Heinäkuun kuulumisia
0Hei ihana! 🩷 Suomeen tuli viimein kesä näin heinäkuun puolenvälin tienoilla. Ilmat ovat lämmenneet merkittävästi.
Meillä vietetään taas täyttä lapsiperhearkea kolmen lapsen kanssa, kun koululaiset saapuivat meille viimeiselle kahden viikon jaksolle. Joku saattaakin muistaa minun kertoneen, että meidän vuoroasujat ovat kesällä meillä kahden viikon jaksoissa, jolloin loma-aikaa pääsee hyödyntämään kaikista parhaiten. Ero tuntuu pitkältä, kuin nälkävuosi, mutta se helpottaa kesälomasuunnitelmia ja -tekemistä.
Tuntuu, että näinä ensimmäisinä päivinä pitkän eron jälkeen lapset ovat tosi tiivis paketti. Heillä on ollut selkeästi ikävä toisiaan ja isommatkin hakeutuvat tiiviimmin taaperon seuraan. Tiedän, että kahden viikon loppupuolella isommat kaipaavat taas hieman enemmän omaa tilaa ja aikaa.
Synttäribrunssi
Me juhlittiin Toten kanssa molempien synttäreitä järjestämällä brunssi meidän ystäville. (Tästä tulee oma postauksensa.) Kiitos heinäkuun, aika harva pääsi paikelle meitä juhlimaan, mutta meillä oli silti kivaa. Ja kun porukka oli pienempi, minun ei tarvinnut leipoa niin paljon ja kaikkien kanssa ehti jutella. Pienissä juhlissa oli ehdottomasti puolensa.
Pian meillä on järjestettävänä seuraavat pirskeet, kun juhlitaan meidän kaksivuotiasta. Siis ihan hetki sitten suunnittelin ristiäisiä ja nyt tuo pieni ihminen täyttää jo kaksi vuotta. Uskomatonta.
Juhlien teemana on todennäköisesti Bluey, joka on taaperon lemppari tällä hetkellä. Ollaan lähetetty hänen puolestaan myös paljon Bluey-aiheisia lahjatoiveita ja minä olen miettinyt koristeita, sekä leipomuksia. Juhlista tulee varmasti kivat.
Kesäpuuhia
Sen jälkeen, kun koululaiset tuli meille, ollaan käyty tosi paljon uimassa. Mikä on ollut aivan ihanaa! Olen saanut koululaisista itselleni tosi hyviä uimakavereita. On ihanaa, että he jakavat rakkauteni veteen ja uimiseen. Toista lapsista on yleensä vaikeaa saada pois vedestä ja ollaankin mietitty nyt yhdessä paljon sitä, miten rannalta lähteminen ei olisi aina vääntöä.
Onneksi meillä on hyvä keskusteluyhteys lasten kanssa. 🩷 Jaksan muistaa, miten ollaan isompien kanssa selvitty yhdessä monesta paikasta ja tuntuu, että se kantaa meillä tähänkin päivään. Toivon todella, että se kantaa myös teinivuosien yli sitten aikanaan.
Toinen ihana juttu on se, että kävin juuri kehottamassa meidän toista koululaista pistämään kirjat pois ja lukuvalon kiinni. Kirjoitan tätä siis illalla. Molemmat koululaiset ovat todella innokkaita lukijoita ja etenkin toinen heistä lukisi aivan yötä myöten. Kuten itse aikoinani. Ja minä ihan todella nautin tästä. Vaikka lapsen olisi pitänyt olla nukkumassa jo tovi aiemmin, minusta on ihanaa, että hän lukee.
Sillä välin kun isot olivat toisessa kodissa niin, me testattiin Toten ja taaperon kanssa pari hyvää retkikohdetta. Lähinnä haluttiin nähdä miten taapero viihtyy ja voitaisiinko mennä näihin paikkoihin myös isommalla porukalla. Lähinnä ollaan siis haluttu katsoa miten taapero viihtyy paikan päällä ja ollaan kaivattu myös tekemistä päiviin hänen kanssaan. Näin vuoroarjessa tulee väkisinkin hetkiä, kun ihan kaikkea ei voi tehdä koko porukalla. Meillä on kuitenkin suunnitteilla paljon kesätekemistä koko porukalle.
Liikunnasta
Vaikka hellettä on piisannut, minä olen nauttinut täysillä talvella löytämästäni liikunnan ilosta. Olen lenkkeillyt, käynyt pilateksessa ja uinut. Olen jumpannut kotona vähän vähemmän, mutta se ei tosiaan tarkoita sitä ettenkö olisi ollut muuten aktiivinen. Olen aktiivisempi kuin koskaan elämässäni ja olen nauttinut joka hetkestä. Sitä on vaikeaa sanoin kuvailla, mitä tunnen nykyään kun saan liikkua.
Parasta on ollut nyt, kun olen yhdistänyt lenkkeihini kävelyn ja uinnin. Suunnittelen lenkkini niin, että suurinpiirtein puolessa välissä pääsen pulahtamaan mereen ja uimaan jokusen kierroksen. Tämä on ollut aivan parasta. Merivesi on virkistänyt niin, että lenkin toinen puolisko on ollut vähän helpompi kävellä myös hellesäässä.
Tämän lisäksi olen nykyään täydellisen rakastunut laitepilatekseen. Kävin tässä heinäkuussa parilla pilatestunnilla ja aion panostaa niihin vähintään kerran kuussa. Haluaisin käydä useamminkin, mutta tunnit ovat sen verran arvokkaita, että aloitetaan pienestä. En tosin millään malttaisi odottaa seuraavaa tuntia.
Tässä oli hieman meidän kuulumisia. Olisi kiva kuulla mitä sinulle kuuluu?
-Jenni
Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Juhannus kotona
Hei ihana! 🩷 Miten sinun juhannuksesi sujui? Missä ja kenen kanssa vietit sitä? Me oltiin kotosalla, sillä perheessä sairastettiin juuri silloin kesäflunssaa. Meillä olisi ollut myös suunnitelmia ystävien kanssa, mutta jouduttiin perumaan ne tästä syystä. Mikä ei haitannut. Me eletään juuri nyt aikaa, kun meillä sairastellaan enemmän, koska perheessä on pieni lapsi. Mutta tämä aika ei kestä ikuisesti. Taapero ei ole ikuisesti taapero. Hän kasvaa kohisten ja nyt koululaisten kanssa huomaa jo sen, miten paljon vähemmän he ovat sairaana kuin muutama vuosi sitten.
Sen lisäksi, että jouduttiin perumaan reissu ystävien luokse, niin muutkaan suunnitelmat eivät menneet ihan nappiin. Meidän oli tarkoitus tehdä päiväretki yhteen tiettyyn paikkaan, mutta erilaisten muuttujien myötä sekään ei onnistunut niin kuin suunniteltiin.
Mutta näiden sijaan vietettiin aikaa yhdessä. Tehtiin itse jäätelöä, katsottiin elokuvia ja ulkoiltiin paljon. Minä pysyin terveenä, joten lenkkeilin joka päivä. Mikä oli muuten aivan ihanaa.
Juhannuksen taika hukassa
Täytyy myöntää, että tänä vuonna juhannustunnelma ei täysin tavoittanut ainakaan minua. Se ei eronnut arjesta oikeastaan mitenkään, edellä mainituista syistä. Sen lisäksi hautauduin aattona vielä biologian tehtäviin. Osan päivää mielessä pyörivät ainoastaan biomit, lajit ja luonnon monimuotoisuus.
Ollessani lenkillä juhannusaattona ja nähdessäni ihmisiä piknikillä ja grillaamassa tajusin, että nyt tosiaan vietetään juhannusta. Keskikesän juhla ei tuntunut juhlalta, kun osa perheestä on kipeänä.
Itselleni kuitenkin kaikkein tärkeintä oli se, että oltiin yhdessä. Sain halata kaikkia mun lapsia ja nauttia Toten seurasta iltaisin. Siinä oli loppujen lopuksi kaikki se, mitä oikeasti tarvitsin.
En muutenkaan kaipaa mitään suurellista, vaan olen tyytyväinen yksinkertaisiin asioihin, meidän kotiin, perheen seuraan ja arjen pieniin ihaniin nautintoihin.
Ulkoilua
Alkukesän säät eivät ole olleet parhaita mahdollisia. Aurinkoisia päiviä on viikottain, mutta ei kovin montaa. Sade on yllättänyt kerran jos toisenkin. Viimeksi tänään lenkillä alkoi sataa niin, että kastuin läpimäräksi. Kun matkaa kotiin oli enää muutama metri jäljellä, niin se loppui. Tietyllä tapaa toisaalta nautin kastumisesta. Kyseessä oli lämmin, kesäinen sadekuuro, joka ennen kaikkea virkisti.
Käytiin sunnuntaina lasten kanssa myös pyörälenkillä, kun porukan kunto salli sen. Myös taapero pyöräili potkupyörällään osan matkaa. Osan hän käveli ja kotiin päin matkusti rattaissa. Hän kävelee nyt jo ikäisekseen tosi pitkiä matkoja, mutta pidetään vielä rattaita mukana. Vaikka niitä ei välttämättä edes tarvitsisi. Tuo pienen ihmisen jaksaminen on kuitenkin vielä vähän arpapeliä, joten parempi pitää suunnitelma B mukana.
Oli joka tapauksessa ihanaa retkeillä yhdessä koko porukalla. Näitä hetkiä olen odottanut viime joulusta asti, kun taapero sai joululahjaksi potkupyörän. Näin jo silloin sieluni silmin yhteiset nämä yhteiset pyöräretket kesäpäivinä. Nyt me eletään näitä unelmia. Taapero on ottanut tosi hienosti potkupyörän haltuun. Vielä pysytään onneksi Toten kanssa perässä, niin voidaan olla tukena ja turvana.
Pysähdyttiin läheiselle pienelle joelle ihmettelemään kaloja. Kaikki kolme olivat tästä super innoissaan. Tätä oli ihan parasta katsella. Kotona jouduin sitten lenkkaripyykille, sillä joen ranta oli melko mutainen.
Eli ei ihan sellainen juhannus, kuin olimme odottaneet, mutta oikein kiva kuitenkin. Katsotaan, jos ensi vuonna voidaan viettää sellainen juhannus, joka tuntuu vähän enemmän juhannukselta. Onneksi näitä pyhiä tulee vielä lisää.
Tähän loppuun vinkkaan, että tehtiin Katrin kanssa yhdessä YouTuben puolelle pari videota, jossa vastataan seuraajien kysymyksiin. Kumpikin video on jo julki, joten voit halutessasi katsoa videot saman tien. Tämä linkki vie suoraan minun kanavalleni ja kyseiseen videoon. Tästä linkistä pääset suoraan Katrin kanavalle katsomaan videon.
Olisi kiva kuulla, mitä pidit videoista, jos päädyit ne katsomaan.
-Jenni
Haluatko lukea lisää ajatuksiani? Haluatko päästä syvemmälle ja oppia minusta enemmän? Kiinnostaako tekemäni työ? Kiinnostaako some? Tilaa uutiskirjeeni, liity blogin omaan sisäpiiriin. Kirjoitan sinne enemmän omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Kirjoitan työstäni, ovalluksistani ja annan vinkkejä.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Yhtä keuhkokuume diagnoosia myöhemmin