijaan testailtiin nukeilla ja todettiin hyväksi.

Lauantai
Lauantai-iltana allekirjoittaneella oli vuorossa sitten Antti Tuiskun Mayhemi. Sitä ennen kotona oli kanssa yksi ihan oma mayheminsa. Lapset harjoittelivat sitä pyöräilyä puolison kanssa ja minä pidin huolen siitä, että muulla perheellä riittää ruokaa, kun itse olen humputtelemassa pitkästä aikaa. Samaan aikaan tulin miettineeksi, että ennen tällainen keikalle lähtö ei olisi kyllä tullut kuuloonkaan. Ei ainakaan ilman, että lapset olisivat olleet yökylässä jossain. Olin taas mielessäni äärettömän kiitollinen siitä, miten elämä on lopulta mennyt.
Minulla meni reilut kaksi tuntia laittaa omat hiukseni. Kampaukset eivät ole oma vahvuuteni. Varsinkaan omaan päähäni, jossa puolet asioista tehdään näppituntumalla. Vaadittiin neljä yritystä ja kokeilua ennen kuin sain hiukset sillä tavalla kivasti, että hyväksyin ne itse. Siinä välissä puoliso oli ehtinyt jo pakata lapset mukaansa leffaan, joten saatoin meikata ihan rauhassa itsekseni.
Meikkaamisen jälkeen verhosin itseni ja vatsani paljetteihin. Totesin, näyttäväni varsinaiselta diskopallolta. Mikä ei sinänsä haitannut yhtään.

Illan deittini, eli ystäväni, saapui meille ja me lähdetiin kahdestaan kohti Helsingin jäähallia. Pussasin lapset vielä nopeasti ovella ja toivotin hyvät yöt heille. Mikä oli heistä äärimmäisen hauskaa, kun vielä ei ollut nukkumaanmenoaika.
Keikka oli tosi hyvä ja yllätyksekseni jaksoin jorata koko sen kaksi tuntisen, jonka show kesti. Enkä synnyttänyt kesken keikan, vaikka sekin vaihtoehto kävi mielessä. Siinä olisikin ollut varsinainen synnytystarina kerrottavaksi, jos olisin ponnistanut Antti Tuiskun Peto on irti-biisin tahtiin.
Selvisin myös yhtenä kappaleena kotiin ja sänkyyn. Yöllä sain tosin noin viisisataa suonenvetoa molempiin jalkoihin ja yhden jopa jalkapöytään. En tiennyt sen olevan mahdollista. Mutta jos tämä oli joraamisen hinta, kestin sen lopulta.

Sunnuntai
Aamulla heräsin sitten siihen, että lapsilla oli vaihteeksi jotain aamuisia erimielisyyksiä, joita selvitettiin marisemalla. Tarvittiin suihku, kahvia ja pari tuntia puolittaista koomaamista sohvalla, ennen kuin alkoi tuntua siltä, että olin hereillä. Puolison kanssa naurettiin, että miten voi olla krapula, vaikka mitään ei ole juonut. Mutta vissiin se on se väsymys.
Appiukko tuli päivällä meille auttamaan puolisoa auton kanssa, että saatiin meidän makkariin lipasto. Hänen mukanaan tuli myös Lilli-koira, josta lapset olivat aivan haltioissaan. Sillä aikaa, kun puoliso oli isänsä kanssa hakemassa Torista löytynyttä lipastoa, lapset touhusi koiran kanssa ja minä silitin.
Siinä sivussa piti myös improta meille aikuisille joku päivän ruoka, koska lapset vetivät jauhelihakastikkeen viimeistä murusta myöten. Pyöräily teki selvästi nälkäiseksi.

Makuuhuoneen lipasto ei itseasiassa ollut edes päivän ainoa Tori-keikka, sillä puoliso haki omatoimisesti myös vauvalle hoitopöydän. Joka päätyi toistaiseksi vielä olohuoneeseen, kunnes saadaan makuuhuone siivottua ja järjestettyä. Lipastoon tulee siis muun muassa vauvan vaatteita ja tarpeellisia tekstiilejä, jotka on toistaiseksi ajelehtineet pitkin kämppää erilaisissa pusseissa. Nyt aloitettiin niiden pesu ja itseasiassa sain ensimmäiset jutut silitettyä ja viikattua jo laatikoihin. Tuo silitystyömaa ei tosin ihan heti oli loppumassa, joten sitä iloa on vielä luvassa.
Sain illan aikana myös laitettua omia tavaroita kyseiseeen lipastoon ja järjestettyä korvakoruni taas paikoilleen. Siitä huolimatta mietin siinä sängyllä istuessa, että tuleeko tästä ikinä valmista. Tein koko päivän kaikkea ja silti makuuhuoneen nurkassa on kassikaupalla tavaraa odottamassa paikoilleen pistämistä ja silittämistä.
Tässä tarvitsisi melkein toisen viikonlopun edellisestä palautumiseen. Onneksi viikolla saa rauhoittua töiden pariin. 😀 Tosin, viikolle mahtuu useampi kalenterimerkintä, että taas saadaan kyllä mennä tukka putkella.
Kaikesta huolimatta, viikonloppu oli ihana. Siinä tuli taas roppakaupalla onnen hetkiä ja hyviä muistoja, joita muistella. Lasten pyöräilemään oppiminen oli vain osa siitä.
Ihanaa viikkoa murut!
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Meidän kodin sisustussuunnitelmat
Meidän koti on ihan rehellisesti tällä hetkellä täysi kaaos. Tai ei koko koti, makuuhuoneet vain. En kuitenkaan varsinaisesti nauti tästä kaaoksesta. Onneksi tämä on väliaikaista. Koska haaveilen vahvasti valmiista lopputuloksesta, halusin jakaa meidän sisustussuunnitelmat teidän kanssanne. Aikanaan jaan myös valmiit lopputulokset. Kunhan sinne asti vain päästään.
Syksyllä tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun muutettiin tähän. Mikä tuntuu ihan uskomattomalta. Aika kuluu todella nopeasti. Kolmessa vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon ja nyt ollaankin mietitty joitain muutoksia joita voitaisiin tehdä tähän kotiin. Lastenhuone on ollut työnalla jo hetken aikaa. Tarkoitus olisi muuttaa siitä pikkuhiljaa koululaisten huone, sillä isommat eivät ole enää pikkulapsia. Sen lisäksi, makuuhuoneeseen pitää tehdä tilaa uudelle tulokkaalle. Emme ole ihan heti muuttamassa pois tästä kodista, joten näillä huoneilla ja neliöille mennään toistaiseksi.

Kaappien siivous ja järjestäminen
Uskon vakaasti siihen, että kodin sisustaminen ja uudistaminen lähtee liikkeelle ennen kaikkea siivoamisesta, järjestämisestä ja karsimisesta. Meidän on tarkoitus käydä kaikki kaapit läpi ja raivata pois kaikki tarpeeton, jota on vain säästetty kaapeissa. Koska sitäkin tavaraa löytyy. Olemme käyneet puolison kanssa keskusteluja muun muassa siitä, että pelkän tavaran vuoksi ei kannata esimerkiksi muuttaa isompaan. Jos tuntuu, että loppuu tila ja me ei mahduta tänne, niin ensimmäisenä käydään läpi kaapit.
Minä olen asunut tässä kodissa kohta kolme vuotta, joten on ehkä korkea aikakin käydä läpi sitä tavaraa, mikä tänne on kertynyt. Tein todella radikaalin raivaamisen silloin, kun tähän kotiin muutettiin. Luovuin kaikesta turhasta ja nyt olisi hyvä hetki tehdä sama temppu, vaikka emme olekaan muuttamassa.
Tätä on itseasiassa aloitettu, kun kävin läpi makuuhuoneiden lipastot samalla, kun toinen niistä lähtee uuteen kotiin.

Kerrossänky lastenhuoneeseen
Lastenhuoneeseen on viimein tulossa kerrossänky. Se itseasiassa odottaa kokoamistaan. Ajattelin ihan alunperin, että meille ei kerrossänkyjä tule. Omaa sisustussilmää miellytti enemmän ajatus kahdesta samanlaisesta sängystä. Mutta lopulta totesin tilan puolelta näppärimmäksi sen kerrossängyn. Lisäksi nuorempi lapsi on aivan innoissaan siitä, että voimme suunnitella hänelle alasänkyyn oman majan ja pesän, jonne hän voi piiloutua.
Olen pinnaillut Pinterestin Kid’s room -tauluun kaikenlaisia ideoita sängyn tuunaamiseen ja huoneen sisustamiseen. Katsotaan mitä kaikkea saadaan lopulta toteutettua.
Matot makuuhuoneisiin
Ollaan eletty aika vähillä matoilla, mikä ei ole varsinaisesti haitannut. Tuntuu helpommalta imuroida, kun ei ole niin paljon mattoja. Mutta haluaisin viimein löytää matot makuuhuoneisiin pehmentämään niiden tunnelmaa.
Haluaisin huoneeseen maton, joka peittäisi suurimman osan lattian pinta-alasta. Se saisi olla pehmeä, ehkä nukkamatto. Ja sen lisäksi olisi mahtavaa, jos vaalealla pohjalla olisi jonkinlaisia värikkäitä kuvioita. Minulla on matosta selkeä visio. Nyt pitäisi enää löytää tällainen visiotani vastaava matto. Mikä tuntuu olevan helpommin sanottu kuin tehty.
Meidän makuuhuoneen matto saisi olla ihan vain vaalea. Jopa yksivärinen tai sitten sellainen saman henkinen kuin olohuoneessa on.

Lipaston maalaus
Meidän makuuhuoneessa oleva musta lipasto saa siirtyä lastenhuoneeseen. Sinne menee lastenvaatteita ja leluja aika kivasti. Mietin kuitenkin, että musta on värinä ehkä vähän hallitseva lastenhuoneessa, joten sen voisi maalata. Lapset voisivat osallistua maalin värivalintaan. Sävy voisi olla joku ihana pastellinen ja maali voisi olla kalkkimaalia. Tämä ajatus kuitenkin hautoo vielä.
Työpöytä lastenhuoneeseen
Kunhan lastenhuoneesta saadaan turhat kalusteet pois, niin sinne etsitään joku kiva kirjoituspöytä koululaisille. Kahta pöytää huoneeseen ei välttämättä mahdu, joten he saattavat joutua jakamaan pöydän. Tämän kuitenkin näkee sitten paremmin, kun turhat kalusteet on saatu pois. Tällä tavalla meidän ruokapöytä ei ehkä olisi aina hautautuneena piirustuksiin ja askarteluihin.

Makuuhuoneen verhot
Yksi makuuhuoneen ikuisuusprojekteista on verhot. En ole varsinaisesti koskaan pitänyt noista raidallisista verhoista, mutta ne ovat ajaneet asiansa ja ovat sen vuoksi saaneet olla paikoillaan. Haluaisin kuitenkin makuuhuoneeseen vaaleat, yksiväriset pimennysverhot. Makuuhuoneessa on myös kaksi verhokiskoa, joten olalan palloteltu myös ajatusta kaksista verhoista hotellien tyyliin. Niin, että päällä olisi pimennysverhot ja alla jotkut harsomaisen ohuet verhot. Tämä tyyli kiehtoo erityisesti minua.
Isompi lipasto makuuhuoneeseen
Makuuhuoneeseen on hakusessa myös isompi lipasto. Yritetään löytää sellainen käytettynä Tori.fi:stä. Kriteereinä on valkoinen, jossa on mielellään neljä laatikkoa. Minulla on itseasiassa tietty mallikin mielessä, mutta tästä olen valmis tinkimään, jos löytyy joku vastaavanlainen ja hyvässä kunnossa oleva. Lipastoon tulisi sitten vauvan vaatteita, sekä meidän aikuisten alusvaatteita ja vähän muuta tavaraa.

Vauvalle hoitonurkkaus makuuhuoneeseen
Vauva tulee asumaan meidän aikuisten kanssa makkarissa aluksi. Vauva saa huoneeseen sängyn, sekä hoitonurkkauksen. Hankitaan meille Ikean hoitopöytä ja lipastoon tulee tilaa myös vauvan tarvikkeille. Hoitopöytää etsitään myös käytettynä. Ensisänky tulee meille mitä todennäköisimmin käytettynä eräältä ystävältä.
Olohuoneessa pieni kalusteiden uudelleen järjestys
Suunnittelin tuossa yhtenä päivänä olohuoneessa pientä kalusteiden uudelleen järjestelyä ja pyörittelyä. Kaikki lähti oikeastaan siitä, että haluan saada meidän nojatuolin lähemmäs sohvaa. Nyt minulla on visio, mutta tarvitsen puolison apua varsinaiseen pyörittelyyn. Joku vapaapäivä laitetaan meidän olohuone uuteen järjestykseen.

Uusi sohvapöytä
Uusi sohvapöytä on kummitellut mielessäni jo edellisestä kodista asti. Pidän valtavasti meidän vahnhasta pöydästä, jonka vuoksi en ole sitten halunnut tehdä tämän asian eteen enempää. Mutta haluaisin sohvapöydän, joka sopisi ehkä vähän paremmin tällaisen divaanisohvan malliin. Tällä kertaa mahdollisesti jopa pyöreän ja vähän korkeamman. En ole vain löytänyt vielä sellaista, joka vastaisi ihan omia visioitani. Mutta en luovuta. Se oikea tulee kyllä vastaan.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Olohuoneen second hand nojatuoli


0