Uusi koti

Meidän uusi koti on siis todella tilava kolmio. Pidän kovasti asunnon pohjaratkaisusta. Iso osa neliöistä on saatu olohuoneeseen, joka ainakin meillä tuppaa olemaan koko kodin sydän. Olohuoneeseen mahtuu siis niin ruokapöytä, kuin myös sohva, ynnä muu kalustus. Sen lisäksi keittiökin on sen verran tilava, että sinne saa mahtumaan pienemmän pöydän, joka voi toimia arkiruokailussa.

Makuuhuoneet ovat kompakteja, mutta eivät liian pieniä. Minunkin huoneeseeni mahtuu muutakin, kuin sänky ja lasten huoneeseen mahtuu sujuvasti molempien tyttöjen sängyt, sekä muut lastenhuoneen kalusteet. Lapseni eivät ole vielä täysin tajunneet oman huoneen funktiota. Leikit leviävät vielä herkästi olohuoneen puolelle, kun edellisessä kodissa ne olivat siellä aina. Saimme viimein tyttöjen tiipii-teltan pystyyn huoneen nurkkaan, joten toivon sen houkuttelemaan leikkeihin omassa huoneessa. Enkä siis sano tätä sillä, että lapset eivät saisi leikkiä olohuoneessa. Mutta olisi mukavaa, jos osa leikeistä alkaisi pysymään myös oman huoneen puolella, kun sellainen nyt on olemassa.

Voin vain tässä vaiheessa sanoa, että minä rakastan jo nyt meidän koria. Se on tuntunut kodilta jo ensi hetkestä asti. Kaiken lisäksi tämä muutto on tuntunut todella vahvasti uudelta alulta. Tämä oli yhden aikakauden loppu. Tuntuu, että ero on saanut viimeisen niitin. Rakennan nyt uutta alkua uudessa kodissa ja teen uusia muistoja lasteni kanssa. Ehkä joskus tulevaisuudessa, myös jonkun uuden tuttavuuden kanssa.

Nyt kun koti alkaa olla pikku hiljaa kunnossa, voin keskittyä taas enemmän blogiin. Ajattelin listata teille postausaiheita, joista voisin kirjoittaa. Sisustusjuttuja on ainakin tulossa, sillä uusi koti on sen verran isompi, että tänne pitää tehdä uusia hankintoja. Olisiko teillä muuten aiheita, joista haluaisitte minun kirjoittavan?

Me käytiin tällä viikolla ensimmäistä kertaa uudessa kodissa tyttöjen kanssa. Saimme siis vuokra-asunnon kaupungilta. Helsingin vuokra-asunnoissa on vähän se periaate, että se on otettava, joka ensimmäisenä vapautuu tai hakemus raukeaa. Näin ollen otin asunnon sokkona, koska me tarvitsimme lisää tilaa. Näin ollen, koska olen tarkka asioiden ulkonäöstä, olen nähnyt painajaisia siitä, mitä on ollut luvassa. Mielessä on pyörinyt muun muassa myrkynvihreät seinät, sekä sinapinkeltainen muovilattia. Asunto oli kuitenkin todella ihana ja viihtyisä.

Nyt odotan innolla sitä, että saadaan kannettua tavarat vanhasta kodista uuteen. Haluan päästä jo asettumaan taloksi. Rakastan muutossa sitä tavaroiden purkamista ja järjestelemistä paikoilleen. Sitä, kun miettii mikä tulee mihinkin. Tämä pakkaaminen ja karsiminen ei ole niinkään oma juttuni. Mutta teen sen mieluummin tässä, kuin toisessa päässä.

Sisustusmopo on sen sijaan karannut täysin käsistä. Olen selannut tuntitolkulla läpi erilaisia säilytysratkaisuja, valaisimia, ruokapöytiä ja valaisimia. Uuden kodin sisustus ei rakennu kertarykäyksellä, vaan pikkuhiljaa, kuten tämäkin. Mutta uuden kodin hankinnat alkavat hiljalleen selkeytyä. Seuraavaksi ne pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen.

LUE MYÖS: Muutto haikeutta & iloakin

Tämän postauksen ei ollut tarkoitus olla erityisen syvällinen. Halusin vain tulla kertomaan terveisiä ja fiiliksiä muuttokaaoksen keskeltä. Kunhan tämä tilanne helpottaa, postaustahtinikin tiivistyy taas. Koettakaa jaksaa hetki.